Hypermobiilia elämää

Kesä on hurahtanut ja vakaa aikomus kirjoittaa on jäänyt aikomukseksi. Olen reissannut jonkun verran kesällä. Kun on matkakaveri mukana, laukkujen nostaminen on yleensä helpompaa. Ystävällinen matkakumppani auttaa kiperissä tilanteissa ja tämä helpottaa reissaamista. Kun matkustan yksin, yritän miettiä laukkujen siirtelyä jo etukäteen. Lentäessä maksan aina matkatavaroista, jotta koneessa mukana on vain pieni reppu, jonka jaksan nostaa matkatavarahyllylle. Ja sen voi myös pitää edessä olevan penkin alla, jos niikseen tulee. Ruumaan menevään matkalaukkuun tietysti mahtuu enemmän tavaraa ja se painaa enemmän, mutta sitä ei tarvitse missään vaiheessa yrittää itse nostella oman päänsä yläpuolelle, vaan muut hoitavat laukun siirtelyn lentokentällä ja -koneessa.  Junamatkustaessa Suomessa monesti laituri ja junan vaunu ovat melkein samalla tasolla, jolloin laukkua ei pahemmin tarvitse nostella. Laukuille voi löytyä vaunusta säilytyspaikka alemmalta tasolta ja monesti junassa matkustavat ...

Vasenta kättäni tutkittiin vajaa vuosi sitten oikein kunnolla, mutta mitään varsinaista syytä ei sen kömpelyyteen löytynyt. Sain essentiaalisen vapinan diagnoosin, mutta se ei varsinaisesti ollut yllätys, sillä vapinaa minulla on ollut yli kolmekymmentä vuotta. Vasen käteni on huonompi kuin oikea, sillä se on hitaampi ja kömpelömpi kuin oikea. Mitään erityistä ei neurologin tai toimintaterapeutin tutkimuksissa löytynyt eikä pään magneettikuvassa. Hypermobiiliteettioireyhtymän takia käsi väsyy helposti harjoitettaessa ja tietysti koko kömpelyyskin voi johtua hms:stä tai vasemman olkapään alueen ongelmista. Viimeksi oma fyssarini ehdotti, josko kokeilisin parantaa käden toimintaa värittämällä aikuisten värityskuvia vasemmalla kädellä. Olen siis oikeakätinen ja vasen käteni on lähtökohtaisesti huonompi tarkkuutta vaativissa tehtävissä. Kuitenkin kömpelyys ja sen suurempi vapina on lisääntynyt ajan kanssa ja liittyy niinkin yksinkertaisiin toimintoihin kuin lasin nostamiseen pöydältä tai k...

Olen viime ajat elänyt subluksaavan olkapääni kanssa. Jo vuosien ajan AC-nivel on subluksannut ja jäänyt virheasentoon. Fyssari on sitä laitellut paikoilleen ja vapauttanut lihaksia siitä ympäriltä. Nyt sama vika on siirtynyt itse olkapäähän, missä olkaluun pää jää jumiin lapaluun nivelmaljan etuosaan. En itse erota, kummasta nivelestä on kyse, sillä olkaluun pään subluksaatio tuntuu minulle ihan samalta kuin AC-nivelen subluksaatio. En saa kättä nostettua suoraan sivulta ylös ja olassa tuntuu jäytävää, muttei kovin kipua. Subluksaavaa olkaani on vapautettu useamman kerran fysioterapeuttien toimesta ja ympäröivien lihasten jumeja on avattu. Tällä hetkellä yritän keksiä mitä tahansa, mitä voisin asialle tehdä. Jo aiemmin saamani olkaluun pään imutus-harjoitus 1 on minulla edelleen käytössä ja yritän muistaa aina imuttaa olkapään ennen kuin nostan mitään tai tartun mihinkään. Se ei kuitenkaan itsellään ole estänyt subluksaatioita. Fysioterapeutti ehdotti, että kokeilisin olkatukea. Hän...

Keräsin muutamista The Ehlers-Danlos Societyn kesäkonferenssin luennoista erilaisia neuvoja ja vinkkejä. Nämä puheenvuorot olivat joko lyhyitä tai muutoin asiasisällöltään esimerkiksi enemmän amerikkalaiseen yhteiskuntaan suunnattuja, jolloin niistä oli vaikea koostaa itsenäisiä kirjoituksia. Dr. Jane Simmonds antoi neuvoja aktiivisena pysymiseen. Hän muistutti, että liikkuminen ei aina tarkoita varsinaista urheilua tai liikuntaa vaan se on kaikki asiat, mitä teet. Kannattaa tehdä itselleen pieniä tavoitteita, joihin pyrkii.  Kävelylenkkiä voi pidentää kortteli kerrallaan ja kannattaa ottaa aktiviteetteihin mukaan perheenjäseniä tai ystäviä. Liikkuminen on aina hauskempaa yhdessä. Hän muistutti myös, että kannattaa miettiä ja listata erilaisia asioita, joita tykkäät tehdä. Tällöin sinulla on erilaisia aktiviteetteja, joista valita tekemistä sään mukaan pihapeleistä sisäjumppaan. Itselleen sopiviin liikkumisen muotoihin voi myös pyytää neuvoja fysioterapeutilta. Sairaanhoitaja Step...

Me kaikki, kenellä on ongelmia sormien ja käsien toiminnan kanssa ja meillä on käytössä sormiortooseja, tiedämme taatusti kuinka paljon niistä on apua päivittäisissä toiminnoissa. Kuten nyt esimerkiksi tässä blogia kirjoittaessani. Löysin mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa  neljälletoista hypermobiilille henkilölle oli tehty erilaisia käsien toimintaa mittaavia testejä sekä sormitukien kanssa että ilman. Samalla mitattiin myös aivojen etuotsalohkon kuoren aktivaatiota. Testi oli tehty Tanskassa ja sen nimi on  Finger orthoses for management of joint hypermobility disorders: Relative effects on hand function and cognitive load.  Viittaustiedot ja artikkelin tiedot löytyvät blogin lopusta.  Alla oleva teksti on minun käännökseni ja lyhennelmäni artikkelista.  Tutkimuksessa sanotaan, että yliliikkuvuusoireyhtymiä sairastavat ihmiset usein kertovat, että heidän tulee jatkuvasti tarkkailla käsiensä ja jalkojensa asentoa. Tämä luultavimmin johtuu lihasvoiman heikkoud...

Jos olet blogiani seurannut, tiedätkin jo varmaan, että minä käytän erilaisia tukia elämääni helpottaakseni. Minulla on jokapäiväisessä elämässäni aina nilkkatuet, kun lähden pois kotoota. Niiden avulla pystyn kävelemään ilman, että polveni, lonkkani ja alaselkäni kipeytyvät mahdottomasti. Pystyn myös kävelemään huomattavasti pidempiä matkoja kuin ilman tukia. Käsissä minulla on päivittäin painehanskat sekä rannetuet. Tietokoneella ollessa, kotitöissä yms. käytän myös peukalo- ja sormitukia. Sormitukia en uskalla käyttää ikinä ulkona liikkuessa, sillä kärkinivelistä ne voivat huomaamatta luiskahtaa pois. Peukalotuki ei kävelylenkeillä ole tarpeen, mutta toki sitä käytän, jos olen menossa tekemään jotain, missä peukalotukea tarvitaan.  Lääkäri jutteli minulle, kuinka minusta ei ikinä päällepäin katsoessa uskoisi, että minulla on näin paljon ongelmia ja vaivoja. Kun itsekin yritän ulkopuolisena katsoa näitä kuvia itsestäni, niin näytän lähinnä sporttiselta. Toki kyse on omista vaatev...

Kuten olen täällä kertonut, otin toukokuussa osaa EDS- ja HSD Awareness kuukauteen ja postasin Instagram-tililleni kuukauden ajan asioita sairaudestani.  The Ehlers-Danlos Society on julkaissut sen kuukauden postauksia omalla tilillään aina vähä vähältä ja yksi postaukseni pääsi heidän postaamakseen kesäkuun lopussa. Kyseinen postaus sai paljon kommentteja ja kysymyksiä sormi- ja peukalotuistani. Pääasiassa amerikkalaisilta, jotka ostavat tukensa itse omalla rahallaan tai vakuutuksensa kautta, joten prosessi siellä on erilainen. Sieltä nousi esiin myös erittäin hyvä kysymys siitä, kuinka paljon tukeni estävät käsien liikettä. Kysyjä oli henkilö, joka soitti pianoa. Sanoin, että dip-nivelten tuet eli sormien kärkinivelten tuet eivät estä käsien liikettä, ainoastaan yliojentumisen. Mutta, asia onkin aivan eri peukalotuen osalta. Aloin miettimään, että asiasta voi olla mielenkiintoista kirjoittaa myös blogiini, jos joku miettiin peukalotukia ja niiden mahdollista tarvetta. Otin valoku...

Olen sinut tukieni kanssa ja käytän niitä päivittäin. Kesällä tuet ovat kuitenkin olleet näkyvämmät, sillä kesävaatteet eivät peittäneet tukia samalla tavalla kuin farkut ja villapaidat. Jännä huomata, kuinka kesällä muutuin kanssaihmisten silmissä sporttisesta vammaiseksi myös vaatteista riippuen. Ilmeisesti tukeni ovat sporttivaatteiden kanssa urheilutuet. Moni onkin kysynyt, olenko pyörällä liikenteessä, kun näkee rannetukeni. Joskus on jopa kysytty, ovatko ne fashion statement, pukeutumistyylini. Apuvälineiden tarve ei ole ilmiselvä, jos minua katsoo vain päältäpäin, eikä esimerkiksi tekemässä jotain toimintoa, jossa toiminnon vaikeus saattaa näkyä päällepäin. Kun vaatteet eivät ole sporttiset, ymmärretään tuet helpommin apuvälineiksi. Nyt myös käsien metallin määrän lisäännyttyä, ihmiset ovat alkaneet huomata tuet enemmän. Minulla on nyt ollut peukalotuet käytössä muutaman viikon, ja olen kokenut ne erittäin hyviksi. Käytän niitä koko päivän töissä ja myös iltaisin kotona m...

Blogiani seurailleet jo tietävätkin, että minulla on ollut prosessissa tukien saaminen peukaloihin. Tällä viikolla vihdoin sain tuet itselleni ja käytän niitä kolmatta päivää. Kun aloitin hakemaan apua peukaloitteni kipuun, ajattelin tarvitsevani tukea vain peukalon mp-nivelen eli keskimmäisen nivelen tukemiseen. Onneksi toimintaterapeutit sekä Helsingin kaupungilla että Villa Manusissa katselivat käsiäni ja olivat tarkkoja. Minulle tuli näet yllätyksenä, että kaikki kolme peukaloitteni niveltä yliojentuvat ja tarvitsevat tukea. Peukalotukeni kämmenselän puolelta katsottuna. Käsissä myös painehanskat sekä sormitukeni. Peukalotukeni kämmenen puolelta katsottuna. Käsissä myös painehanskat sekä sormitukeni. Sain tuet tämän viikon maanantaina. Olen käyttänyt tukia koko viikon töissä, ja olen niihin todella tyytyväinen. Pystyin heti käyttämään niitä koko työpäivän ajan. Peukalotuet mahtuvat myös hyvin rannetukieni alle ja koko setti - peukalotuet, sormien kärkinivelten tu...

Kun vajaa viisi vuotta sitten sain hypermobiliteettisyndroomadiagnoosin en osannut edes kuvitella, missä olen nyt. Olin silloin pahassa kiputilanteessa selkäni takia ja hms-diagnoosi tuli yllättäen ja odottamatta. Olin lääkärissä erityisesti käsikipujeni takia ja mielestäni selkäni oli kipeä, jäykkä ja liikkumaton. Viisi vuotta on opettanut minulle, että vaivoja ja kipuja tulee ja menee. Niiden kanssa on parasta vaan osata elää. Kun yksi ongelma saadaan setvittyä, tulee uusi. Aika on myös opettanut, että ongelmat ovat harvoin kovin vakavia ja ne saadaan korjattua. Nivelet saadaan paikoilleen, lihas- ja kalvojumit niiden ympärillä saadaan rentoutettua - uudestaan ja uudestaan. Vuotava välilevy lakkaa vuotamasta, kun se on tyhjä ja kipukin väistyy aikanaan. Rikkoutunut rusto hioutuu aikanaan sileäksi. Näiden vaivojen kanssa oppii elämään. Suurimman osan aikaa. Se, mikä on eniten muuttunut elämässäni on tuet.Minulla on ollut tukia tai niihin verrastettavissa olevia sidoksia käsissäni ...

Tällä viikolla postiluukusta tipahti maksusitoumus peukalotukiin. Soittelinkin jo Villa Manusiin ja sain heinäkuulle ajan mittaukseen. Olen tästä tosi iloinen, sillä toivottavasti minulla on syksyksi sitten peukaloihin tuet ja niiden kivut helpottavat. Lämpimän kesäkuun jälkeen heinäkuu on alkanut viileänä. Peukaloni kipuilevat myös tämän takia entistä enemmän. Seuraava jännitysmomentti onkin sopivan tuen löytäminen ja mittaus. Käsissäni on jo ennestään niin paljon tavaraa, että saa nähdä, mitä sinne saadaan sopimaan painehanskojen ja rannetukien väliin. Ja tietysti ne pitäisi olla käytettävissä ilmankin, esimerkiksi siivotessa tms. jolloin en pidä painehanskoja tai rannetukia kastumassa. Toisaalta, en voi olla ainoa ihminen, jolle tuet on myönnetty ja jolla on käsissä enemmänkin ongelmia ja tukia. Eiköhän sieltä löydy hyvä ratkaisu käsien toimintaa tukemaan. Tähän luotan. En osaa sanoa, miksi peukaloni ovat alkaneet kipuilla. Vanhemmitenhan ihmisen pitäisi teoriassa alkaa jäykis...

Viime aikoina käsilläni on ollut paljon huonoja päiviä. Erityisesti peukaloiden osalta kivut ovat jatkuneet. Olen kokeillut niihin kaikenlaisia virityksiä kotona, jotta pystyisin kirjoittamaan paremmin. Kun peukaloiden kivut pahenevat, muuttuu käsialani todella huonoksi enkä pysty pitämään kynää kunnolla kädessä. Monien mielestä tässä ei ole ongelmaa, sillä "kuka kirjoittaa enää käsin mitään". Minä kirjoitan ja paljon. Lisäksi peukalot ovat oleellisessa osassa kännykän käytössä, asioista kiinni pitämisessä jne. Kun särky on kova, ovat käteni melko pitkälti pois pelistä eikä niillä tehdä paljon mitään. Minulla peukaloiden särky johtuu niiden yliojentumisesta. Se taasen johtuu samasta kuin muutkin kehoni yliliikkuvuusongelmat eli huonosta sidekudoksesta ja hypermobiliteettisyndroomasta. Sitä ei normaalissa elämässä edes ymmärrä,mihin kaikkeen peukaloita ja käsiä oikeastaan käyttää. Lukiessa pitää pitää kirjasta kiinni tai vähintään kääntää sivuja välillä. Peukaloita tarvita...

Vuosi 2018 on kulunut kovaa vauhtia. Terveysrintamalla tästä vuodesta on jäänyt käteen kuitenkin onnistumisen ja eteenpäin menon tunne. Loppuvuodesta saadun hopeiset sormituet sekä lepolastat ovat tehneet käsistäni paremmat ja vähemmän kipeät. Kesä lämpimine päivineen oli keholleni herkkua ja kipuja oli selkeästi vähemmän. Sain jopa nauttia päivistä ilman särkylääkkeitä. Olen tullut enemmän sinuiksi hypermobiliteettioireyhtymäni kanssa. Olkapää oli ison osan vuotta kipeä, mutta siihen löydettiin syy, ja ongelma pystyttiin korjaamaan. Opin, että on vaan ensisijaisesti luotettava siihen, että kropassa menee jotain sijoiltaan ja tämä paikka tulee yrittää löytää kivusta ja epätodennäköisyydestä huolimatta. Kuten fysioterapeuttini sanoo, pitää luottaa omiin tuntemuksiin, sillä lähes poikkeuksetta paikasta, jonka sanon olevan outo, löytyy joko jonkun lihaksen tai jänteen kireys tai subluksoitunut nivel. Voi kuulostaa erikoiselta näin jälkikäteen, että olkapääongelman korjaamiseen meni...

Minulla on nyt ollut öisin käytössä lepolastat noin viikon. Minulle myönnettiin ne, jotta käteni rentoutuisivat yöllä enkä veisi ranteitani koukkun tai puristaisi sormiani nyrkkiin. Minulla on aiemmin ollut käytössä rannetuet myös öisin, ja ne ovat estäneet ranteen pitämistä koukussa, mutta sormet ovat voineet toki olla missä asennossa vaan. Ensimmäiset kolme yötä olivat vaikeita. En nukahtanut lastat kädessä ja ne piti riipiä pois käsistä useita kertoja illalla ennen nukahtamissta ja aivan heti, kun heräsin jossain välissä yöllä. Viikon totuttelun jälkeen osaan nukahtaa hyvin ne käsissä, mutta olen ilmeisesti oppinut ottamaan ne pois käsistä, kun havahdun unesta joskus aamuyöllä, Aamuisin lastat eivät ole ikinä käsissä enkä muista ottaneeni niitä pois yön aikana. Miksi siis otan lastat pois tai niiden kanssa oli aluksi vaikea nukahtaa? Lastoissa on lievä kompressio eivätkä ranteeni tietenkään liiku. Sormia voi liikutella, muttei puristaa nyrkkiin. Koin lastat aluksi todella ah...

Olen harjoitellut metallisten sormitukien käyttöä muutaman päivän. Ne ovat olleet sormissa töissä ja kotona. Täytyy sanoa, että minusta muovisetkin sormituet toimivat todella hyvin koneella ollessa ja estävät yliojennusta yhtä tehokkaasti. Minulla ei niistä siinä käytössä ole mitään valittamista. Metallisten etuna näen selkeästi tietysti kestävyyden, mutta myös sen, että niitä pystyy käyttämään paljon useammassa tilanteessa kuin muovisia. Suurin ero muovisten ja metallisten sormitukien välillä on ollut kotityöt. Metalliset tuet ovat pienemmät ja tulevat lähemmäs sormea. Tämän takia niiden kanssa pystyy tiskaamaan, laittamaan ruokaa, siivoamaan, neulomaan ja tekemään muita askareita. Jopa vaatteiden pukeminen on minulle helpompaa, sillä farkkuja kiskoessa eivät sormenpäät enää väänny. Tietenkään muutamassa päivässä eivät kaikki mahdolliset tilanteet ole vielä tulleet eteen. Näiden kanssa on myös helpompi juoda kahvia! Koska metalliset tuet eivät sojota yhtä pitkälle ulos sormia kouki...

En olisi viisi vuotta sitten uskonut, kuinka iloinen ja onnellinen sitä voi olla erilaisista tuista ja apuvälineistä. En myöskään olisi uskonut, kuinka paljon  minulle niitä on kertynyt. Tänään ilon aiheena on uudenuutukaiset hopeiset sormituet sekä jämäkät lepolastat. Minullahan on ollut muoviset sormituet sormissani noin puolitoista vuotta, ja kuten olen aiemmin kirjoitellut, kaupunki myönsi minulle metalliset tuet muovisten alkaessa tulla käyttöikänsä päähän. Sormituet siis estävät hypermobiileja dip-niveliäni yliojentumasta. Yliojennus aiheuttaa minulle kipua ja vaikeuttaa asioiden tekemistä. Uudet sormitukeni. Olen tänään testannut uusia sormitukiani erilaisissa toimissa, ja ne tuntuvat todella luontevilta sormissa ja niillä on hyvä tehdä erilaisia asioita. Olen laittanut itselleni iltapalaa, neulonut vähän ja nyt olen tietokoneella. Muoviset tuet ulottuvat sormissa selkeästi pidemmälle kuin metalliset, ja ne tarttuvat helposti kiinni askareita tehdessä ja jo näin muut...

Soittelin viime kuun lopulla omaan terveyskeskukseeni ja kysyin mahdollisuutta päästä lääkärin pakeille koskien sormitukieni uusimista, mahdollisesti metallisiin. Minulla on puolitoista vuotta sitten saadut muoviset sormituet, joita käytä päivittäin töissä ja kotona koneella sekä käsin kirjoittessani. Kovamuovi ei ole kovin kestävää, ja aloin pelätä tukien rikkoutuvan ja sitten olenkin ongelmissa käsieni kanssa. Sain lääkärille ajan tämän viikon keskiviikolle, ja hän päätyi lähettämään minut eteenpäin toimintaterapeutille. Ei ollut ollenkaan varma, otettaisiinko minut siellä vastaan, joten jäin odottamaan tietoa. Pitkään ei tarvinnutkaan odottaa, sillä toimintaterapeutti soitti minulle töihin eilen torstaina. Sattui niin hyvin, että hänellä oli juuri minun menevä aukko aikataulussa perjantaille, joka itselläni oli jo aiemmin varattu saldovapaaksi töistä, ja pääsin tapaamiseen tänään perjantaina. Nopeaa toimintaa! Etukäteen tapaaminen jännitti hieman, vaikka toimintaterapeutti va...

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Tämä kesä lämpimine keleineen on pitänyt minut pois tietokoneelta ja blogin äärestä. Kesään on mahtunut paljon ihania reissuja ja ystävien tapaamisia. Lämpö on pitänyt lihakset tosi hyvinä, vaikka ne ovat joutuneet koetukselle reissujen aikana. Ainoastaan nyt lomani loppupuolella on selän kanssa ollut tuttuja ongelmia ja lonkka kipuilee. Kuumien säiden takia olen välillä ollut ilman nilkkatukia lyhyillä kävelymatkoilla ja olen nukkunut kuumat yöt ilman peittoa. Molemmat ovat varmasti osaltaan vaikuttaneet lonkan kipuiluun. Nilkkatukeni ovat käytössä pääasiassa lonkkieni takia. Kun nilkat pysyvät suorassa, eivät lonkat pääse niin pahasti vääntymään. Öisin peiton kulmat ovat lonkkieni alla ja estävät lonkkia aukeamasta liikaa ulospäin, kun jalat rentoutuvat. Ilman peittoa minulla ei ole ollut kunnon tukea lonkille. Oma vikahan tämä on, kun en ole ikinä etsinyt lonkille muita tukia yön ajaksi. Hameita olen käyttänyt välillä, mutta enemmän olen liikkunut shorteissa. Shortsit tukeva...

Mihin tämä aika katoaa? Taas on kesäkuu ja uusi kesä edessä. Tai ilmathan ovat vielä ainakin tänään kovin kesäiset jo nyt, mutta kesälomat antavat vielä odottaa itseään. Olen nauttinut jokaisesta aurinkoisesta päivästä ja lämpimästä hetkestä. Raynaudin kanssa eläessä kylmä on tuskaa ja lämpimiä kelejä odottaa. Lämpimät kelit turvottavat sormia, mutta se ei haittaa. Ainakaan sormet eivät ole koko aja sinisinä. Minullahan Raynaud vetää sormet melkein aina syanoosiin asti ja skippaa tuon yleisemmän valkoisen vaiheen. Ellei sitten lasketa, että verenkierto on koko ajan todella heikko. Raynaudissahan sormien trikolori menee niin, että, kun verenkierto heikkenee, muuttuvat sormet valkoisiksi ja jos se estyy kokonaan, menevät ääreisalueen syanoosiin ja muuttuvat sinisiksi. Tästä seuraava aste on kuolio, jos verenkierto estyy tarpeeksi pitkän aikaa. Kun verenkierto palautuu, tulee sormista punaiset ja kuumat. Syön Raynaudiin kalsiumkanavan salpaajaa koko vuoden läpi, myös kesäisin. Se laa...