Hypermobiilia elämää

Vasenta kättäni tutkittiin vajaa vuosi sitten oikein kunnolla, mutta mitään varsinaista syytä ei sen kömpelyyteen löytynyt. Sain essentiaalisen vapinan diagnoosin, mutta se ei varsinaisesti ollut yllätys, sillä vapinaa minulla on ollut yli kolmekymmentä vuotta. Vasen käteni on huonompi kuin oikea, sillä se on hitaampi ja kömpelömpi kuin oikea. Mitään erityistä ei neurologin tai toimintaterapeutin tutkimuksissa löytynyt eikä pään magneettikuvassa. Hypermobiiliteettioireyhtymän takia käsi väsyy helposti harjoitettaessa ja tietysti koko kömpelyyskin voi johtua hms:stä tai vasemman olkapään alueen ongelmista. Viimeksi oma fyssarini ehdotti, josko kokeilisin parantaa käden toimintaa värittämällä aikuisten värityskuvia vasemmalla kädellä. Olen siis oikeakätinen ja vasen käteni on lähtökohtaisesti huonompi tarkkuutta vaativissa tehtävissä. Kuitenkin kömpelyys ja sen suurempi vapina on lisääntynyt ajan kanssa ja liittyy niinkin yksinkertaisiin toimintoihin kuin lasin nostamiseen pöydältä tai k...

Minulla on viime aikoina ollut ongelmia vasemman käteni ja käsivarteni kanssa. No, ehkä niitä ongelmia on ollut jo vuosia vasemman olkapään alueen kanssa - on subluksaatioita, lihaskramppej ja kalvojumeja eikä olkapää ole toiminut kunnolla. Tänä keväänä vasen käsi alkoi täristä pahasti sitä käyttäessä ja lopulta käännyin lääkärin puoleen, kun fyssari oli voitavansa tehnyt. Kädestä tutkittiin sekä lihasten ja hermojen toiminta ja kaikki näytti normaalilta. Kuitenkin käsi tärisi tutkimuksissa ja ne tehnyt lääkäri käski olla jättämättä asiaa tähän ja katsoi käden olevan hienomotoriikaltaan kömpelöhkö.  Seuraava steppi oli neurologi, joka teki tutkimuksia ja totesi vasemman käden kömpelöksi sekä huomasi vapinan. Koska magneettikuva ei näyttänyt aivoissa mitään poikkeavaa, määriteltiin vapina essentiaaliseksi vapinaksi. Koska käden kömpelyyttä ei selittänyt mikään, mikä kuuluu neurologin toimintakenttään, hän ehdotti toimintaterapiaa. Onneksi työterveydessä lääkäri oli samaa mieltä, ett...

Olen viime aikoina päätynyt useasti keskustelemaan työelämästä ja töissä käymisestä. Monia mielenkiintoisia, surullisia, henkilökohtaisia ja hauskoja keskusteluita ihmisten kanssa. Jokaisen tilanne on tämän suhteen erilainen. Ihmisillä on erilaisia ammatteja ja eri kiinnostuksenkohteita sekä erilaisia vaivoja, sairauksia tai vammoja, joten heillä on myös erilaisia haasteita työssä käymisen suhteen.  Työ on itsellä mielessä myös, koska itse olen ollut pääasiassa etätöissä yli kaksi vuotta. Nyt on jälleen muutosta käynnissä ja työpäivät alkavat jakautua työpaikan ja kodin välille. Samaan aikaa itsellä on uusi ongelma omassa kädessä, jonka syytä ei olla löydetty tutkimuksista huolimatta.   Työ voi olla fyysisesti raskasta tai henkisesti rasittavaa. Työ voi myös antaa paljon ja se voi olla itselle merkityksellistä. Työ ei myöskään esiinny umpiossa, se on osa elämäämme ja jaamme voimavaramme kaiken tekemämme kesken. Aina, kun minulle tulee uusia oireita tai kipuja, vaikuttaa s...

  Kävin työfysioterapeutilla keskustelemassa olkapääni ongelmista ja työasennoista sekä miten voisin etätöissä parantaa ergonomiaani. Käynti oli itseasiassa todella hyödyllinen, sillä sain hyviä vinkkejä työasentoihin ja kuinka kotioloissa pystyn säätämään asioita. Vasen olkapääni on vaivannut minua vuosia AC-nivelen subluksoituessa ja viime keväänä koko olan alue alkoi mennä kramppiin. Tuntuu, että nykyään vaihtoehdot ovat joko subluksaatio tai kramppi. Fysioterapeutti varmensi epäilyni, että käytän oikeaa ja vasenta kättäni aivan eri tavoilla ja eri lihaksilla. Tämä varmasti aiheuttaa osan olan alueen ongelmista. Tietysti syy ja seuraus ovat epäselviä eli onko subluksaatio syy ongelmiin vai seuraus niistä - vai molempia. Testasimme käsieni ja olkieni liikerataa pienillä painoilla. Idea on, että molemmissa käsissä on sama esine, joka kuitenkin painaa jotain jolloin joudun lihaksilla tekemään töitä. Käsien nostot tulee tehdä peilin edessä, jolloin pystyn tarkkailemaan olkapäitäni j...

Jos on valittava subluksaation ja krampin väliltä, valitsen subluksaation. Tällaisia ovat kuulumiseni kesän ajalta. Viimeisestä kirjoituksestani on vierähtänyt aikaa ja vielä enemmän sellaisesta, jossa kerron jotain omasta elämästäni hypermobiliteettioireyhtymän kanssa. Tavallaan lämmin kesä sopi minulle tosi hyvin ja kivut olivat suht vähäiset. Kuitenkin niska-, hartia- ja olkapääongelmat ovat jatkuneet keväästä läpi koko kesän ja vielä syksylläkin. Vasen AC-niveleni on subluksoinut vuosia ja tuntuu, että se tulee koko ajan löysemmäksi. Huomaan subluksaation vasta, kun se on jatkunut muutaman päivän ja kättäni alkaa särkeä. Sitten muistan, että tosiaan, muutama päivä sittenhän se olkapää poksahti. Poksaus on vain ääni eikä siitä tule mitään kipua. Siihen ei tule sillä hetkellä kiinnittäneeksi mitään huomiota, sillä kroppani poksuu koko ajan. Viime keväänä niskani alkoivat jumia. Siitä lähtien on niska, lapa, hartia tai ne kaikki olleet jumissa. Niitä ovat aukoneet sekä fysioterapeutti...

Kivunhoidon asiantuntija, lääkäri Pradeep Chopra kertoi The Ehlers-Danlos Societyn kesäkonferenssissa 2021 kivunhallinnasta. Tässä on kirjoittamani tiivistelmä luennosta. Dr. Chopra aloitti luentonsa muistuttamalla, että kivunhallinnan kannalta oleellista on löytää kivun aiheuttaja ja tämän jälkeen hoitaa sitä. Esimerkiksi olkapääkivun syy voi olla murtuma, sijoiltaanmeno, lihasjumi, tulehdus jne. Kipuun sinällään ei ole yhtä hoitomenetelmää, vaan hoitotavat riippuvat kivun syistä. Dr. Chopra selitti, kuinka EDS:ssä ja HSD:ssä on kipu on monesti eri asioiden summa. Tällöin myös hoito on monen asian summa. Se voi olla 10% fysioterapiaa, 10% nivelen tuentaa, 10% lääkitystä jne. Tällöin siis viisi 10%:n apukeinoa on yhteensä 50 % kivunlievitystä. Hänen mukaansa on tärkeää käyttää eri keinoja yhdessä kivunhallintaan eikä kannata edes odottaa, että yksi asia korjaisi kaiken. Hänellä on EDS/HSD-potilaille 10% sääntö eli yksi hoitokeino korjaa 10% ongelmasta ja kun näitä eri keinoja kokoaa, a...

Me kaikki, kenellä on ongelmia sormien ja käsien toiminnan kanssa ja meillä on käytössä sormiortooseja, tiedämme taatusti kuinka paljon niistä on apua päivittäisissä toiminnoissa. Kuten nyt esimerkiksi tässä blogia kirjoittaessani. Löysin mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa  neljälletoista hypermobiilille henkilölle oli tehty erilaisia käsien toimintaa mittaavia testejä sekä sormitukien kanssa että ilman. Samalla mitattiin myös aivojen etuotsalohkon kuoren aktivaatiota. Testi oli tehty Tanskassa ja sen nimi on  Finger orthoses for management of joint hypermobility disorders: Relative effects on hand function and cognitive load.  Viittaustiedot ja artikkelin tiedot löytyvät blogin lopusta.  Alla oleva teksti on minun käännökseni ja lyhennelmäni artikkelista.  Tutkimuksessa sanotaan, että yliliikkuvuusoireyhtymiä sairastavat ihmiset usein kertovat, että heidän tulee jatkuvasti tarkkailla käsiensä ja jalkojensa asentoa. Tämä luultavimmin johtuu lihasvoiman heikkoud...

Vasen olkapääni on nyt muutaman vuoden ajan ollut murheenkryyni. Siinä AC-nivel subluksoituu ja solisluu pompsahtaa paikaltaan. Ensimmäisen kerran kun se kävi, oli olkapää todella kipeä. Nyt se tuntuu lumpsahtelevan itsestään ja huvikseen. Se ei edes satu kovin paljon, enemmän siihen tulee sellaista jomottavaa särkyä. Viimeksi se meni pari viikkoa sitten, kun luin kirjaa sängyssä. Koska en jaksa pitää kirjaa kannateltuna käsilläni, luen vatsallani maaten. Nojaan kyynärpäihini ja yläkroppani on ylhäällä. Tässä asennossa sitten jotekin sopivasti liikahdin ja olkapäästä kuului kilahdus. Se on paras sana kuvaamaan kuulemaani ääntä. Olkapää ei poksahtanut vaan siitä kuului kuin kaksi kovaa asiaa olisi kilahtanut toisiaan vasten. Arvasin heti, että ongelma olisi AC-nivelen tienoilla.  Osaan jopa itse testata olkapääni, sillä kun AC-nivel menee paikoiltaan, en saa nostettua olkapäätä sivukautta ylös. Käsi vaan ei yksinkertaisesti nouse. Tämä tapahtui myös viimeksi. Hoidin olkapäätäni kipu...

Kuten olen täällä kertonut, otin toukokuussa osaa EDS- ja HSD Awareness kuukauteen ja postasin Instagram-tililleni kuukauden ajan asioita sairaudestani.  The Ehlers-Danlos Society on julkaissut sen kuukauden postauksia omalla tilillään aina vähä vähältä ja yksi postaukseni pääsi heidän postaamakseen kesäkuun lopussa. Kyseinen postaus sai paljon kommentteja ja kysymyksiä sormi- ja peukalotuistani. Pääasiassa amerikkalaisilta, jotka ostavat tukensa itse omalla rahallaan tai vakuutuksensa kautta, joten prosessi siellä on erilainen. Sieltä nousi esiin myös erittäin hyvä kysymys siitä, kuinka paljon tukeni estävät käsien liikettä. Kysyjä oli henkilö, joka soitti pianoa. Sanoin, että dip-nivelten tuet eli sormien kärkinivelten tuet eivät estä käsien liikettä, ainoastaan yliojentumisen. Mutta, asia onkin aivan eri peukalotuen osalta. Aloin miettimään, että asiasta voi olla mielenkiintoista kirjoittaa myös blogiini, jos joku miettiin peukalotukia ja niiden mahdollista tarvetta. Otin valoku...

Minulle on ilmestynyt ranneongelmia vasempaan ranteeseen. No, ainahan noita ranneongelmia on ollut, mutta lähinnä joko heikkouden tai rasitusvammojen muodossa. Nyt uutena on tullut se, että vasen ranne menee paikoiltaan.  En satavarmasti toki tiedä, mitä siellä tapahtuu, mutta oletettavasti jonkinlainen subluksaatio tai dislokaatio siellä on, sillä ranne poksahtaa tai vääntyy, kipeytyy ja siihen tulee jatkuva särky. Lisäksi sormiin nipistelee ja niihin tulee puutunut tunne. Ensimmäisen kerran (ainakaan miesmuistiin) se napsahti oikein kunnolla. Minulla oli pahvilaatikko, jossa oli villapaitoja. Ei ollenkaan painava, sillä villapaidathan nyt vievät ihan tuhottomasti tilaa painoonsa nähden. Aloin nostaa sitä kaapin ylähyllylle ja siinä oli pakko korjata otetta, ettei sormet jääneet kaapin ja laatikon väliin. Siinäpä sitten kuului kovalla äänellä poks-poks ja ranteeseen sattui oikein kunnolla. Sain kuitenkin työnnettyä laatikon kaappiin. Nämä ongelmat tuppaavat minulla tulemaan ja men...

Tänään on harvinaisten sairauksien päivä. Arvion mukaan 300 000 suomalaisella on jokin harvinainen sairaus. Määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, jos sitä esiintyy korkeintaan viidellä ihmisellä 10 000 ihmistä kohden 1 . Hypermobiliteettioireyhtymää ei lueta harvinaisiin sairauksiin. En tiedä, kuinka moni suomalainen sitä sairastaa enkä edes tiedä, mistä asian tarkistaisin. Kuitenkin meidän hms:ien yhdistys on Sedy, joka on Invalidiliiton alainen yhdistys ja EDS luetaan harvinaisiin sairauksiin. Päätin lähteä käymään Musiikkitalolla katsastamassa Harvinaismessut 2020 -tapahtumaa. Ajattelin vain piipahtaa siellä lyhyesti, mutta viivyinkin siellä pari tuntia jutellen eri pisteillä eri sairauksiin sairastuneiden yhdistysten aktiivien kanssa. Oli todella kiva jutella saavutettavuusasioista sekä kuulo- että näkövammaisten ja Näkövammaisten liiton edustajan kanssa. Kuuloliiton ständilläkin kävin. Sain mukaani sekä pistekirjoitusaakkoset että viittomakieliset aakkoset. Viittomakieltä o...

En tiedä, millaista olisi, jos käteni olisivat normaalit. Jos jaksaisin kantaa kauppakasseja käsissä tai vetää oven auki auttamatta jaloilla tai koko keholla, millaista se olisi? Ajatella, jos enjoutuisi painamaan termoskannua koko kropan voimalla tai farkkujen vetäminen jalkaan olisi helppoa. Asioihin sopeutuu ja niitä alkaa huomaamattaan tehdä itselleen helpolla tavalla. Joskus sen kuitenkin huomaa, kuinka joku toinen avaa oven vaivattomasti, pukaisee vaatteet päälle nopeasti tai ottaa termarista kahvia sormilla painamalla. Elän tukien ja ortoosien maailmassa, jossa niiden käyttö on normaalia. Niiden avulla pystyn käymään töissä ja hoitamaan kaupassakäynnit, siivouksen ja muut askareet. Nykyään olen kaikkine sormiortooseineni ja rannetukineni selkeästi "avun tarpeessa oleva". Niitä ei voi olla huomaamatta. En kuitenkaan huomaa, että minua kohdeltaisiin niiden takia eri tavoin esimerkiksi työelämässä. Toki minua ei pyydetä auttamaan tavaroiden siirtelyssä tai vast...

Olen sinut tukieni kanssa ja käytän niitä päivittäin. Kesällä tuet ovat kuitenkin olleet näkyvämmät, sillä kesävaatteet eivät peittäneet tukia samalla tavalla kuin farkut ja villapaidat. Jännä huomata, kuinka kesällä muutuin kanssaihmisten silmissä sporttisesta vammaiseksi myös vaatteista riippuen. Ilmeisesti tukeni ovat sporttivaatteiden kanssa urheilutuet. Moni onkin kysynyt, olenko pyörällä liikenteessä, kun näkee rannetukeni. Joskus on jopa kysytty, ovatko ne fashion statement, pukeutumistyylini. Apuvälineiden tarve ei ole ilmiselvä, jos minua katsoo vain päältäpäin, eikä esimerkiksi tekemässä jotain toimintoa, jossa toiminnon vaikeus saattaa näkyä päällepäin. Kun vaatteet eivät ole sporttiset, ymmärretään tuet helpommin apuvälineiksi. Nyt myös käsien metallin määrän lisäännyttyä, ihmiset ovat alkaneet huomata tuet enemmän. Minulla on nyt ollut peukalotuet käytössä muutaman viikon, ja olen kokenut ne erittäin hyviksi. Käytän niitä koko päivän töissä ja myös iltaisin kotona m...

Blogiani seurailleet jo tietävätkin, että minulla on ollut prosessissa tukien saaminen peukaloihin. Tällä viikolla vihdoin sain tuet itselleni ja käytän niitä kolmatta päivää. Kun aloitin hakemaan apua peukaloitteni kipuun, ajattelin tarvitsevani tukea vain peukalon mp-nivelen eli keskimmäisen nivelen tukemiseen. Onneksi toimintaterapeutit sekä Helsingin kaupungilla että Villa Manusissa katselivat käsiäni ja olivat tarkkoja. Minulle tuli näet yllätyksenä, että kaikki kolme peukaloitteni niveltä yliojentuvat ja tarvitsevat tukea. Peukalotukeni kämmenselän puolelta katsottuna. Käsissä myös painehanskat sekä sormitukeni. Peukalotukeni kämmenen puolelta katsottuna. Käsissä myös painehanskat sekä sormitukeni. Sain tuet tämän viikon maanantaina. Olen käyttänyt tukia koko viikon töissä, ja olen niihin todella tyytyväinen. Pystyin heti käyttämään niitä koko työpäivän ajan. Peukalotuet mahtuvat myös hyvin rannetukieni alle ja koko setti - peukalotuet, sormien kärkinivelten tu...

Kun vajaa viisi vuotta sitten sain hypermobiliteettisyndroomadiagnoosin en osannut edes kuvitella, missä olen nyt. Olin silloin pahassa kiputilanteessa selkäni takia ja hms-diagnoosi tuli yllättäen ja odottamatta. Olin lääkärissä erityisesti käsikipujeni takia ja mielestäni selkäni oli kipeä, jäykkä ja liikkumaton. Viisi vuotta on opettanut minulle, että vaivoja ja kipuja tulee ja menee. Niiden kanssa on parasta vaan osata elää. Kun yksi ongelma saadaan setvittyä, tulee uusi. Aika on myös opettanut, että ongelmat ovat harvoin kovin vakavia ja ne saadaan korjattua. Nivelet saadaan paikoilleen, lihas- ja kalvojumit niiden ympärillä saadaan rentoutettua - uudestaan ja uudestaan. Vuotava välilevy lakkaa vuotamasta, kun se on tyhjä ja kipukin väistyy aikanaan. Rikkoutunut rusto hioutuu aikanaan sileäksi. Näiden vaivojen kanssa oppii elämään. Suurimman osan aikaa. Se, mikä on eniten muuttunut elämässäni on tuet.Minulla on ollut tukia tai niihin verrastettavissa olevia sidoksia käsissäni ...

Tällä viikolla postiluukusta tipahti maksusitoumus peukalotukiin. Soittelinkin jo Villa Manusiin ja sain heinäkuulle ajan mittaukseen. Olen tästä tosi iloinen, sillä toivottavasti minulla on syksyksi sitten peukaloihin tuet ja niiden kivut helpottavat. Lämpimän kesäkuun jälkeen heinäkuu on alkanut viileänä. Peukaloni kipuilevat myös tämän takia entistä enemmän. Seuraava jännitysmomentti onkin sopivan tuen löytäminen ja mittaus. Käsissäni on jo ennestään niin paljon tavaraa, että saa nähdä, mitä sinne saadaan sopimaan painehanskojen ja rannetukien väliin. Ja tietysti ne pitäisi olla käytettävissä ilmankin, esimerkiksi siivotessa tms. jolloin en pidä painehanskoja tai rannetukia kastumassa. Toisaalta, en voi olla ainoa ihminen, jolle tuet on myönnetty ja jolla on käsissä enemmänkin ongelmia ja tukia. Eiköhän sieltä löydy hyvä ratkaisu käsien toimintaa tukemaan. Tähän luotan. En osaa sanoa, miksi peukaloni ovat alkaneet kipuilla. Vanhemmitenhan ihmisen pitäisi teoriassa alkaa jäykis...

Kävin viikko sitten perjantaina kaupungin toimintaterapiassa. Vihdoinkin organisaatiomuutos on sielläkin takana ja he olivat saaneet sinne lisää myönnettäviä tukia, joten ihan kaikkea ei enää tarvitse anoa lääkinnälliseltä kuntoutukselta. Olimme puhelimessa etukäteen jutelleen peukalollisten rannetukien mahdollisuudesta ja niiden testaamisesta. Olin käynyt itsekin jo etukäteen apuvälineliikkeessä ja netissä sellaisia katselemassa, mutten ollut oikein löytänyt sellaista, mikä sallii peukalon liikkeen, mutta tukee sitä oikeasta kohdin. Halusin myös odottaa toimintaterapeutin tapaamisen ja katsoa, mitä hänellä on sanottavaa. Tapaamisessa oli mukana myös vasta valmistunut toimintaterapeutti oppimassa lisää hypermobiileista potilaista. Kun minulta kysyttiin, saako hänkin olla mukana, sanoin tottakai. Minusta on aina hyvä, mitä useampi oppii tuntemaan hypermobiliteettisyndroomaa tai muita yliliikkuvuussairauksia sairastavien ongelmia sekä näkee mahdollisia ratkaisuja. Mielestäni se hyödy...

Viime aikoina käsilläni on ollut paljon huonoja päiviä. Erityisesti peukaloiden osalta kivut ovat jatkuneet. Olen kokeillut niihin kaikenlaisia virityksiä kotona, jotta pystyisin kirjoittamaan paremmin. Kun peukaloiden kivut pahenevat, muuttuu käsialani todella huonoksi enkä pysty pitämään kynää kunnolla kädessä. Monien mielestä tässä ei ole ongelmaa, sillä "kuka kirjoittaa enää käsin mitään". Minä kirjoitan ja paljon. Lisäksi peukalot ovat oleellisessa osassa kännykän käytössä, asioista kiinni pitämisessä jne. Kun särky on kova, ovat käteni melko pitkälti pois pelistä eikä niillä tehdä paljon mitään. Minulla peukaloiden särky johtuu niiden yliojentumisesta. Se taasen johtuu samasta kuin muutkin kehoni yliliikkuvuusongelmat eli huonosta sidekudoksesta ja hypermobiliteettisyndroomasta. Sitä ei normaalissa elämässä edes ymmärrä,mihin kaikkeen peukaloita ja käsiä oikeastaan käyttää. Lukiessa pitää pitää kirjasta kiinni tai vähintään kääntää sivuja välillä. Peukaloita tarvita...

Onnistuin viikko sitten saamaan käteni todella kipeiksi. Minulla oli perjantaina vapaapäivä, ja päätin leipoa. Kakun ja piirakan. Sähkövatkaimella. Leivoin ja katselin urheilua tv:stä. Seuraavana aamuna kädet olivat todella kipeät eikä niillä pystynyt tai jaksanut tehdä mitään. Sitä kipua on vaikea kuvailla sille, kuka ei sitä ole kokenut. Tuntuu kuin ranteissa olisi kymmenen kilon painot ja samalla joku polttaisi kämmeniäsi ja käsivarsiasi sisältäpäin koko matkalta nahan alla. Sunnuntai meni samaan malliin lepäillen ja käsiä potien. Söin sitä, mitä kaapeissa oli valmiina. En haluaisi uskoa, että leipominen kipeytti kädet noin viikon ajaksi. En kuitenkaan keksi muuta syytä jäytävälle särylle ja voimattomuudelle. Käsien kivut jatkuivat koko tämän viikon ja töissä oli välillä melko tuskaista. Vasta eilen perjantaina alkoi näkyä valoa tunnelin päässä, kun kädet kipeytyivät vasta työpäivän päätteeksi. Tänään lauantaiaamuna särkee lähinnä vain peukaloita, kämmenselkiä ja ranteita. En v...

Vuosi 2018 on kulunut kovaa vauhtia. Terveysrintamalla tästä vuodesta on jäänyt käteen kuitenkin onnistumisen ja eteenpäin menon tunne. Loppuvuodesta saadun hopeiset sormituet sekä lepolastat ovat tehneet käsistäni paremmat ja vähemmän kipeät. Kesä lämpimine päivineen oli keholleni herkkua ja kipuja oli selkeästi vähemmän. Sain jopa nauttia päivistä ilman särkylääkkeitä. Olen tullut enemmän sinuiksi hypermobiliteettioireyhtymäni kanssa. Olkapää oli ison osan vuotta kipeä, mutta siihen löydettiin syy, ja ongelma pystyttiin korjaamaan. Opin, että on vaan ensisijaisesti luotettava siihen, että kropassa menee jotain sijoiltaan ja tämä paikka tulee yrittää löytää kivusta ja epätodennäköisyydestä huolimatta. Kuten fysioterapeuttini sanoo, pitää luottaa omiin tuntemuksiin, sillä lähes poikkeuksetta paikasta, jonka sanon olevan outo, löytyy joko jonkun lihaksen tai jänteen kireys tai subluksoitunut nivel. Voi kuulostaa erikoiselta näin jälkikäteen, että olkapääongelman korjaamiseen meni...