Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2020.

Vuosi 2020

Kuva
Vuosi 2020 on ollut kovin erilainen kuin mitä siltä odotin. Odotin reissua Wieniin ja siellä paikallisen ystäväni tapaamista. Odotin kesäreissua sukuloimaan Lappeenrantaan ja mukavia hetkiä mökillä. Vuosi on kuitenkin ollut etäilyä ja videopuheluita. Osalle vuosi on varmasti ollut kovin rankka, varsinkin jos omalle tai oman lähipiirin kohdalle on korona osunut. Tottakai vuosi on ollut rankka, kun on ollut epätietoisuutta tulevasta, huolta läheisten terveydestä sekä omasta terveydestä. On ollut rajoituksia ja suosituksia. On joutunut miettimään, miten itse toimii ja osallistuuko erilaisiin asioihin. Onneksi kesä oli Suomessa koronan osalta rauhallisempaa ja saimme hengähdystauon ja pystyimme osittain ainakin tekemään tavallisia asioita.  Näin vuoden lopuksi haluan kuitenkin muistella niitä hyviä asioita, joita tänä vuonna on tapahtunut. Niitä on myös ollut yllättävän paljon ja olen kiitollinen niistä jokaisesta. Olen osallistunut tänä vuonna sekä The Ehlers-Danlos Societyn että Suomen E

Sormiortoosien vaikutus käden toimintaan

Kuva
Me kaikki, kenellä on ongelmia sormien ja käsien toiminnan kanssa ja meillä on käytössä sormiortooseja, tiedämme taatusti kuinka paljon niistä on apua päivittäisissä toiminnoissa. Kuten nyt esimerkiksi tässä blogia kirjoittaessani. Löysin mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa  neljälletoista hypermobiilille henkilölle oli tehty erilaisia käsien toimintaa mittaavia testejä sekä sormitukien kanssa että ilman. Samalla mitattiin myös aivojen etuotsalohkon kuoren aktivaatiota. Testi oli tehty Tanskassa ja sen nimi on  Finger orthoses for management of joint hypermobility disorders: Relative effects on hand function and cognitive load.  Viittaustiedot ja artikkelin tiedot löytyvät blogin lopusta.  Alla oleva teksti on minun käännökseni ja lyhennelmäni artikkelista.  Tutkimuksessa sanotaan, että yliliikkuvuusoireyhtymiä sairastavat ihmiset usein kertovat, että heidän tulee jatkuvasti tarkkailla käsiensä ja jalkojensa asentoa. Tämä luultavimmin johtuu lihasvoiman heikkoudesta sekä huonosta asent

Puutunut kieli

Kuva
Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudutettae

Olkapään ongelmat jatkuvat

Kuva
Tätä olkapäätä on taas tällä erää podettu pitkään ja hartaasti. Viimeksi jo kirjoittelinkin siitä ja kuinka se reistailee. Nyt luulen, että AC-nivel on löystynyt,kun se tuntuu menevän paikoiltaan/jumiin niin, etten edes huomaa sen tapahtumista. Toivoisin tietysti, että näin ei ole vaan on meneillään huonompi kausi. Jss nimittäin nivel on löystynyt näin valtavasti, että se vaan nukkuessa menee paikaltaan, tästä ei taida olla paluuta enää entiseen. Huomasin viime viikon lopulla, että olkapäätä taas hieman kolottaa ja se on arka. En ihan heti ymmärtänyt, että kyse onkin subluksaatiosta. Tulin testanneeksi käden nostoa vasta tällä viikolla ja siitähän tässä oli kyse. Jos et ole blogiani seurannut, niin osaan testata ac-nivelen paikaltaanolon nostamalla kättä suoraan sivulta ylös. Jos se vaan juttuu keskelle liikettä, ei jumiutunut ac-niveleni anna sen nousta. Kylmähoidin kolotusta ja käytin kipugeeliä. Fyssarin kanssa juteltiin, että se vaan pääsee liikkumaan niin paljon, että kun rentoudu

Olkapää reistailee

Kuva
Vasen olkapääni on nyt muutaman vuoden ajan ollut murheenkryyni. Siinä AC-nivel subluksoituu ja solisluu pompsahtaa paikaltaan. Ensimmäisen kerran kun se kävi, oli olkapää todella kipeä. Nyt se tuntuu lumpsahtelevan itsestään ja huvikseen. Se ei edes satu kovin paljon, enemmän siihen tulee sellaista jomottavaa särkyä. Viimeksi se meni pari viikkoa sitten, kun luin kirjaa sängyssä. Koska en jaksa pitää kirjaa kannateltuna käsilläni, luen vatsallani maaten. Nojaan kyynärpäihini ja yläkroppani on ylhäällä. Tässä asennossa sitten jotekin sopivasti liikahdin ja olkapäästä kuului kilahdus. Se on paras sana kuvaamaan kuulemaani ääntä. Olkapää ei poksahtanut vaan siitä kuului kuin kaksi kovaa asiaa olisi kilahtanut toisiaan vasten. Arvasin heti, että ongelma olisi AC-nivelen tienoilla.  Osaan jopa itse testata olkapääni, sillä kun AC-nivel menee paikoiltaan, en saa nostettua olkapäätä sivukautta ylös. Käsi vaan ei yksinkertaisesti nouse. Tämä tapahtui myös viimeksi. Hoidin olkapäätäni kipugeel

Virallisesti vammainen

Kuva
Minulle myönnettiin vammaistuki ja hain EU:n vammaiskortin. Olen nyt virallisestikin vammainen. Tuntuu jännältä kirjoittaa tämä. Minä olen ihan sama minä, en ole muuttunut ja vaivanikin ovat aivan samat kuin ennenkin.  Ajatus vammaisuudesta on ollut yllättävän tunteellinen asia ja on vaatinut minulta prosessointia. Siitä huolimatta, että itse aloitin tuen hakuprosessin ja itse tätä lähdin elokuussa miettimään. Olen vaan niin tottunut siihen, että vammani on piilossa ja tulee esiin yksittäisissä tilanteissa, joten ihmiset eivät yleensä hahmota sen laajuutta. He eivät näe kaikkia erilaisia asioita, joita elämässäni olen joutunut muuttamaan tai sopeuttamaan, koska en enää pysty toimimaan niissä normaalisti. Kun päätös tuesta tuli ja vammaiskortti tulivat, muuttui kuitenkin teoreettinen "minulla on ongelmia ja tarvitsen apua" sellaiseksi että ulkopuolinen taho on tajunnut ongelmani ja huomannut avun tarpeeni. Asia tuntuikin yhtäkkiä suurelta. Todella ihanalta, että tarpeeni on hu

Niskan jumi ja sen hoito

Kuva
Heräsin torstaiaamuna siihen, että pääni ei kääntynyt oikealle. En voinut kääntää tai taivuttaa sitä sivulle. Kaulaan tuli kova paine, eikä liike onnistunut. Arvasin heti, että kyse on nikaman subluksaatiosta. Toki siinä lihakset sitten kramppaavat suojellakseen niskaa ja rankaa, mutta samalla ne estävät nikaman palautumisen oikealle paikalleen. Tietenkin tämä sattui juuri, kun fyssarini on lomalla enkä pääse hänen luokseen kolmeen viikkoon. Toisaalta nämä alkavat olla niin tuttuja vaivoja, että kaivoin esille: vehnäpussin kipugeelin lihasrelaksantit Levitin kipugeeliä koko niskan alueelle ja yläselkään. Lämmitin vehnäpussia mikrossa koko päivän ja istuin se harteilla työpäivän ajan. Tein kevyitä venyttelyliikkeitä niskaan. Yöksi otin lihasrelaksantin ja laitoin uuden kipugeelikerroksen.  Toistin saman seuraavana päivänä, vaikka jo sinä aamuna niska liikkui, poksui ja pää kääntyi. Perjantaina niska paukahti pariin kertaan oikein kunnolla ja itse asiassa tunsin, kuinka niskani vapautui

Kompromissi rauta-asioissa

Kuva
Taas on neljä kuukautta kulunut viimeisistä rauta-arvojen mittauksista. Oli siis aika suunnata taas laboratorioon ja katsoa ihmiskokeen tulokset. Sovittiin keväällä lääkärin kanssa, että tehdään ihmiskoe. Olin vajaassa puolessatoista vuodessa saanut hemoglobiinin anemian rajoilta minulle hyvään 130:een (kävi korkeimmillaan 139:ssä) ja ferritiinin 8:sta 72:een. Nyt päätettiin kokeilla millaisina rauta-arvoni pysyvät, jos en enää syö rautatabletteja. Täytyy tähän kohtaan täsmentää, että en pidä niiden syömisestä. Niiden kanssa pitää miettiä muita samaan aikaan syötäviä asioita ja jopa joitain lääkkeitäni. Se oli siis aikamoista ajatustyötä aamuisin ja dosettileikkiä tableteilla. On varmaan myös hyvä sanoa, että minullahan ei alun perinkään ollut minkäänlaisia oireita, vaan nämä alhaiset arvot löytyivät "vahingossa", lun lääkäri kysäisi, että milloinkas sulta on viimeksi otettu verikokeet.  Kävin siis maanantaina labrassa ja varasin eiliselle perjantaille soittoajan lääkärille.

Jalkakipuja

Kuva
Minulla on jo jonkin aikaa ollut kipua jaloissa. Ensiksi alkoivat penikkatautityyppiset kivut, joita tunnistan omasta nuoruudestani. Kalvot jäävät jumiin säären etupuolella ja aiheuttavat kipua ja paineen tunnetta sääressä.  Tämän jälkeen alkoivat väsymisen tunne kävellessä. Mietin jo, että olenko tulossa kipeäksi, kun ei vaan jaksa kävellä. Olin kyllä huomannut, että jalat ikään kuin lässähtävät sisään normaalia enemmän kävellessä ja hieman ihmettelin sitä, sillä nilkkatukeni ovat suht uudet. Ei tullut pieneen mieleenkään ajatella kenkiäni. Tiesin, että kenkäni ovat parhaat päivänsä nähneet, mutta ajattelin, että kyllä ne nyt tämän kesän kestävät ja syksynkin vielä. Heitän sitten kauden päätteeksi roskiin. Kengät olivat käytössä jo viime vuoden, ja sisävuori on revennyt. Olin myös huomannut, että kengän sisäpohjan memory foam -tyyppinen pehmeä osa alkoi olla aika vajunut. Oikeastaan vasta, kun fyssarille valitin jaloista toista kertaa peräkkäin alkoi hän ihmettelemään, miten tämä on m

Tuettuna

Kuva
Jos olet blogiani seurannut, tiedätkin jo varmaan, että minä käytän erilaisia tukia elämääni helpottaakseni. Minulla on jokapäiväisessä elämässäni aina nilkkatuet, kun lähden pois kotoota. Niiden avulla pystyn kävelemään ilman, että polveni, lonkkani ja alaselkäni kipeytyvät mahdottomasti. Pystyn myös kävelemään huomattavasti pidempiä matkoja kuin ilman tukia. Käsissä minulla on päivittäin painehanskat sekä rannetuet. Tietokoneella ollessa, kotitöissä yms. käytän myös peukalo- ja sormitukia. Sormitukia en uskalla käyttää ikinä ulkona liikkuessa, sillä kärkinivelistä ne voivat huomaamatta luiskahtaa pois. Peukalotuki ei kävelylenkeillä ole tarpeen, mutta toki sitä käytän, jos olen menossa tekemään jotain, missä peukalotukea tarvitaan.  Lääkäri jutteli minulle, kuinka minusta ei ikinä päällepäin katsoessa uskoisi, että minulla on näin paljon ongelmia ja vaivoja. Kun itsekin yritän ulkopuolisena katsoa näitä kuvia itsestäni, niin näytän lähinnä sporttiselta. Toki kyse on omista vaatevalin

Sekalaista antia virtuaalisesta kesäkonferenssista

Kuva
Kuten ehkä viime aikaisista postauksistani on käynyt ilmi, otin osaa The Ehlers-Danlos Societyn virtuaaliseen kesäkonferenssiin. Konferenssissa oli paljon erilaisia luentoja esimerkiksi ruokavaliosta ja ortostaattisesta hypotensiosta sekä ahdistuneisuudesta sekä nielemis- ja hammasongelmista.  En kuitenkaan osannut kaikista näistä kirjoittaa tarpeeksi kattavasti, jotta olisin saanut niistä kokonaisia blogikirjoituksia. Osa johtuu siitä, että aiheet ovat itselleni niin vieraita, etten luota käännöksiini asioista ja osaltaan esitykset olivat hyvin lääketieteellisiä, joten termien tarkoituksen tarkistaminen olisi vienyt aivan liian paljon aikaa. Osa asioista, kuten ruokavalioasiat olivat itselleni niin vieraita ja luennotsija kävi aika laajasti läpi eri vitamiineja ja ruokavalion tasapainottamista etten edes halunnut kirjoittaa tästä aiheesta. Tunsin olevani liian vierailla vesillä. Sekin toki tulee kuunneltavaksi aikanaan YouTubeen.  Tässä on kuitenkin kasa erilaisia muistiinpanojani eri

Naisten terveysongelmia ja virtsarakon ongelmia yliliikkuvilla

Kuva
Heinäkuussa käymässäni The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa konferenssissa oli esitelmiä sekä gynekologisista ongelmista, virtsarakon ongelmista sekä raskaudesta.  Gynekologiset ongelmat Dr. Natalie Blagowidow EDS:ssä ja HSD:ssä on enemmän kuin yleensä gynekologisia ongelmia. Yleisimpiä ongelmia ovat runsaat kuukautiset, kivuliaat kuukautiset ja epänormaali kuukautisrytmi, kuten esimerkiksi ylimääräiset vuodot. Lisäksi ongelmina voivat olla yhdyntäkivut tai lantion alueen prolapsit eli laskeumat. Monella EDS:n tai HSD:n oireet pahenevat tai vasta ilmestyvät puberteetin myötä. Kuukautiskierto vaikuttaa nivelten löysyyteen. Jotkut tutkimukset ovat sanovat, että kudokset ovat löysempiä ovulaation aikaan, kun estrogeenitasot nousevat. Toiset tutkimukset sanovat, että ne ovat löysempiä juuri ennen kuukautisia, kun progesteronitasot eli keltarauhashormonitasot nousevat. Myös estrogeenitasoissa on tällöin nousua. Dr. Blagowidow esitteli näitä eri tutkimusten tuloksia ottamatta tarkemmin

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

Kuva
The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista. Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin.  Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen sija

Vinkkejä potilaana olemiseen

Kuva
Kolmas kirjoitukseni The Ehlers-Danlos Societyn kesäkonferenssista heinäkuun puolivälistä. Tämä luento herätti ajatuksia ja mietintöjä myös siitä, kuinka itse voin parantaa omia lääkärikäyntejäni. Shani Weber, joka työskentelee The Ehlers-Danlos Societyssä ja on itse myös EDS-potilas, piti puheenvuoron lääkärin tapaamiseen valmistautumisesta ja oman hoitotiimin rakentamisesta. Hänellä oli mielestäni hyviä neuvoja ja ajatuksia asiasta ja olenkin tähän koonnut hänen neuvojaan. Shani Weber kertoi näkemyksensä, kuinka olemme kaikki itse oman hoitotiimimme kapteeneja ja tiimin vetäminen on vastuullamme. Mielestäni tämä on loistava tapa katsoa asioita. Emme ole sivustakatsojia, jossa muut päättävät asioistamme vaan vedämme omaa tiimiämme. Keräämme tiimimme eri alojen asiantuntijoita aina omista oireistamme ja ongelmistamme riippuen. Kasaamme sinne ihmisiä, jotka voivat auttaaa meitä. He ovat mukana joko hetken aikaa tai vuosia. Meidän vastuullamme on perehdyttää heidät tiimiin eli kertoa hei

Fysioterapian perusteita yliliikkuville kesäkonferenssista

Kuva
Jos luit edellisen postaukseni, tiedätkin jo, että osallistuin viime viikonloppuna The Ehlers-Danlos Societyn virtuaaliseen kesäkonferenssiin. Dr. Leslie Russek kertoi luennossaan  yliliikkuvan ihmisen fysioterapeuttisista haasteista. Mielestäni hän veti hyvin tiiviisti yhteen eri kehon osien ongelmia ja pystyi selkeästi selittämään ne. En tiedä tuliko tässä kamalan paljon uusia asioita, mutta tiivistelmänä ja asioiden hahmottamiseen sain itse hyvän infopläjäyksen. Mutta asiaan! Kuten varmasti kaikki jo tiedämmekin, ihmiset, joilla on yliliikkuvat nivelet, ovat herkempiä tuki- ja liikuntaelinten ongelmille ja heillä on huonompi asentotunto. Dr. Russek kävi esityksessään läpi eri kehon alueiden ongelmia, mistä ne johtuvat ja mikä niihin voisi auttaa. Ongelmia yliliikkuvassa kehossa ja ratkaisuvaihtoehtoja Nilkan alueen ongelmia Liian löysät nivelsiteen antavat nilkan liikkua liikaa huono asentotunto ja tasapaino aiheuttavat nyrjähdyksiä Apua nilkkakipuihin nilkan tukeminen lihasten vahv

Luento HSD:stä ja hEDSistä The Ehlers-Danlos Societyn kesäkonferenssissa

Kuva
Viime viikonloppuna oli The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalinen kesäkonferenssi. Itse otin osaa kahtena päivänä, jotka keskittyivät hypermobiliteettiin ja siihen liittyviin asioihin. Ensimmäinen päivä käsitteli enemmän EDS:n vaikeampia ja harvinaisempia muotoja. Konferenssi oli etänä ja USAn aikaa päivällä, joten täällä Suomessa katselin sitä ilta viidestä noin puoli yhteen aamulla. Konferenssi oli loistava ja voin suositella näitä kaikille. Tahti oli melkoinen ja esityksiä tuli esitysten perään. Hyvä puoli tässä toki oli se, että kotona kuunnellessa voit makoilla tai syödä samanaikaisesti. Itse yritin tehdä paljon muistiinpanoja konferenssin sisällöstä. Kun käyn niitä läpi, saa nähdä kuinka paljon blogisisisältöä niistä pystyn laatimaan. Kaikki konferenssin esitykset tulevat muutaman kuukauden viiveellä YouTubeen, josta niitä voi sitten katsoa.  Ensimmäinen katsomani esitys oli Dr. Howard Levyn ja Dr. Adam Hakimin luennot, joissa keskusteltiin siitä, mitä HSD ja hEDS ovat. Tässä sessi

Sormi- ja peukalotuista keskustelua

Kuva
Kuten olen täällä kertonut, otin toukokuussa osaa EDS- ja HSD Awareness kuukauteen ja postasin Instagram-tililleni kuukauden ajan asioita sairaudestani.  The Ehlers-Danlos Society on julkaissut sen kuukauden postauksia omalla tilillään aina vähä vähältä ja yksi postaukseni pääsi heidän postaamakseen kesäkuun lopussa. Kyseinen postaus sai paljon kommentteja ja kysymyksiä sormi- ja peukalotuistani. Pääasiassa amerikkalaisilta, jotka ostavat tukensa itse omalla rahallaan tai vakuutuksensa kautta, joten prosessi siellä on erilainen. Sieltä nousi esiin myös erittäin hyvä kysymys siitä, kuinka paljon tukeni estävät käsien liikettä. Kysyjä oli henkilö, joka soitti pianoa. Sanoin, että dip-nivelten tuet eli sormien kärkinivelten tuet eivät estä käsien liikettä, ainoastaan yliojentumisen. Mutta, asia onkin aivan eri peukalotuen osalta. Aloin miettimään, että asiasta voi olla mielenkiintoista kirjoittaa myös blogiini, jos joku miettiin peukalotukia ja niiden mahdollista tarvetta. Otin valokuvia,

Uusia ranneongelmia

Kuva
Minulle on ilmestynyt ranneongelmia vasempaan ranteeseen. No, ainahan noita ranneongelmia on ollut, mutta lähinnä joko heikkouden tai rasitusvammojen muodossa. Nyt uutena on tullut se, että vasen ranne menee paikoiltaan.  En satavarmasti toki tiedä, mitä siellä tapahtuu, mutta oletettavasti jonkinlainen subluksaatio tai dislokaatio siellä on, sillä ranne poksahtaa tai vääntyy, kipeytyy ja siihen tulee jatkuva särky. Lisäksi sormiin nipistelee ja niihin tulee puutunut tunne. Ensimmäisen kerran (ainakaan miesmuistiin) se napsahti oikein kunnolla. Minulla oli pahvilaatikko, jossa oli villapaitoja. Ei ollenkaan painava, sillä villapaidathan nyt vievät ihan tuhottomasti tilaa painoonsa nähden. Aloin nostaa sitä kaapin ylähyllylle ja siinä oli pakko korjata otetta, ettei sormet jääneet kaapin ja laatikon väliin. Siinäpä sitten kuului kovalla äänellä poks-poks ja ranteeseen sattui oikein kunnolla. Sain kuitenkin työnnettyä laatikon kaappiin. Nämä ongelmat tuppaavat minulla tulemaan ja menemää

Tutkimus paikallispuudutteiden toimimattomuudesta EDS- ja HSD-potilailla

Kuva
Luin artikkelin paikallispuudutteiden huonosta tehosta Ehlers-Danlosin oireyhtymissä. Huomasin artikkelin The Ehlers-Danlos Societyn Instagram-postauksesta. Artikkelin nimi englanniksi on Resistance to local anesthesia in people with the Ehlers-Danlos Syndromes presenting for dental surgery , jonka vapaa suomennos on Vastustuskyky paikallispuudutteisiin Ehlers-Danlosin oireyhtymissä koskien hammasoperaatioita. Vaikka jo aiemmin on oletettu, että EDS:ää sairastavilla on tavallista heikompi vaste paikallispuudutteisiin, haluttiin ilmiötä tutkia tarkemmin. Tutkimus tehtiin sosiaalisen median kanavien kautta jaetulla kyselyllä, jossa kysyttiin paikallispuudutteiden tehoa tehdyissä operaatiossa sekä EDS:ää sairastavilta että heidän ystäviltään, joilla ei EDS:ää ollut. Kivun kokeminen hammastoimenpiteiden aikana voi olla traumaattista ja kivuliasta. Tavalliset syyt, miksi puudute ei tehoa liittyvät mm. aineen fysiokemikaalisiin ominaisuuksiin, aine ei pääse puudutettavaan hermoon sekä puudut

Autonomisen hermoston haasteita

Kuva
Autonominen hermostoni on viime aikoina käynyt kierroksilla. En vaan tiedä miksi. Toki tämä korona-aika on muuttanut rutiinejani ja teen töitä kotona. Liikun yleensä pidempiä pätkiä kerralla, mutta olen kuitenkin ulkoillut säännöllisesti ja nauttinut kevätsäästä. Vaikka elämä on ollut vähän erilaista, en ole huomannut stressanneeni asioista normaalia enempää. Nyt kuitenkin kevään aikana on pariin kertaan sydän mennyt ihan sekaisin ja pulssi noussut yhtäkkiä pilviin. Tänään istuin rauhallisesti koneella kuuntelemassa luentoa ja yhtäkkiä sydän alkoi pamppailla. Alkoi tuntua jo aika pahalta ja päädyin kaivamaan esille verenpainemittarini. Pulssi oli noussut yli 160bpm:ään. Aivan yhtäkkiä, arvaamatta ja ilman mitään erityistä syytä. Onneksi pystyin luennolla sohvalle kuuntelemaan luentoa, hengitellä rauhassa ja yrittää laskea pulssiani. Se ei kuitenkaan suostunut puolessatoista tunnissakaan laskemaan kuin sataan. Minun oli pakko luovuttaa ja kaivaa kaapista beetasalpaajat.  Niistä on apua

Blogiarkisto

Näytä enemmän