Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

Televiossa näkyy konferenssin aloitusdia ja etualalla kuvassa on tietokoneen ruutu, jossa on muistiinpanoja.


The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista.

Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin. 

Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen sijaintia epätavallisessa paikassa valkean aineen keskellä. Lisäksi on huomattu immunologista toimintahäiriötä ja  hormoneja tuottavien elinten säätelyhäiriötä sekä EDS:ssä että autismissa. Näitä asioita on kuitnekin tutkittava vielä enemmän ennen kuin näistä voidaan vetää mitään johtopäätöksia, sanoo Dr. Baeza-Velasco.

Hän kertoi, kuinka eri lääkäri voi tulkita saman ongelman eri tavoin. Riippuen lääkärin erikoistumisalasta hän voi tulkita eri tavoin esimerkiksi pienen lapsen, joka ei kohdista katsettaan oikein eri tavoin. Se voidaan tulkita tyypilliseksi autismiksi tai huonoksi asentotunnoksi, joka johtuu yliliikkuvuusoireyhtymistä riippuen siitä, minkä erikoistumisalan lääkäri on kyseessä. Toki diagnosiin ei näin heppoisin perustein päädytä. Toinen esimerkki, jonka hän antoi, että lapsi voi myös olla leikkimättä ja tykätä sen sijaan makoilla, koska hänellä on fatiikkia tai koska autismin takia hän ei kiinnostu leikin tyyppisistä asioista. Tämä onkin suurelti ongelma, joka tulee eteen kliinisessä diagnosoinnissa. Iso osa oireita voi johtua monesta eri syystä.

Samanmoisesta asiasta kertoi myös Dr. James Kustow kertoessaan ADHD:sta. Hän on huomannut, että ADHD-potilaiden joukossa hänen omalla praktiikallaan on noin kolmasosalla hypermobiliteettia. Se on isompi osuus kuin väestössä keskimäärin.

ADHD:lla ja älykkyydellä ei ole keskenään mitään tekemistä. Hän on kuitenkin huomannut, että monesti älykkäämmät ihmiset pystyvät käyttämään epätavallisia aivojaan helpommin vahvuutenaan. Myös ADHD:ssa ja EDS:ssä on monia päällekkäisiä oireita kuiten ahdistuneisuutta, uniongelmia, autonomisen hermoston oireilua jne.  Hän kuitenkin sanoi, että asiaa pitäisi tutkia, jotta mitään johtopäätöksiä voitaisiin vetää.

Mielestäni kuitenkin tällaiset pohdinnat ovat mielenkiintoista seminaarisisältöä. Se osoittaa, että on olemassa ammatistaan kiinnostuneita ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita myös tutkimaan ajatusmallejaan ja tätä kautta myös lääketiede menee eteenpäin. Vaikka meille ei asiasta vielä ollutkaan valmiita ohjeita tai pureskeltua tietoa, koen tällaiset ajatukset erittäin kiinnostavina.

Konferenssin esitykset eivät vielä ole julkisesti saatavilla, mutta ne ovat tulossa The Ehlers-Danlos Societyn YouTube-kanavalle muutaman kuukauden sisällä, kunhan tekstitykset saadaan videoihin kuntoon.


Kommentit