Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2015.

Hartialihakset auki faskiapallolla

Kuva
Mulla on uusi ystävä - faskiapallo! :D Se on painava umpikuminen punainen pallo. Työkaveri toi töihin näytille hankkimansa faskiapallon. Kokeilin sitä, ihastuin ja kävin heti samana iltana hankkimassa sellaisen. En kylläkään käytä sitä lihaskalvojen manipuloimiseen vaan hartialihasteni aukomiseen. Se on siihen aivan ihanteellinen väline. Millään muulla tavoin en ole samalla tavalla pystynyt hieromaan hartioitani auki. Käyn seisomaan selkä seinää vasten ja laitan pallon hartioiden ja seinän väliin. Siitä vaan rullaamaan lapaluun reunan viertä ja hartialihakset rutisevat ja poksuvat. Noita kohtia on itse niin hankala aukoa eikä sitä voi koko ajan pyytää jotakuta hieromaan hartioita. Tiedän, että faskiamanipulaatio ja -rullailu on kuuminta hottia tällä hetkellä. Mun tieto asiasta on aika lähellä nollaa, mitä sitä nyt kuulee ja näkee ihmisten rullailevan kehoaan eri puolilta. On mullakin fysioterapeutti avannut lihaskalvoja. Itse en kuitenkaan uskalla käydä kovalla pallolla rullailem

Kylkiongelmia osa 3

Kuva
Huh huh! Oli tarkoitus tulla blogiin nopeasti päivittämään tilannetta mun kylki-ongelman osalta. Ei mennyt ihan kuin Strömsössä. Tässä sitä ollaan kaksi tuntia myöhemmin blogia aloittamassa. Ensin piti tutkia Windowsin hälytyksiä, poistaa yksi ohjelma, päivittää kone Windows 10:iin, vaihtaa koneen asetuksia, jotta Microsoft ei ihan kaikkea mun liikennettä pääse vakoilemaan ja sitten vielä uudelleen-asentaa Chrome, jonka Microsoft ilmeisesti Windows 10:n asennuksen yhteydessä otti pois käytöstä. Mutta täällä ollaan. Onneksi tänään on käytössä yksi ylimääräinen tunti. :D Itse asiaan! Jos olette aiempia postauksia lukeneet, tiedättekin, että mulla elokuussa kylki kramppasi, ja nyt tuota kylkeä on parin kuukauden ajan yritetty saada kuntoon. Ensin avattiin kylkeä, sitten avattiin lihaksia lapaluun alta. Perjantaina availua jatkettiin olkapään osalta sekä keskiselästä. Jumissa olivat kylkiluiden aluslihakset ( mm. subcostales ) ja poikittainen rintalihas ( m. transversus thoracis ). Täs

Kyselytutkimus Iso-Britanniassa

Iso-Britanniassa on tehty kyselytutkimus hypermobiliteettisyndroomapotilaille / Ehlers-Danlosin hypermobiliteettityyppi -potilaille heidän uskomuksistaan, asenteistaan ja käytöksestään liikuntaa kohtaan. Kysely lähetettiin kaikille Ehlers-Danlos Support UK :n ja  Hypermobility Syndromes Association in jäsenille. Kyselyn tulokset on esitetty jo viime toukokuussa, mutta koska löysin tulokset vasta nyt, ovat ne minulle uutta tietoa. Hyväksyttyjä vastauksia tutkimuksessa saatiin 934 henkilöltä. Heistä 81 % oli saanut fysioterapeutilta liikuntaharjoituksia. 70 %:n mielestä liikunta on tärkeää oireiden hallinnan kannalta. Parhaiksi liikuntamuodoiksi ilmoitettiin uinti, kävely ja Pilates. Seuraavaksi hyödyllisimmiksi koettiin fysioterapeuttiset harjoitteet, varovainen lihasten vahvistaminen ja Tai Chi -tyyppiset harjoitteet. Osa vastaajista ei kokenut saavansa apua harjoitteista. Liikunnan esteiksi kerrottiin kipu, uupumus ja vammojen pelko. Fysioterapiaan liittyen tärkeimmiksi asioi

Vatsansuojalääkitys

Kuva
Kuva: pixabay.com Olen jo vuosikausia syönyt kipulääkkeitä epäsäännöllisen säännöllisesti, välillä enemmän, välillä vähemmän. Aluksi kipulääkkeillä hoidettiin käsikipuja, joihin niillä ei ollut oikeastaan mitään vaikutusta. Kun sain Raynaud-epäilyn ja siihen kalsiumkanavan salpaajan, käsien kivut muuttuivat lähes siedettäviksi. Sen jälkeen tulehduskipulääkkeitä kului vähemmän, vaikkakin edelleen säännöllisesti, sillä kipujahan minulla on ollut ympäri kroppaa vuosikausien ajan. Näihin lääkkeisiin minulla ei ollut mitään reseptiä tai ohjetta, popsin apteekista ostamaani ibuprofeenia. Noin vuosi sitten sain ibuprofeeniin reseptin, ja olen ns. virallisesti syönyt sitä. Keväällä minulle sanottiin, että olisi hyvä syödä sen kanssa vatsansuojalääkettä, jotten hajota mahalaukkuani. Silloin annettu Somac ei minulle oikein sopinut, enkä pystynyt sitä säännöllisesti käyttämään. Kun kävin uusimassa reseptejäni, sanoi lääkäri, että jos vatsan kanssa ei ole ongelmia, ei sinun tarvitse syödä va

Syystalkoot

Kuva
Kuva: pixabay.com On lauantai ja kello on noin kolme iltapäivällä. Mä olen ihan seis. Tulin koneelle valmistelemaan papereita ensi viikon lääkäritapaamista varten, mutta ei siitä mitään tule. Aivot ei enää jaksa kuin rutiineja tälle päivälle, ei mitään kovin intensiivistä miettimistä. Taidan mä osata nämä mun krempat ilman isompaa valmistautumistakin. Miten sitä ei osaa ottaa rennosti ja vaan levätä. Tuntuu, että aina kasaan aikatauluni liian tiiviiksi. Tänäänkin olen jo juossut kirjastossa, kaverin kukkia kastelemassa, kirpputorilla, vaatekaupassa, ruokakaupassa ja taloyhtiön talkoissa. Talkoot olivatkin taas kunnon älynväläys. Miksi luulen, että on hyvä idea haravoida, harjailla ja nostella painavia esineitä pihalla? Aluksi oli ihan kiva morjestaa naapureita ja haravoida. Ajattelin, että otan ihan rennosti, mutta ei sitä sitten kehtaa vaan seisoskella, kun muut tekevät töitä. Lisäksi pikkupojat olivat innokkaita keräämään haravoituja lehtikasoja. Lehtien keräyslaatikot (mitä

Venyvä ja jumissa

Kuva
Kylkeä pitää nyt muistaa venytellä. Kävin fysioterapiassa. Päivitin kuulumisiani ja kroppani tilaa. Suurimpana ongelmana oli perusvaivojen (alaselkä ja lonkan insertiitti) lisäksi jumiva kylki, joka tuntuu ahtaalta. Pyysin myös fysioterapeuttia katsomaan selkärankani. Sinne aina välillä pistää kuin puukolla tuikkaisi. Se kestää vain hetken, mutta ei tunnu mukavalta. Mulla oli jotenkin ranka kuperana taaksepäin, mutta ihan keskiselkää pyörittämällä nikamat menivät oikeisiin asentoihin. Päätelmä oli, että mun lihakset eivät käytännössä tue rankaa kunnolla ja se liikkuu vääriin asentoihin mun ollessa ihan tavallisesti. Nyt sain siis ohjeeksi pyörittää tuota selkää erityisesti kumarassa olon ja istumisen jälkeen, niin nikamat siirtyvät oikeille paikoilleen. Sitten katsottiin se ahdistava kylki. Kyljessä ei itsessään ollut jumeja, mutta ahdistava tunne johtui siitä, että alempi lapalihas (infraspinatus) oli aivan juntturassa. Myös iso liereälihas (teres major) oli jumissa. Jos sulla

Vertaistukea ja uusia kavereita

Kuva
Olen viikon sisällä tutustunut moniin uusiin ihmisiin. Kävin viikonloppuna notkis-tapaamisessa. Vaikka mietinkin kotona jaksanko lähteä, kannatti mennä. Vertaistapaamiset ovat mukavia tilaisuuksia. Tietysti osa porukasta tunsi toisensa hyvin, osa oli toisilleen vieraampaa. Kaikilla on kuitenkin yhteinen asia, sama tai saman tyyppinen sairaus, ja juttua riitti. Suosittelen kaikille, jotka ovat joskus jonnekin vertaistapaamiseen lähtemistä pohtineet. Olen tapaamisen jälkeen pitänyt yhteyttä yhteen henkilöön, joka vuorostaan yhytti minut toisen kanssa. Viikon hienoimpia tapahtumia oli se, kun sain puhelun itselleni vieraalta henkilöltä ja päädyimme höpöttämään puhelimessa yli kaksi tuntia! No, eipä minua kukaan ole kovin hiljaiseksi koskaan väittänytkään. Onneksi toinenkin sai välillä suunvuoron.  Sain myös uutisia, että EDS International Symposiumin www-sivut valmistuvat nyt syksyn aikana, vaikka niille onkin jo jotain tietoa ilmestynyt. Sivut löytyvät osoittesta  http://eds20