Siirry pääsisältöön

Venyvä ja jumissa

Kylkeä pitää nyt muistaa venytellä.
Kävin fysioterapiassa. Päivitin kuulumisiani ja kroppani tilaa. Suurimpana ongelmana oli perusvaivojen (alaselkä ja lonkan insertiitti) lisäksi jumiva kylki, joka tuntuu ahtaalta.

Pyysin myös fysioterapeuttia katsomaan selkärankani. Sinne aina välillä pistää kuin puukolla tuikkaisi. Se kestää vain hetken, mutta ei tunnu mukavalta. Mulla oli jotenkin ranka kuperana taaksepäin, mutta ihan keskiselkää pyörittämällä nikamat menivät oikeisiin asentoihin. Päätelmä oli, että mun lihakset eivät käytännössä tue rankaa kunnolla ja se liikkuu vääriin asentoihin mun ollessa ihan tavallisesti. Nyt sain siis ohjeeksi pyörittää tuota selkää erityisesti kumarassa olon ja istumisen jälkeen, niin nikamat siirtyvät oikeille paikoilleen.

Sitten katsottiin se ahdistava kylki. Kyljessä ei itsessään ollut jumeja, mutta ahdistava tunne johtui siitä, että alempi lapalihas (infraspinatus) oli aivan juntturassa. Myös iso liereälihas (teres major) oli jumissa. Jos sulla ei ole aavistustakaan, missä nämä lihakset sijaitsevat, kurkkaa kuvasta. Ei mullakaan ollut ennen kuin fyssari näytti niiden paikat. :) Näiden jumien takia myös lihaskalvot ja muut niihin liittyvät lihakset eivät liikkuneet kunnolla. Ilmankos ahdisti. Sanoi, että normaalin kropan omaavalla ihmisellä ei oikea käsi olisi enää noussut ylös näiden jumien takia. Mulla ei oikeastaan ollut kauheasti liikerajoitteita (paitsi, jos vertasi vasempaan puoleen), koska kroppani kompensoi jumittunutta kohtaa venymällä ja vanumalla muualta. Ainoastaan sivutaivutuksen liikerata oli vasenta puolta pienempi.

Nyt yritän pitää jumit pois kyljen venyttelyn avulla. Sain venyttelyohjeen, minkä avulla nyt palautan käyttämättä olleiden lihasten liikeratojen ja estän jumittaneiden lihasten uudelleenjumiutumista. Lisäksi sain vaivasenluun hoito-ohjeita, kun niitä kyselin. Ne eivät onneksi nyt ole kipeät, mutta isovarpaat alkavat olla melko vääntyneet ulospäin.

Fyssari jutteli, että mulla on epätavallinen kroppa. Tavallaan se vastaa tosi helposti hoitoon, mutta siinä on myös todella pahoja jumeja aivan yhtäkkiä. Lihakset eivät tue niveliä ja kaikki paikat liikkuvat ties minne. Fyssari sanoi, että jos joku kollega kertoisi hänelle tästä kaikesta, olisi sitä vaikea uskoa. Siis tätä, kuinka mun keho voi olla tällä tavoin todella jumissa ja samalla liikkuva ja lisäksi hajalla joka kerran eri kohdasta. No, tietysti poikkeava sidekudoshan se tätä teettää, mutta ei kai meihin ammattilaisetkaan joka päivä törmää.

Pyysin vielä mukaani listan kaikesta, mitä mulle on viimeisen vuoden aikana tehty. Sain kolmella paperilla tekstiä kaikista mun vaivoista hoitokerroittain. On se aika karua luettavaa... Kerta kerran jälkeen on paikat olleet hajalla eri puolella kroppaa. Joissain asioissa on menty eteenpäin, mutta aina vaan löytyy uusia ja uusia paikkoja, joissa on vikoja. Tosin niistä käy tavallaan minun ongelma hyvin ilmi, sillä lista on ihan loputon. Ehkä siitä on jotain hyötyä, kun taas joskus käyn juttelemassa asioistani.

Mä tunnen itseni tosi onnekkaaksi, että minulla on fysioterapeutti, joka osaa minua auttaa. Toki olen välillä edelleen kipeä eivätkä lääkkeet aina auta. Kun luen noita papereita ja muistelen viimeistä vuotta taaksepäin, tajuan kuinka monta ongelmaa, jumia ja kivuliasta hetkeä olen käynyt läpi. Samalla muistan myös hyvät harjoitukset, mukavat liikuntahetket ja onnistumiset sekä kaiken sen uuden tiedon ja opin, jonka olen itselleni vuoden aikana saanut.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista. Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin.  Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen ...

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...