Hypermobiilia elämää

Kävin seuraavalla käynnilläni HUSin fysioterapissa ja tapasin uuden fysioterapeutin. Emme edes ehtineet käydä edellisten kertojen liikkeiden hyötyjä tai keskustella kysymyksistäni, sillä hän ikään kuin aloitti kanssani alusta käymällä läpi kaularangan magneettikuvieni tuloksia ja sitä kautta kertomaan kaularangan hermotuksesta, toiminnasta ja eri nikamien hermojen vaikutusalueista. Keskustelu oli todella mielenkiintoista ja sitä kautta minulle tuli parempi ymmärrys kaularangan vaikutuksesta hartioihin ja selkään. Fysioterapeutti käytti selityksen apuna sekä mallikaularankaa että Duodecimin artikkelissa ollutta kuvaa nikamien kipualueista .  Olin vastaanotolla melkein kolme tuntia ja asiaa tuli todella paljon. Päässä pyöri tapaamisen jälkeen, mutta olin todella tyytyväinen, että sain perusteellista tietoa ja asiat selitettiin hyvin. Lisäksi hän tarkkaili asentoani ja kehoni toimintaa. Kaikki asiat eivät tietenkään tulleet minulle yllätyksenä, kuten pääni kallistuminen oikealle tai v...

Selkäongelmieni selvittelyt ovat edenneet sitten viime kirjoituksen. Päädyin käymään lääkärin vastaanotolla asian takia, sillä yläselän kipu ja ahdistava tunne ovat olleet niin häiritseviä. Hän lähetti minut työterveydessä fysiatrin pakeille, joka teki erilaisia testejä. Siellä taas huomattiin vasemman puolen  yläraajan heikkous ja molempien raajojen tärinä. Fysiatri halusi magneettikuvata sekä kaula- että selkärangan ja tätä varten teki lähetteen HUSiin. Lisäksi keskustelimme lääkkeistäni. Nyt pienellä annoksella ottamaani Triptyliä yritetään nostaa ja päivän aikaisista tulehduskipulääkkeistä yritetään päästä eroon. Keskustelimme myös lihasrelaksanttien käytöstä yliliikkuvassa kehossa. Fysiatri suositteli mieluummin kipulääkettä lihasjumeihin kuin lihasrelaksanttia, sillä minun kehossani luultava syy on se, että lihakset kramppaavat suojaamaan muuten liikkuvaa ja/tai kipeää aluetta. Ja tulehduskipulääkkeillä pääsemme hoitamaan paremmin ongelmaa. Relaksanteilla vain relaksoimme lih...

Minulla on edelleen ongelmia selkäni kanssa. Alaselkä on ollut ongelmallinen jo vuosien ajan ja se jumiutuu säännöllisesti. Tämän lisäksi yläselkä on aiheuttanut paineen tunnetta ja kipua reilun vuoden ajan. Välillä sen kanssa on helpompi ja välillä vaikeampi elää. Yläselässä tunne on kuin joku painaisi lapojen välistä. Sitä voi kuvailla lähinnä ahdistavaksi. Pystyn kuitenkin hengittämään syvään enkä huomaa varsinaista rajoitetta esimerkiksi kylkiluiden liikkuvuudessa. Tunne on kuitenkin sellainen kuin selkä ei liikkuisi kunnolla. Välillä se on niin voimakas, että tulee tarve koko ajan liikutella selkää. Tällöin esimerkiksi nukahtaminen on vaikeaa eikä hyvää asentoa tahdo löytyä millään. Alaselässäni on nivelrikkomuutoksia ja tämä luultavasti aiheuttaa ainakin osan alaselän jumimisesta. Jumit ovat lihaksissa, kalvoissa sekä nikamatasolla vaihtelevasti alueella L3-S1 sekä SI-nivelet. Yläselän osalta jumiva alue on laajempi ja vaihtelevampi. Nikamatasolla tarkasteltuna alue on yleisimmin...

Australialainen liikuntapsykologi Jennifer Smallridge piti luennon elämäntavoista ja itsehoidosta HSD:tä sairastavilla The Ehlers-Danlos Societyn huhtikuussa 2023 järjestämässä HSD-seminaarissa.  Nivelkipuja tulee, koska nivelet jatkuvasti liikkuvat optimaalisten liikeratojen yli ja tämä väsyttää kehoa. Kun oman enegian rajat saavutetaan, alkaa elimistö suojata itseään. Jos et jaksota tekemisiäsi, joudut noidankehään ongelmiesi kanssa. Jaksottamisen tai tauottamisen (englanniksi pacing) vastakohta on se, että keho joutuu liian rasituksen kohteeksi etkä osaa huomata omia rajojasi. Jatkat vaan asioiden tekemistä siitä huolimatta, että olet jo lopussa ja lopulta romahdat. Sinun omat resurssisi ovat lopussa.  Tämä voi johtaa siihen, että ongelmasi oman kehosi asentojen tai toimintojen kanssa pahenevat. Sinulle saattaa tulla oireita, joita sinulla ei aiemmin ole ollut HSD:n kanssa, kuten fatiikkia, päänsärkyjä, autonomisen hermoston oireilua, ahdistusta, mahasuolikanavan ongelmia j...

Olen viime aikoina päätynyt useasti keskustelemaan työelämästä ja töissä käymisestä. Monia mielenkiintoisia, surullisia, henkilökohtaisia ja hauskoja keskusteluita ihmisten kanssa. Jokaisen tilanne on tämän suhteen erilainen. Ihmisillä on erilaisia ammatteja ja eri kiinnostuksenkohteita sekä erilaisia vaivoja, sairauksia tai vammoja, joten heillä on myös erilaisia haasteita työssä käymisen suhteen.  Työ on itsellä mielessä myös, koska itse olen ollut pääasiassa etätöissä yli kaksi vuotta. Nyt on jälleen muutosta käynnissä ja työpäivät alkavat jakautua työpaikan ja kodin välille. Samaan aikaa itsellä on uusi ongelma omassa kädessä, jonka syytä ei olla löydetty tutkimuksista huolimatta.   Työ voi olla fyysisesti raskasta tai henkisesti rasittavaa. Työ voi myös antaa paljon ja se voi olla itselle merkityksellistä. Työ ei myöskään esiinny umpiossa, se on osa elämäämme ja jaamme voimavaramme kaiken tekemämme kesken. Aina, kun minulle tulee uusia oireita tai kipuja, vaikuttaa s...

Viime vuonna julkaistu artikkeli kertoo olkapään epävakauden eli instabiliteetin hoidosta EDS-potilailla. Artikkeli on julkaistu elokuussa Journal  of Shoulder and Elbow Surgeryssä. Alla on kirjoittamani lyhennelmä artikkelin sisällöstä ja tekstin lopusta löytyy linkki alkuperäiseen artikkeliin. Nivelten epävakaus on yleistä EDS:n eri muodoissa, mutta yleisintä klassisessa ja hypermobiilissa EDS:ssä. Se on samalla myös hankalin tuki- ja liikuntaelinoireista, sillä se on sekä elämänlaatua heikentävä että vaikeasti hoidettava, eivätkä useimmat tavalliset hoitomuodot eivät auta siihen. Vaikka nivelten epästabiiliutta tavataan lähes kaikissa nivelissä, on olkapää niistä yleisin. Tämä johtuu luultavasti olkapään rakenteesta ja siitä, että olkapään luusto ei tue olkapäätä vaan olkapään toiminta perustuu pehmytkudoksiin. Nämä taas eivät kykene estämään subluksaatioita ja dislokaatioita. Nivelkapseli itsessään on melko väljä, jotta se sallii olkapään tarvitseman laajan liikeradan. Tämä joh...

Olen viime ajat elänyt subluksaavan olkapääni kanssa. Jo vuosien ajan AC-nivel on subluksannut ja jäänyt virheasentoon. Fyssari on sitä laitellut paikoilleen ja vapauttanut lihaksia siitä ympäriltä. Nyt sama vika on siirtynyt itse olkapäähän, missä olkaluun pää jää jumiin lapaluun nivelmaljan etuosaan. En itse erota, kummasta nivelestä on kyse, sillä olkaluun pään subluksaatio tuntuu minulle ihan samalta kuin AC-nivelen subluksaatio. En saa kättä nostettua suoraan sivulta ylös ja olassa tuntuu jäytävää, muttei kovin kipua. Subluksaavaa olkaani on vapautettu useamman kerran fysioterapeuttien toimesta ja ympäröivien lihasten jumeja on avattu. Tällä hetkellä yritän keksiä mitä tahansa, mitä voisin asialle tehdä. Jo aiemmin saamani olkaluun pään imutus-harjoitus 1 on minulla edelleen käytössä ja yritän muistaa aina imuttaa olkapään ennen kuin nostan mitään tai tartun mihinkään. Se ei kuitenkaan itsellään ole estänyt subluksaatioita. Fysioterapeutti ehdotti, että kokeilisin olkatukea. Hän...

American Journal of Medical Genetics on julkaissut marraskuussa erikoisnumeron EDS:stä ja HSD:stä. En ole ehtinyt lukea koko lehteä läpi, mutta se on saatavilla ilmaiseksi verkossa. Kirjoitan ensimmäisenä postauksena kahden artikkelin sisältöä tähän auki - lehden aloitusartikkelin sekä kipua koskevan artikkelin. Kannattaa ehdottomasti itse tutusta artikkeleihin  myös ja jos jotain haluaa lääkärilleen vinkata, suosittelen alkuperäisiä artikkeleita tai koko lehteä. Linkki koko julkaisuun tässä alla ja lopussa näihin kahteen artikkeliin erityisesti. Special Issue:Ehlers‐Danlos syndromes, Hypermobility Spectrum Disorders, and Associated Co‐Morbidities: Reports from EDS ECHO. Uskomus siitä, että EDS on harvinainen tai ultra-harvinainen on totta usealle syndrooman muodolle. Hypermobiilia EDS:ää pidetään yhä enenevässä määrin tavallisempana ja HSD (hypermobiliteettioireyhtymä) on hyvinkin tavallinen. Yhteenlaskettuna hEDSin ja HSD:n esiintyvyys väestössä on luultavasti isompi kuin yksi 50...

Tällä viikolla on selkäviikko, joten selkäongelmista kirjoittaminen tuntuu luontevalta. Niitä meillä yliliikkuuvillakin riittää ihan kotitarpeiksi. World Spine Dayn kotisivuilla kerrotaan, että alaselkäkipuja on jokaisena hetkenä maailmassa arviolta noin 540 miljoonalla ihmisellä. Luku on hätkähdyttävä. Se on isompi määrä ihmisiä kuin mitä asuu EU:n alueella. Selkäkivut eivät siis ole mitenkään harvinaisia tai kosketa pelkästään meitä yliliikkuvuusoireyhtymiä sairastavia. Meidän erikoisuutenamme on tavallista nuoremmalla iällä alkavat kulumat ja niistä aiheutuvat oireet. Yliliikkuvuus kuluttaa nikamiamme ja aiheuttaa ongelmia. Oma selkäni kipeytyi todella pahasti vuonna 2014. En pystynyt kävelemään pitkiä matkoja ja paikallaanolokin sattui selkään. Koko selkäni oli tulessa. Myöhemmin samana vuonna sain hypermobiliteettioireyhtymä-diagnoosini. Olin oikeastaan hakemassa apua ja vastauksia kipeään selkään ja kipeisiin käsiin, kun yhtäkkiä minulla olikin hypermobiliteettisyndrooma. Vuonna...

Sisätautilääkäri Alan Pocinki luennoi fatiikista The Ehler-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa kesäkuussa 2021. Fatiikki eli uupumus tai äärimmäinen väsymys on yleinen oire monissa sairauksissa. Sitä arvioidaan erilaisten testien ja haastatteluiden kautta. Joissain tapauksissa voi olla hyödyllistä myös miettiä unta, ruokavaliota tai autonomisen hermoston toimintaa. Arvointi on oleellista, sillä fatiikin hoito riippuu arvioinnin tuloksista. Monet asiat vaikuttavat fatiikin syntymiseen EDS:ssä ja HSD:ssä. Kolme suurinta ovat kipu, huono uni ja masennus. Tämän lisäksi siihen voivat vaikuttaa esimerkiksi autonomisen hermoston oireilu, aineenvaihduntaan liittyvät asiat, riittämätön lepo, kognitiiviset tehtävät, tunne-elämän stressi ja jokapäiväinen elämä. Alan Pocinki sanoi, että hänestä henkilö, jolla on yliliikkuvat nivelet käyttää luultavasti kaksi kertaa niin paljon energiaa kävelylenkillä kuin henkilö, jolla ei hypermobiliteettiä ole. Energiaa menee pelkästään siihen, ett...

Kivunhoidon asiantuntija, lääkäri Pradeep Chopra kertoi The Ehlers-Danlos Societyn kesäkonferenssissa 2021 kivunhallinnasta. Tässä on kirjoittamani tiivistelmä luennosta. Dr. Chopra aloitti luentonsa muistuttamalla, että kivunhallinnan kannalta oleellista on löytää kivun aiheuttaja ja tämän jälkeen hoitaa sitä. Esimerkiksi olkapääkivun syy voi olla murtuma, sijoiltaanmeno, lihasjumi, tulehdus jne. Kipuun sinällään ei ole yhtä hoitomenetelmää, vaan hoitotavat riippuvat kivun syistä. Dr. Chopra selitti, kuinka EDS:ssä ja HSD:ssä on kipu on monesti eri asioiden summa. Tällöin myös hoito on monen asian summa. Se voi olla 10% fysioterapiaa, 10% nivelen tuentaa, 10% lääkitystä jne. Tällöin siis viisi 10%:n apukeinoa on yhteensä 50 % kivunlievitystä. Hänen mukaansa on tärkeää käyttää eri keinoja yhdessä kivunhallintaan eikä kannata edes odottaa, että yksi asia korjaisi kaiken. Hänellä on EDS/HSD-potilaille 10% sääntö eli yksi hoitokeino korjaa 10% ongelmasta ja kun näitä eri keinoja kokoaa, a...

Psykologi Penelope Cream puhui tauottamisesta, motivaatiosta ja tavoitteiden asettamisesta kesäkuussa pidetyssä The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferensissa. Hänen lähestymistapansa oli laittaa kuulijat itse pohtimaan, miten suhtautuu asioihin. Kun hän puhuu tauottamisesta, englanniksi pacing, puhuu hän oikeastaan siitä, millainen haluat elämäsi olevan ja kuinka sinä haluat sitä elää huomenna, viikon päästä tai vuoden päästä. Tauottamisella hän myös tarkoittaa suunnittelua ja oman elämänsä hallitsemista itse. Tauottamisen ja suunnittelun avulla voit päästä päämääriisi työelämässä, opiskelussa tai vaikka auttaa sinua järjestämään juhlat. Se voi auttaa sinua katsomaan asioita eri näkökulmista ja saavuttamaan hallintaa omaan elämääsi. Hän pyysi miettimään, miten itse suhtaudut muutokseen. Miltä sinulta tuntuu tehdä muutoksia elämääsi ja rutiineihisi? Oletko innostunut, peloissasi, utelias, skeptinen, huolestunut, turhautunut, vihainen vai optimistinen. Hän myös pyysi mietti...

The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalinen kesäkonferenssi osui tänä vuonna juhannukseen, joten vietin lauantai- ja sunnuntai-iltapäivät ja yöt kuunnellen eri alojen asiantuntijoiden luentoja HSD:stä ja EDS:stä. Koska muistiinpanojeni läpikäynti vie aikansa ja joudun luultavasti tarkistamaan joidenkin luentojen osalta faktoja ja asioita vielä tallenteiltakin, aloitan kertomalla potilasaktiivin Maggie Buckelyn luennosta. Hän kävi läpi eri asoita, joista on apua päivittäiseen elämään. Pidin hänen huomiostaan, että pieniä asioita muuttamalla saa aikaan isojakin muutoksia, kun pieniä asioita laskee yhteen. Mielestäni yksi luennon parhaita oivalluksia oli kivunhallinnan työkalupakki. Mieti ja listaa kohta kohdalta, mitkä asiat sinua auttavat ja missä kivuissa. Tästä listasta on sinulle apua uusien ongelmien osuessa kohdalle tai harvoin toistuvien ongelmien kohdalla. Siitä voi olla myös apua lääkärikäynneillä, kun sinulla on kertoa asioita, joita olet jo kokeillut ja mitkä auttavat sinua.  ...

Minulla on jo vuosia ukkovarvas kääntynyt hieman ulospäin toisia varpaita kohti ja alkanut muodostaa vaivasenluuta. Tämä ei sinällään ole ihme, koska äidillänikin on molemmat vaivasenluut leikattu. Mutta varpaat eivät ole olleet kipeät tai aiheuttaneet mitään ongelmia. Ennen marraskuuta. Tällöin oikea ukkovarpaani alkoi lukkiutua. Se on paras sana, jonka pystyn keksimään kuvaamaan asiaa. Se siis juttuu suoraksi eikä suostu taittumaan. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kävely vaikeutuu, koska taka-asennossa jalkaan ei tule varvastyöntöä. Ensin juttelin lukkiutuvasta varpaasta fyssarini kanssa ja hän vapautti varpaan. Hän juurikin huomautti minulle tästä vaivasenluusta ja käski yrittää ehkäistä sen muodostumista. Ostin sitä varten vaivasenluusukan, jota olen käyttänyt iltaisin televisiota katsoessani. Oikeastaan oletin varpaan lukkiutumisen olevan minulle normaali subluksaatio, joka vain tapahtuu ja sitten joko vapautuu itse tai vapautetaan. Opin myös pyöräyttämään varvastani niin, että sa...

Vasen olkapääni on nyt muutaman vuoden ajan ollut murheenkryyni. Siinä AC-nivel subluksoituu ja solisluu pompsahtaa paikaltaan. Ensimmäisen kerran kun se kävi, oli olkapää todella kipeä. Nyt se tuntuu lumpsahtelevan itsestään ja huvikseen. Se ei edes satu kovin paljon, enemmän siihen tulee sellaista jomottavaa särkyä. Viimeksi se meni pari viikkoa sitten, kun luin kirjaa sängyssä. Koska en jaksa pitää kirjaa kannateltuna käsilläni, luen vatsallani maaten. Nojaan kyynärpäihini ja yläkroppani on ylhäällä. Tässä asennossa sitten jotekin sopivasti liikahdin ja olkapäästä kuului kilahdus. Se on paras sana kuvaamaan kuulemaani ääntä. Olkapää ei poksahtanut vaan siitä kuului kuin kaksi kovaa asiaa olisi kilahtanut toisiaan vasten. Arvasin heti, että ongelma olisi AC-nivelen tienoilla.  Osaan jopa itse testata olkapääni, sillä kun AC-nivel menee paikoiltaan, en saa nostettua olkapäätä sivukautta ylös. Käsi vaan ei yksinkertaisesti nouse. Tämä tapahtui myös viimeksi. Hoidin olkapäätäni kipu...

Minulla on jo jonkin aikaa ollut kipua jaloissa. Ensiksi alkoivat penikkatautityyppiset kivut, joita tunnistan omasta nuoruudestani. Kalvot jäävät jumiin säären etupuolella ja aiheuttavat kipua ja paineen tunnetta sääressä.  Tämän jälkeen alkoivat väsymisen tunne kävellessä. Mietin jo, että olenko tulossa kipeäksi, kun ei vaan jaksa kävellä. Olin kyllä huomannut, että jalat ikään kuin lässähtävät sisään normaalia enemmän kävellessä ja hieman ihmettelin sitä, sillä nilkkatukeni ovat suht uudet. Ei tullut pieneen mieleenkään ajatella kenkiäni. Tiesin, että kenkäni ovat parhaat päivänsä nähneet, mutta ajattelin, että kyllä ne nyt tämän kesän kestävät ja syksynkin vielä. Heitän sitten kauden päätteeksi roskiin. Kengät olivat käytössä jo viime vuoden, ja sisävuori on revennyt. Olin myös huomannut, että kengän sisäpohjan memory foam -tyyppinen pehmeä osa alkoi olla aika vajunut. Oikeastaan vasta, kun fyssarille valitin jaloista toista kertaa peräkkäin alkoi hän ihmettelemään, miten tämä ...

Minulle on ilmestynyt ranneongelmia vasempaan ranteeseen. No, ainahan noita ranneongelmia on ollut, mutta lähinnä joko heikkouden tai rasitusvammojen muodossa. Nyt uutena on tullut se, että vasen ranne menee paikoiltaan.  En satavarmasti toki tiedä, mitä siellä tapahtuu, mutta oletettavasti jonkinlainen subluksaatio tai dislokaatio siellä on, sillä ranne poksahtaa tai vääntyy, kipeytyy ja siihen tulee jatkuva särky. Lisäksi sormiin nipistelee ja niihin tulee puutunut tunne. Ensimmäisen kerran (ainakaan miesmuistiin) se napsahti oikein kunnolla. Minulla oli pahvilaatikko, jossa oli villapaitoja. Ei ollenkaan painava, sillä villapaidathan nyt vievät ihan tuhottomasti tilaa painoonsa nähden. Aloin nostaa sitä kaapin ylähyllylle ja siinä oli pakko korjata otetta, ettei sormet jääneet kaapin ja laatikon väliin. Siinäpä sitten kuului kovalla äänellä poks-poks ja ranteeseen sattui oikein kunnolla. Sain kuitenkin työnnettyä laatikon kaappiin. Nämä ongelmat tuppaavat minulla tulemaan ja men...

Luin artikkelin paikallispuudutteiden huonosta tehosta Ehlers-Danlosin oireyhtymissä. Huomasin artikkelin The Ehlers-Danlos Societyn Instagram-postauksesta. Artikkelin nimi englanniksi on Resistance to local anesthesia in people with the Ehlers-Danlos Syndromes presenting for dental surgery , jonka vapaa suomennos on Vastustuskyky paikallispuudutteisiin Ehlers-Danlosin oireyhtymissä koskien hammasoperaatioita. Vaikka jo aiemmin on oletettu, että EDS:ää sairastavilla on tavallista heikompi vaste paikallispuudutteisiin, haluttiin ilmiötä tutkia tarkemmin. Tutkimus tehtiin sosiaalisen median kanavien kautta jaetulla kyselyllä, jossa kysyttiin paikallispuudutteiden tehoa tehdyissä operaatiossa sekä EDS:ää sairastavilta että heidän ystäviltään, joilla ei EDS:ää ollut. Kivun kokeminen hammastoimenpiteiden aikana voi olla traumaattista ja kivuliasta. Tavalliset syyt, miksi puudute ei tehoa liittyvät mm. aineen fysiokemikaalisiin ominaisuuksiin, aine ei pääse puudutettavaan hermoon sekä pu...

On pääsiäinen ja elämä on pyörinyt kotinurkkien ympärillä melkein neljä viikkoa. Kroppa hajoaa hitaasti, mutta varmasti. Periaatteessa elämäni on pysynyt pitkälti samana, mutta kaikki tapahtuu etänä. Teen töitä etänä, käyn pilatestunneilla etänä, tapaan ystäviäni etänä, soitelen sukulaisille jne. Tavallaan tekemistä riittää ja yritän käydä päivittäin myös ulkoilemassa. Se vaan ei riitä keholleni. Kaikkea vaan tulee liikaa yhteen putkeen. Istun liian pitkään paikoillani, kävelen liian pitkiä lenkkejä jne. ja kroppa hajoaa. Tällä hetkellä kipeinä ovat hartiat, lavat, käsivarret, alaselkä ja polvet sekä sisäreidet. Myös säärien etuosat, penikat, kipeytyvät kävelystä. Vaikka kuinka yritän venytellä, verrytellä, pitää taukoja ja muuten vaihdella asentoa, ei se auta. Tässä tilanteessa kehoni ei saa tarpeeksi luonnollista liikettä ja asentojen vaihtelua, joten se hajoaa. Työnantajani on hankkinut meille taukoliikuntasovelluksen, joka muistuttaa tauoista ja antaa pieniä venyttely- ja ke...

Tiedän, että blogini on elänyt hiljaiseloa viimeiset kuukaudet. Olen miettinyt blogini jatkoa ja omaa innostustani jatkaa sen kirjoittelua. Syksyn voin hyvin eikä tuntunut olevan paljon sanottavaa. Jaksoin tehdä paljon asioita ja aikatauluttaa elämääni - ja siinä asiat taas menivät pieleen. Kroppani alkoi hajoilla - polvet, kädet, olkapäät, kaula ja niska, yläselkä, alaselkä... no, koko kroppa. Ensimmäistä kertaa aikoihin sain tammikuussa sydämentykytyksiä aivan vaan töissä istuessani sekä illalla, kun yritin nukahtaa. Nukahtaminen on ollut vaikeaa kipukynnystä nostavista lääkkeistä huolimatta ja saatan viikolla herätä jo viiden aikoihin. Viikonloppuisin saatan nukkua 11 tuntia, lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Autonominen hermostoni on taas alkanut temppuilla. Pikkuhiljaa olen herännyt siihen, että asialle on tehtävä jotain. Näin ei voi jatkua. Joten viimeiset pari viikkoa olen taas yrittänyt rauhoittua. Olen yrittänyt olla stressaamatta ja pitää tehtävälistoja erillään ai...