Siirry pääsisältöön

Seitsemän vuotta jatkuvia selkäkipuja

Tällä viikolla on selkäviikko, joten selkäongelmista kirjoittaminen tuntuu luontevalta. Niitä meillä yliliikkuuvillakin riittää ihan kotitarpeiksi. World Spine Dayn kotisivuilla kerrotaan, että alaselkäkipuja on jokaisena hetkenä maailmassa arviolta noin 540 miljoonalla ihmisellä. Luku on hätkähdyttävä. Se on isompi määrä ihmisiä kuin mitä asuu EU:n alueella.

Selkäkivut eivät siis ole mitenkään harvinaisia tai kosketa pelkästään meitä yliliikkuvuusoireyhtymiä sairastavia. Meidän erikoisuutenamme on tavallista nuoremmalla iällä alkavat kulumat ja niistä aiheutuvat oireet. Yliliikkuvuus kuluttaa nikamiamme ja aiheuttaa ongelmia.

Oma selkäni kipeytyi todella pahasti vuonna 2014. En pystynyt kävelemään pitkiä matkoja ja paikallaanolokin sattui selkään. Koko selkäni oli tulessa. Myöhemmin samana vuonna sain hypermobiliteettioireyhtymä-diagnoosini. Olin oikeastaan hakemassa apua ja vastauksia kipeään selkään ja kipeisiin käsiin, kun yhtäkkiä minulla olikin hypermobiliteettisyndrooma.

Vuonna 2015 selkäni kuvattiin, kun kipu ei alkanut hellittää. Kävi ilmi, että kivun aiheutti vuotava välilevy. Kuvissa näkyi selässäni välilevytyrä, välilevyn pullistumia, spondyloosia eli kulumaa sekä lievästi pinteessä oleva hermojuuri.

Kun pahimmat kivut pikkuhiljaa rauhoittuivat tyrän kuivuessa ja rauhoittuessa sekä sen kanssa, että opin elämään kipujeni kanssa ja tuntemaan, mikä on tavallista särkyäni. Sain lääkitystäkin kohdalleen, jotta pystyin nukkumaan yöt. Opetin myös aivojani pois kipuärsykkeestä. Sillä kipuhan aistitaan aivoissa ja sinne voi jäädä herkkyys vaikka pahimman kivun aiheuttaja minulta tavallaan poistuikin välilevyn vuodon loppuessa ja sen kuivuessa.

Vähitellen selkäkivuistani tuli normaali osa arkeani. Selkä on välillä kipeämpi, välillä rauhallisempi. Välillä selkää polttaa ja välillä se on jumissa. Olen opetellut vuosia hoitamaan erinäisiä ongelmiani yhdessä fysioterapeutin kanssa sekä osittain itsenäisesti kotona. Minulla on pussillinen keinoja lihaskramppeihin aina lämmöstä lihasrelaksantteihin. Fysioterapeutti vapauttaa kalvojumejani ja asettelee nikamani taas järjestykseen.

Viime aikoina selkäni on ollut... omituinen. Se lonksuu, poksuu ja kilahtelee omillaan. Sitä särkee päivisin, jos olen liikaa paikallaan tai siihen kohdistuu liian pitkään samaa liikettä. Pysähdyn kävelylenkeilläni seisoskelemaan. Herään yöllä selkäkipuun ja joudun venyttelemään selkääni ennen kuin pystyn nukahtamaan uudestaan. Fysioterapeutti on tarkastanut, että selässäni ei tällä hetkellä ole lihas- tai kalvojumeja. Ehkä asia johtuukin vain siitä? Onko tällainen selkäni, kun se on vapaa ja toimii?

Täytyy myöntää, että ajatus uusista selkäkivuista hirvittää minua. Ehkä eniten siksi, että edellisellä kerralla elämä oli todella vaikeaa yli vuoden ajan. Tällä kertaa kivut tuntuvat erilaisilta, mutten ymmärrä tätä  uutta särkyä ja kipua. Tätä jumimista ja loksumista auki. Polttelua alaselässä. En tiedä syytä ongelmien ilmestymiseen. Vaikka tämä olisikin selkäni normaali tila, en pidä siitä. Selkäni on kipeä eikä annan minun nukkua.

Yritän muistaa, että meitä alaselkäongelmaisia on 540 miljoonaa tälläkin hetkellä. Ongelmia on erilaisia ja jokaisen oma kokemus on erilainen. Silti me olemme samassa veneessä kipuinemme. Yritän löytää keinoja hoitaa selkääni ja olen varannut myös ajan lääkärille, jotta voin keskustella jatkosta.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista. Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin.  Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen ...

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...