Hypermobiilia elämää

Kävin viikko sitten perjantaina kaupungin toimintaterapiassa. Vihdoinkin organisaatiomuutos on sielläkin takana ja he olivat saaneet sinne lisää myönnettäviä tukia, joten ihan kaikkea ei enää tarvitse anoa lääkinnälliseltä kuntoutukselta. Olimme puhelimessa etukäteen jutelleen peukalollisten rannetukien mahdollisuudesta ja niiden testaamisesta. Olin käynyt itsekin jo etukäteen apuvälineliikkeessä ja netissä sellaisia katselemassa, mutten ollut oikein löytänyt sellaista, mikä sallii peukalon liikkeen, mutta tukee sitä oikeasta kohdin. Halusin myös odottaa toimintaterapeutin tapaamisen ja katsoa, mitä hänellä on sanottavaa. Tapaamisessa oli mukana myös vasta valmistunut toimintaterapeutti oppimassa lisää hypermobiileista potilaista. Kun minulta kysyttiin, saako hänkin olla mukana, sanoin tottakai. Minusta on aina hyvä, mitä useampi oppii tuntemaan hypermobiliteettisyndroomaa tai muita yliliikkuvuussairauksia sairastavien ongelmia sekä näkee mahdollisia ratkaisuja. Mielestäni se hyödy

Toukokuun lopussa Maailman terveyskokous WHA (World Health Assembly) päätti ottaa käyttöön yhdennentoista version kansainväisestä tautiluokitusjärjestelmästä (International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems) eli ICD-11-luokituksen Se astuu voimaan 1.1.2022. Tämä koodisto tullee korvaamaan nykyisen ICD-10-luokituksen Suomessakin, jollain aikavälillä. Se sisältää paljon enemmän luokituksia eri taudeille ja tiloille kuin edeltäjänsä. Siellä on mukana mm. peliaddiktio ja sukupuoliristiriita on siirretty mielenterveyden luokittelusta seksuaaliterveyden luokkaan. Ja miksi tämä koodiston uusiminen on mitenkään kiinnostava uutinen yliliikkuvuussairauksia sairastaville? No, kuten me kaikki tiedämme, pamahtaa Suomessa jokaisen lääkärikäynnin jälkeen visiitin syyksi joku sairaus tai koodi hengitystieinfektiosta vaikkapa hypermobiliteettioireyhtymään. Aloin selata uutta koodistoa, jonka version nimi on "Version for preparing implementation" elikä to