Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2017.

Vuosi elämässäni

Kuva
Taas on yksi vuosi lopussa ja on aika katsoa hetken taaksepäin, mitä kaikkea vuosi 2017 toi tullessaan. Jokainen vuosi on yllätyksiä täynnä ja aina voi kokea jotain uutta ja hienoa, kun vaan tarttuu tilaisuuksiin. En halua muistella vuoden huonoja hetkiä, vaan miettiä, mitä hyvää tämäkin vuosi on elämääni tuonut. Tämä vuosi toi minulle kevään aikana paljon uutta tietoa ja oppia sairauksistani sekä kuinka niiden kanssa voi elää. Koko kevät meni eri HUS:in sairaaloissa ja erilaisissa tutkimuksissa juostessa. Lopputulemana oli kuitenkin allergiadiagnoosit sekä niiden hoito, erilaisia apuvälineitä hypermobiliteettioireyhtymän (hms) ja Raynaudin kanssa selviämiseen ja uusia rentoutusmenetelmiä sekä uskoa siihen, että pystyn itse vaikuttamaan omaan olotilaani eniten. Sain myös tietoa autonomisen hermostoni toiminnasta ja sen vaikutuksesta sydämeeni sekä tietoa, kuinka elää sen kanssa. Nilkkatukien jatkuva käyttö on lähes hävittänyt lonkkakivut, painehanskat ja sormituet ovat auttanee

Hienosäätöä hypermobiliteettisyndrooman kanssa

Kuva
Elämä hypermobiliteettioireyhtymän kanssa on jatkuvaa hienosäätöä; kun muistan hoitaa yhtä kohtaa kehossani, toinen menee rikki. Se on tasapainoilua oikean syömisen ja juomisen välillä sekä tekemisen ja levon välillä. Kun joskus ottaa päähän ja elää niin kuin haluaa, siitä maksaa seuraavana päivänä. Lähes aina on joku kohta kehoa rikki, kipeä tai ongelmallinen. Olkapääni oli aiemmin syksyllä kipeä ja siihen pistettiin kortisonia, mistä kehoni meni aivan sekaisin Olkapääni kuitenkin parani ja vasenta kättä on jälleen kivuton käyttää. Oikea olkapääni alkoi kuitenkin jumia, vaikka ei vielä varsinaisesti kipeytynytkään. Verrattuna vasempaan se oli kuitenkin vaikeampi käyttää ja enemmän jumissa. Tällä viikolla fysioterapeutilla oikean olkapään jumeja avattiin, ja sain harjoituksen, jolla pitää olkapäätä liikkeessä. Liikkeessä nojataan yhdellä kädellä esimerkiksi pöytää vasten. Toinen käsi nostetaan kyljen viereen koukkuasentoon, kyynärpää kattoa kohti. Sitten kättä ojennetaan kyynärpääs

Itsenäisyys

Kuva
Suomi viettää tänään sadatta syntymäpäiväänsä, ja tämä sai minut miettimään itsenäisyyttä. Toki myös Suomen itsenäisyyttä ja sitä, mitä se minulle tarkoittaa. Mutta myös omaa itsenäisyyttäni sekä muiden vammaisten tai sairauksien kanssa elävien henkilöiden itsenäisyyttä. Mietin, kuinka tärkeää oma itsenäisyyteni minulle on. Vaikka minulla on hypermobiliteettioireyhtymä sekä siihen liittyviä liitännäisdiagnooseja Raynaudin oireyhtymästä erilaisiin kroonisiin tulehduksiin ja allergioihin, hyperurikemiaan ja sydämentykseen autonomisen hermoston oireilun takia, olen oma itseni ja itsenäinen ihminen. Teen omat päätökseni, elän omaa elämääni ja haluan pärjätä itsenäisesti. Tämä ei tarkoita, etten välillä tarvitsisi tai haluaisi apua. Kaikki tarvitsevat joskus apua, haluavat sitä sitten tai eivät. Tarkoitan omalla itsenäisyydelläni, että pystyn toimimaan itsenäisesti arjen normaaleissa tilanteissa. Se tarkoittaa sitä, että pystyn käymään itse kaupassa enkä tarvitse siihen muiden apua. P

Blogiarkisto

Näytä enemmän