Raynaud'n ilmiö

Raynaud'n ilmiössä (ennen myös nimillä Raynaud'n oireyhtymä, oire tai tauti sekä suomenkielisellä nimellä valkosormisuus) tulee sairastuneelle kohtauksia, jossa sormet ja varpaat muuttuvat kylmiksi ja valkeiksi sekä henkilöstä riippuen tunnottomiksi tai kivuliaiksi. Vaikka tauti itsessään ei yleensä ole vaarallinen, voi se olla elämää rajoittava ja hankaloittava.

Mikä on Raynaud'n ilmiö?

Raynaud’n ilmiö eli sormien ja varpaiden kohtauksittainen valkoisuus, sinerrys ja sitä seuraava punoitus johtuu verisuonten poikkeavan voimakkaasta supistumisherkkyydestä tyypillisesti kylmäaltistuksen yhteydessä. Raynaud'in ilmiö johtuu yli-herkästä verisuonistosta kehon ääreisosissa. Adrenaliini-tyyppisille kemikaaleille yliherkät hermoreseptorit saattavat olla syynä tähän elimistön ylimitoitettuun vasteeseen kylmäaltistukselle. 2, 6

Klassisessa kolmivaiheisessa Raynaud'n ilmiössä (ns. trikolori) aäreisosien pienet verisuonet supistuvat tilapäisesti, jolloin verenkierto estyy. Tämän takia vaikutusalue muuttuu valkoiseksi (verenkierto vähenee), sitten siniseksi (syanoosi, verenkierto estyy) ja verenkierron palatessa taas punaiseksi. Perinteistä trikoloria on kuitenkin vain osalla potilaista.  Kohtauksen aikana voi tuntua kipua, puutumista tai alue voi olla tunnoton. Vaikeimmissa tapauksissa voi tulla kylmänkyhmyjä ja jopa kuoliota. Kohtauksen voi aiheuttaa kylmälle tai kostealle altistuminen, tunnestressi ja verisuonia supistava lääkitys. Myös äkkinäinen lämpötilojen vaihtelu, kuten ilmastoidusta tilasta helteeseen tuleminen tai pakasteiden käsittely voi aiheuttaa kohtauksen. 2, 3, 4

Primäärinen ja sekundäärinen Raynaud'n ilmiö

Primäärinen muoto on Raynaud'n ilmiön yleisin muoto, ja tarkoittaa sitä, että Raynaud esiintyy itsenäisesti ilman yhteyttä toiseen sairauteen. Sen aiheuttaa vika hermoston veren kulun säätelyssä elimistössä. Primaarisen Raynaud’n ilmiön diagnostiset kriteerit:

  • Kylmän tai tunnestressin laukaisema kohtauksittainen verisuonten supistuminen
  • Symmetriset, molemmissa käsissä ilmenevät oireet
  • Kudosnekroosin ja kuolion puuttuminen
  • Kliinisessä tutkimuksessa ei viitteitä muusta sairaudesta
  • Normaali lasko
  • Autovasta-aineiden – erityisesti tumavasta-aineiden – puuttuminen
  • Kynsivallin normaali kapillaroskopialöydös 1, 2

Primaarinen Raynaud’n ilmiö esiintyy ylivoimaisesti tavallisemmin naisilla kuin miehillä ja ilmenee yleensä jo teini-iässä tai ainakin ennen 30 vuoden ikää. 2

Raynaud'n ilmiö voi olla merkki jostain muusta autoimmuunisairaudesta, erityisesti, jos oireet alkavat yli 30-vuotiaana. Tällöin sitä kutsutaan sekundääriseksi. Tällaisia sairauksia ovat mm. skeroderma, nivelreuma, Sjögrenin oireyhtymä sekä Systeeminen lupus erytematosus SLE . 1, 2

Hoito

Kylmäaltistuksen välttäminen ja kehon pitäminen lämpimänä käsineiden, sukkien, huivin, päähineen ja muun vaatetuksen avulla on keskeistä. Tunnestressin hallintaan tähtäävä hoito voi myös olla avuksi. Verisuonia supistavien lääkkeiden käytön välttäminen on olennaista. Tupakointi yleensä pahentaa oireita, joten tupakoinnin lopettamisesta on olennaista. Kahvin ja alkoholin rajoittamista suositellaan, sekä liikunnan lisäämistä. 3, 5

Käsien ja jalkojen hoitaminen on tärkeää. Suojaa niitä haavoilta ja muilta vammoilta. Käytä hyviä kenkiä ja rasvaa jalkojasi säännöllisesti suojataksesi niitä kuivumisen aiheuttamilta halkeamilta. 3

Vaikeissa tapauksissa Raynaud'n ilmiöön voidaan määrätä lääkitys. Lääkkeinä käytetään voiteina käytettäviä sekä suun kautta otettavia lääkkeitä, kuten kalsiumkanavan salpaajia, 1,5


Lähteet
1 Valkosormisuus (Raynaud'n ilmiö). Anna Hannuksela-Svahn.Lääkärikirja Duodecim. 8.1.2014.
Raynaud'n ilmiö. Tom Pettersson. Duodecim Lääketieteellinen aikakauskirja.2005.
What Is Raynaud's? NIH National Heart, Lung and Blood Institute. 2014.
4 Raynaud's phenomenon. NHS Choices. 2015.
5 Raynaud's disease. Mayo Clinic. 2015
6 Patient information: Raynaud phenomenon (Beyond the basics). Fredrick M Wigley, MD. UpToDate. 2014.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Venyvä ja jumissa

Matala ferritiini ja kehon kipuilua

Autonominen hermostoni on sekaisin