Siirry pääsisältöön

Lonkankoukistajan aktivointia

Niskan, kaulan ja yläselän uudet ongelmat ovat viime kuukausina olleet yleisimpiä ongelmiani sekä keskipisteenä harjoittelussani. Välillä asiat tuntuvat menevän todella hyvin ja välillä esimerkiksi huimausoireet lisääntyvät merkittävästi. Olemme fysioterapiassakin keskittyneen niskan, hartioiden ja yläselän ongelmiin.
 
Näiden lisäksi lantion, pakaran ja alaselän alue vaivaa välillä. Siellähän minulla on vanhaa vaivaa; jo reilut kymmenen vuotta sitten todettua välilevyjen ja nikamien rappeutumista. Viime kerralla minulla ei ollut fysioterapiakäynnille mitään erityisen akuuttia ongelmaa, joten keskityimme erityisesti vasemmalla puolella alaselän, lantion ja pakaran alueen kiristävään tunteeseen. Siellä oli pieniä jumeja, muttei mitään massiivista ongelmaa.

Fysioterapeutti testasi kummankin jalan voimaa ja huomasimme, että vasemman jalan lonkankoukistaja ei jaksa pitää jalkaa koukussa vastustettuna. Kun sitä hieman aktivoimme ja kevyesti venyttelimme, saatiin siihen lisää voimaa. Nyt kokeillaan varovasti, että saadaanko jalan lihaksia heräteltyä lisää ja johtuuko ongelma ainoastaan siitä, että lihakset ovat unohtaneet toimia. 

Tämä on minun kehossani ihan suht tavallinen ongelma. Minun hypermobiliteettisyndroomassani näin voi vaan käydä, että joku lihas vaan yhtäkkiä ikään kuin tipahtaa pois käytöstä ja muut lihakset korvaavat sen toimintaa. Tämä lihas pitää erikseen uudestaan herätellä toimimaan.

Otan harjoituksen kuitenkin varmuuden vuoksi kevyesti ja kehoa kuunnellen. Aina on mahdollisuus, että siellä voi olla jotain muuta ongelmaa taustalla. En kyllä usko, mutta hyvä tietysti olla varovainen.

Ja missä sitten menen viime vuonna fysiatrian poliklinikalta saamieni harjoitusten kanssa? Teen niitä uskollisesti edelleen ja niistä on ollut apua. Lähtökohtaisesti viime vuonna saadut harjoitukset sekä takalinjan venyttelyyn että niskan vahvistamiseen ovat parantaneet oloani ja vähentäneet yläselän jumejani. Voit lukea tarkemmin takalinjan harjoituksista blogikirjoituksestani Pumppaavia venytyksiä.

Niskaharjoitukseni ovat pitkälti asentoharjoituksia. Asentoni tuppaa helposti lysähtämään niin, että pää lopsahtaa taaksepäin a tätä yritämme korjata harjoituksilla sekä vahvistaa kaularangan pieniä lihaksi. Vahvistusharjoitukset ova kevyitä pään omalla painolla tehtävää pään painamista lattiaa vasten tai omaa kättä vasten. Yritän siis pitää koko kehoni muuten rentona, mikä on helpommin sanottu kuin tehty. Helposti alan tehdä liikkeitä liian isolla voimalla ja keskivartalolla "auttaen".

Lähtökohtaisesti jumppaus ei lopu koskaan ja kehosta pitää pitää jatkuvasti huolta. Kesä kuitenkin lähestyy ja sitä myötä toivottavasti lämpimät kelit sekä loma.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Kipuasteikko

Olen miettinyt kipua ja sen määrittämistä. Monesti kipu kysytään asteikolla 0-10. Tämä on tottakai hyvä määre ja hoitohenkilökunta pystyy hieman suhtetuttamaan potilaan tuntemaa kipua. Ongelma tässä on se, että koska asteikolle ei kysymyksen yhteydessä anneta sanallista kuvailuasteikkoa, voivat lääkäri ja potilas käsittää asteikon eri tavoin. Jos sinä ja minä juttelisimme kipuasteikosta ja kivun määrästä, emme varmastikaan käsittäisi sitä samalla tavalla. Vaikka meillä sattuisi olemaan täysin sama kipu luultavasti vetäessämme numeron ihan lonkalta, arvioisimme sen eri tavoin. Toinen voisi arvioida sen yläkanttiin ja toinen alakanttiin. Tietenkään kumpikaan asioista ei ole hyvä. Jos arvioit kipusi liian korkealle verrattuna siihen, miten hoitohenkilökunta sen arvioi, et ole kipuinesi uskottava. Jos taas arvioit ne liian alakanttiin, ei kipujasi pidetä kovina, koska et itsekään tunnu niitä pitävän kovin kovina. Itse huomaan arvioivani kivun yleensä liian pienellä numerolla, aina...

Autonominen hermostoni on sekaisin

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että joku teksti pitäisi saada aikaiseksi näistä autonomisen hermoston ongelmista. Sen mitä olen muiden kirjoituksia lueskellut, tuntuvat POTS-oireet olevan aika tavallisia autonomisen hermoston oireita meillä, jotka kärsimme hypermobiliteettisyndroomasta tai Ehlers-Danlosin hypermobiilityypistä. POTS-oireilla tarkoitetaan poikkeuksellisen suurta syketason nousua seisomaan noustessa ja aivojen verensaannin vaihtelua. Ne voivat vaikeina olla hyvinkin paljon elämää rajoittavia. Minun ongelmani on kuitenkin adrenaliini. Tarkemmin sen aiheuttamat reaktiot elimistössäni. Adrenaalinin vaihtelut voivat edesauttaa kroonisen väsymysoireyhtymän syntymistä, mutta minun ongelmani liittyy adrenaalinihyökyihin ja stressin käsittelyyn. Ensi kertaa tajusin, että tämä minulla lapsesta asti ollut vaiva, voisi liittyä hypermobiliteettisyndroomaan, kun luin Alan Pocinkin kirjoittaman artikkelin Joint hypermobility and Joint hypermobility syndrome . Myöhemmin kun kä...