Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä.

Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt

• Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti.
• Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ulkopuolelle.

Sijoiltaanmenoja ja osittaisia sijoiltaanmenoja voi tapahtua kaikissa nivelissä. Yleisimmät nivelet ovat olkapää, polvi, nilkka ja peukalo.

Yleisin syy näihin ylillikkuvuusoireyhtymiä sairastavilla on sidekudoksen löysyys. Löysä sidekudos ei tue niveliä tarpeeksi sidekudossairauksissa, kuten hypermobiliteettioireyhtymässä tai Ehler-Danlosin oireyhtymän hypermobiilissa muodossa. Se voi johtua myös väsyneistä lihaksista, jotka eivät jaksa pitää niveliä kasassa. Toisaalta myös yliaktiiviset lihakset voivat jumiutuessaan vetää löysän nivelen pois paikoiltaan.

Huono asentotunto tarkoittaa, ettet osaa hahmottaa kehoasi ja sen asentoa tai paikkaa, mikä myös on yleistä yliliikkuvuusoireyhtymiä sairastavilla. Huonon asentotunnon takia saatat lukita nivelet helposti ääriasentoihin, koska vasta silloin tunnet esim. polviesi olevan suorassa. Ääriasennot altistavat sijoiltaanmenoille.

Erilaiset onnettomuudet, urheiluvammat jne ovat yleisimpiä syitä sijoiltaanmenoihin ihmisillä, joilla ei ole yliliikkuvuutta. Ja näitä onnettomuuksia voi toki käydä myös yliliikkuville. Erilaiset temput ja yliasentojen näyttäminen kavereille on erittäin huono idea, koska tällöin sidekudos venyy jatkuvasti ja tukee kehoa entistä huonommin.

Mitä tehdä, jos sijoitaanmeno tapahtuu?

Joillekin ihmisille dislokaatio tai subluksaatio on hyvinkin tavallista. Sitä voi käydä kerran kuussa, kerran viikossa, kerran päivässä tai jopa lähes jatkuvalla syötöllä. Joskus nivel tulee ulos kuopastaan ja menee heti nätisti takaisin sisään. Vaikka toki on hyvä, että nivel menee itsestään takaisin paikalleen, pitäisi sen sijoiltaanmenoa yrittää välttää ja vähentää stabiloivilla harjoitteilla eikä ainakaan tahallaan lonksuttaa sitä edestakaisin.

Jos nivel ei menekään takaisin sisään, iso osa ihmisistä panikoi ja päätyy ensiapuun. Tämä ei ole hyvä juttu, jos asia toistuu jatkuvasti. Lisäksi, ensiavussa usein nivel nykäistään väkipakolla takaisin paikalleen, mikä ei ole yliliikkuvuussairauksia sairastaville hyvä juttu, sillä lihakset saattavat vetää nivelen heti ulos paikaltaan uudestaan. Jos nivel ei pysy paikallaan ensiavussa, saatetaan kyseinen nivel kipsata, mikä ei auta asiaa, jos lihakset ympärillä ovat paniikkikrampissa.

Mitä kannattaa tehdä, on yrittää rentoutua. Panikointi lisää stressiä ja lihasten kramppaamista, mikä vuorostaan lisää kipua. Aloita hengittämällä rauhallisesti. Kokeile rentoutumistekniikoita ja ota tarvittaessa kipulääkettä. Tue niveltä tyynyjen tai tukien avulla, jotta niveltä ympäröivä lihas pääsee rentoutumaan. Mene itsellesi sopivaan rentoon asentoon. Kokeile lämpöhoitoa, sillä lämpö auttaa lihaksia rentoutumaan.

Jos vain pystyt, yritä harhauttaa ajatuksesi pois sijoiltaanmenosta ja kivusta. Katso elokuvaa, juttele kaverin kanssa, kuuntele musiikkia, kokeile rentoutumistekniikoita tai mikä ikinä sinulle toimiikin. Voit kokeilla kevyttä hierontaa niveltä ympäröiville lihaksille. Hieronta kannattaa tehdä itse, jotta tiedät, mikä on tarpeeksi hellävaraista hierontaa, jottet pahenna lihasten kramppaamista liian kovalla käsittelyllä.

Huomaa, että nivel ei välttämättä mene heti takaisin paikoilleen, vaikka hoitaisit sitä. Nivel voi olla pois paikoiltaan useamman tunnin tai jopa useamman päivän. Sairaalaan tulee mennä, jos raaja vaihtaa väriä hapenpuutteen takia, menee kokonaan tunnottomaksi tai jos yllä olevat keinot eivät auta, vaikka olet yrittänyt hoitaa niveltäsi.

Yliliikkuvuusoireyhtymissä subluksaatiot tai dislokaatiot eivät yleensä aiheuta vahinkoa keholle pieniä mikrotraumoja lukuunottamatta, sillä venyvä sidekudos ei repeä yhtä helposti kuin normaali. Normaalin sidekudoksen omaaville ihmisille sijoiltaanmenot saattavat aiheuttaa suuriakin jänne- ja nivelsidevaurioita.

Kun nivel on jälleen kunnossa, Jason Parry ehdottaa miettimään, miksi sijoiltaanmeno tapahtui, jotta voit oppia siitä. Olitko huonossa asennossa, teitkö äkkinäisen liikkeen tai jotain vastaavaa, jonka voit tulevaisuudessa estää, ettei sijoiltaanmenoa enää tapahdu.

Ennaltaehkäisy on aina parempi kuin hoito

Opettele käyttämään lihaksiasi oikealla tavalla esimerkiksi fysioterapeutin ohjauksessa. Kehon asentotuntoa kannattaa harjoitella. Tarvittaessa myös tuet ovat hyödyllisiä. Tukia ei kuitenkaan kannata käyttää, jos niitä ei ole todettu tarpeellisiksi. Tukien kanssa lihakset voivat oppia passiivisiksi ja ajan kanssa heikentyä entisestään.

Leikkaushoito ei yleensä ole Jason Perryn mukaan tarpeellista. Yliliikkuvuusoireyhtymistä kärsivillä kehoa tukevat leikkaushoidot saattavat olla ongelmallisia. Niiden onnistumisprosentti yliliikkuvilla on melko huono. Lyhyellä aikavälillä siitä voi olla apua, mutta pitkällä aikavälillä venyvän sidekudoksen ja arpikudoksen yhdistelmä voi olla ongelmallinen. Leikkaushoitoja tulee Parryn mukaan harkita todella tarkkaan.

Lähteet:
Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while. Jason Parry. 2017 EDS Global Learning Conference (Las Vegas).