Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2019.

Kun kädet eivät jaksa

Kuva
En tiedä, millaista olisi, jos käteni olisivat normaalit. Jos jaksaisin kantaa kauppakasseja käsissä tai vetää oven auki auttamatta jaloilla tai koko keholla, millaista se olisi? Ajatella, jos enjoutuisi painamaan termoskannua koko kropan voimalla tai farkkujen vetäminen jalkaan olisi helppoa. Asioihin sopeutuu ja niitä alkaa huomaamattaan tehdä itselleen helpolla tavalla. Joskus sen kuitenkin huomaa, kuinka joku toinen avaa oven vaivattomasti, pukaisee vaatteet päälle nopeasti tai ottaa termarista kahvia sormilla painamalla. Elän tukien ja ortoosien maailmassa, jossa niiden käyttö on normaalia. Niiden avulla pystyn käymään töissä ja hoitamaan kaupassakäynnit, siivouksen ja muut askareet. Nykyään olen kaikkine sormiortooseineni ja rannetukineni selkeästi "avun tarpeessa oleva". Niitä ei voi olla huomaamatta. En kuitenkaan huomaa, että minua kohdeltaisiin niiden takia eri tavoin esimerkiksi työelämässä. Toki minua ei pyydetä auttamaan tavaroiden siirtelyssä tai vast

Lantiokeinu selän vapauttajana

Kuva
Olen löytänyt uuden välineen selkäni hoitoon, lantiokeinun. Minulla selän kalvot ja lihakset jumivat helposti ja tähän lantiokeinu on ollut hyvä apu. Ennen selkänikamanikin subluksasivat helposti, mutta ilmeisesti pilates ja muut harjoitteet ovat auttaneet, ja siltä osin ongelmia on ollut nykyään vähemmän. *koputtaa puuta* Lihasten hallinta on tullut osaksi arkitoimintojani, ja sen avulla alaselkäni pysyy parempana eivätkä nikamat enää liiku paikaltaan yhtä herkästi. Lantiokeinu. Alaselkäni edelleen kuitenkin jumittaa. Erityisesti kalvot ja lihakset ovat jumissa, mikä estää aina välillä alaselän liikkeen. Hoidatan selkääni fysioterapeutilla, mutta huomasin lantiokeinun vapauttavan ja rentouttavan alaselkääni. Ainakin Helsinkiin on rakennettu ulkoliikuntapaikkoja ympäri kaupunkia, ja sellaisesta löysin uuden ystäväni, lantiokeinun. Siinä seisotaan ja kylkilihaksilla liikutetaan alavartaloa ylävartalon pysyessä paikallaan. Käyn sen avulla vapautttamassa alaselkääni ja antamassa n

Näkymättömästä näkyväksi

Kuva
Olen sinut tukieni kanssa ja käytän niitä päivittäin. Kesällä tuet ovat kuitenkin olleet näkyvämmät, sillä kesävaatteet eivät peittäneet tukia samalla tavalla kuin farkut ja villapaidat. Jännä huomata, kuinka kesällä muutuin kanssaihmisten silmissä sporttisesta vammaiseksi myös vaatteista riippuen. Ilmeisesti tukeni ovat sporttivaatteiden kanssa urheilutuet. Moni onkin kysynyt, olenko pyörällä liikenteessä, kun näkee rannetukeni. Joskus on jopa kysytty, ovatko ne fashion statement, pukeutumistyylini. Apuvälineiden tarve ei ole ilmiselvä, jos minua katsoo vain päältäpäin, eikä esimerkiksi tekemässä jotain toimintoa, jossa toiminnon vaikeus saattaa näkyä päällepäin. Kun vaatteet eivät ole sporttiset, ymmärretään tuet helpommin apuvälineiksi. Nyt myös käsien metallin määrän lisäännyttyä, ihmiset ovat alkaneet huomata tuet enemmän. Minulla on nyt ollut peukalotuet käytössä muutaman viikon, ja olen kokenut ne erittäin hyviksi. Käytän niitä koko päivän töissä ja myös iltaisin kotona m

Uudet peukalotuet

Kuva
Blogiani seurailleet jo tietävätkin, että minulla on ollut prosessissa tukien saaminen peukaloihin. Tällä viikolla vihdoin sain tuet itselleni ja käytän niitä kolmatta päivää. Kun aloitin hakemaan apua peukaloitteni kipuun, ajattelin tarvitsevani tukea vain peukalon mp-nivelen eli keskimmäisen nivelen tukemiseen. Onneksi toimintaterapeutit sekä Helsingin kaupungilla että Villa Manusissa katselivat käsiäni ja olivat tarkkoja. Minulle tuli näet yllätyksenä, että kaikki kolme peukaloitteni niveltä yliojentuvat ja tarvitsevat tukea. Peukalotukeni kämmenselän puolelta katsottuna. Käsissä myös painehanskat sekä sormitukeni. Peukalotukeni kämmenen puolelta katsottuna. Käsissä myös painehanskat sekä sormitukeni. Sain tuet tämän viikon maanantaina. Olen käyttänyt tukia koko viikon töissä, ja olen niihin todella tyytyväinen. Pystyin heti käyttämään niitä koko työpäivän ajan. Peukalotuet mahtuvat myös hyvin rannetukieni alle ja koko setti - peukalotuet, sormien kärkinivelten tu

Kylmää ja lämpöä

Kuva
Kaaduin puolitoista viikkoa sitten täysin suoralla tiellä. Lieneekö siinä ollut pieni kuoppa vai antoiko nilkka itsekseen periksi. Kuka tietää. Lopputulema oli, että sukelsin asfalttiin polvilleni ja vasemman kyynärpään varaan. Vasempaan polveen ilmestyi heti turvotus ja mustelma ja oikeaan mustelma seuraavana päivänä. Oikeasta kyynärpäästä kuori vähän ihoa, muttei tullut edes kunnon naarmua. Vaatteetkin säilyivät ehjinä. Oikea nilkka vähän vääntyi ja oikea kenkä lähti kaatuessa irti. Isoin ja ainoa kipu tuli vasempaan kainaloon. Seuraavaan päivään mennessä se oli muuttunut olkapää- ja kylkikivuksi. Epäilen venähdystä kylkienvälilihaksissa. Käsi nousee, joten ac-nivel on paikallaan. Ikävä kyllä tämä osui nyt juuri sille puolelle, jossa on ac-nivelen paikoillaanpysymisen kanssa ongelmia ja lihakset kramppaavat helposti. Olen hoidellut olkaa ja kylkeä kylmäpakkauksella ja kipugeelillä normaalien tulehduskipulääkkeitteni lisäksi. Sitten eilen noustessani istumasta seisomaan, sano

Tuettuna

Kuva
Kun vajaa viisi vuotta sitten sain hypermobiliteettisyndroomadiagnoosin en osannut edes kuvitella, missä olen nyt. Olin silloin pahassa kiputilanteessa selkäni takia ja hms-diagnoosi tuli yllättäen ja odottamatta. Olin lääkärissä erityisesti käsikipujeni takia ja mielestäni selkäni oli kipeä, jäykkä ja liikkumaton. Viisi vuotta on opettanut minulle, että vaivoja ja kipuja tulee ja menee. Niiden kanssa on parasta vaan osata elää. Kun yksi ongelma saadaan setvittyä, tulee uusi. Aika on myös opettanut, että ongelmat ovat harvoin kovin vakavia ja ne saadaan korjattua. Nivelet saadaan paikoilleen, lihas- ja kalvojumit niiden ympärillä saadaan rentoutettua - uudestaan ja uudestaan. Vuotava välilevy lakkaa vuotamasta, kun se on tyhjä ja kipukin väistyy aikanaan. Rikkoutunut rusto hioutuu aikanaan sileäksi. Näiden vaivojen kanssa oppii elämään. Suurimman osan aikaa. Se, mikä on eniten muuttunut elämässäni on tuet.Minulla on ollut tukia tai niihin verrastettavissa olevia sidoksia käsissäni

Peukaloiden tukiasiat etenevät

Tällä viikolla postiluukusta tipahti maksusitoumus peukalotukiin. Soittelinkin jo Villa Manusiin ja sain heinäkuulle ajan mittaukseen. Olen tästä tosi iloinen, sillä toivottavasti minulla on syksyksi sitten peukaloihin tuet ja niiden kivut helpottavat. Lämpimän kesäkuun jälkeen heinäkuu on alkanut viileänä. Peukaloni kipuilevat myös tämän takia entistä enemmän. Seuraava jännitysmomentti onkin sopivan tuen löytäminen ja mittaus. Käsissäni on jo ennestään niin paljon tavaraa, että saa nähdä, mitä sinne saadaan sopimaan painehanskojen ja rannetukien väliin. Ja tietysti ne pitäisi olla käytettävissä ilmankin, esimerkiksi siivotessa tms. jolloin en pidä painehanskoja tai rannetukia kastumassa. Toisaalta, en voi olla ainoa ihminen, jolle tuet on myönnetty ja jolla on käsissä enemmänkin ongelmia ja tukia. Eiköhän sieltä löydy hyvä ratkaisu käsien toimintaa tukemaan. Tähän luotan. En osaa sanoa, miksi peukaloni ovat alkaneet kipuilla. Vanhemmitenhan ihmisen pitäisi teoriassa alkaa jäykis

Kuulumisia peukaloista

Kuva
Kävin viikko sitten perjantaina kaupungin toimintaterapiassa. Vihdoinkin organisaatiomuutos on sielläkin takana ja he olivat saaneet sinne lisää myönnettäviä tukia, joten ihan kaikkea ei enää tarvitse anoa lääkinnälliseltä kuntoutukselta. Olimme puhelimessa etukäteen jutelleen peukalollisten rannetukien mahdollisuudesta ja niiden testaamisesta. Olin käynyt itsekin jo etukäteen apuvälineliikkeessä ja netissä sellaisia katselemassa, mutten ollut oikein löytänyt sellaista, mikä sallii peukalon liikkeen, mutta tukee sitä oikeasta kohdin. Halusin myös odottaa toimintaterapeutin tapaamisen ja katsoa, mitä hänellä on sanottavaa. Tapaamisessa oli mukana myös vasta valmistunut toimintaterapeutti oppimassa lisää hypermobiileista potilaista. Kun minulta kysyttiin, saako hänkin olla mukana, sanoin tottakai. Minusta on aina hyvä, mitä useampi oppii tuntemaan hypermobiliteettisyndroomaa tai muita yliliikkuvuussairauksia sairastavien ongelmia sekä näkee mahdollisia ratkaisuja. Mielestäni se hyödy

ICD-11 saapuu

Kuva
Toukokuun lopussa Maailman terveyskokous WHA (World Health Assembly) päätti ottaa käyttöön yhdennentoista version kansainväisestä tautiluokitusjärjestelmästä (International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems) eli ICD-11-luokituksen Se astuu voimaan 1.1.2022. Tämä koodisto tullee korvaamaan nykyisen ICD-10-luokituksen Suomessakin, jollain aikavälillä. Se sisältää paljon enemmän luokituksia eri taudeille ja tiloille kuin edeltäjänsä. Siellä on mukana mm. peliaddiktio ja sukupuoliristiriita on siirretty mielenterveyden luokittelusta seksuaaliterveyden luokkaan. Ja miksi tämä koodiston uusiminen on mitenkään kiinnostava uutinen yliliikkuvuussairauksia sairastaville? No, kuten me kaikki tiedämme, pamahtaa Suomessa jokaisen lääkärikäynnin jälkeen visiitin syyksi joku sairaus tai koodi hengitystieinfektiosta vaikkapa hypermobiliteettioireyhtymään. Aloin selata uutta koodistoa, jonka version nimi on "Version for preparing implementation" elikä to

Reissaamista ja ikkunoiden pesua

Kuva
Olin reissussa Amsterdamissa, ja kuten aina reissussa, siellä tulee tehtyä ja nähtyä kaikenlaista. Lepo jää vähälle, mutta se ei reissatessa haittaa. Kun tulin kotiin, väsymys iski. Olen kolme vuorokautta lähinnä toipunut reissusta, hieman ulkoillut, mutta lähinnä katsonut tv:tä tai muuten vaan levännyt. Reissaaminen ottikin yllättävän koville, vaikka itse reissussa asiaa en huomannutkaan. Olen reissun jälkeen nukkunut kymmenen tunnin yöunia ja päivät ovat menneet koomatessa. Viiden päivän reissu on tarkoittanut kolmen päivän toipumisaikaa ja tänäänkin aion ottaa loppupäivän rennosti. Tänään olin jo pirteämpi olo ja aamuauringon innoittamana päätin pestä ikkunat. Pienessä kämpässä ikkunoita ei ole montaa, mutta ottaa se silti voimille. Jälkeen päin on kuitenkin onnellinen olo, että nyt on kirkkaat ikkunat, joista näkee kunnolla ulos. En suinkaan pidä ikkunoiden pesusta ja se on aina rankka operaatio käsille ja selälle. Silti minusta on ihanaa, kun niistä näkee kunnolla ulos j

Nilkka, joka unohti toimia

Hypermobiliteettioireyhtymään voi liittyä kummallisia asioita. Viimeisimpänä asiana kohdallani on oikea nilkkani, joka unohti kuinka toimia. Nyt opettelen käyttämään sitä uudestaan. Nilkka ei koukistunut tavallisesti astuessani ja astuin päkiä edellä maahan. Jalkani jousti polvesta, ei nilkasta. Aloin ihmettelemään asiaa, kun kävely tuntui oudolta ja oikea jalkani löysältä vasempaan verrattuna. Kevään edetessä olen aloittanut pidemmät kävelylenkit ja epäilin vain jalkaan kohdistuvaa rasitusta. Pyysin kuitenkin fyssariani katsomaan kävelyäni ja tarkastelemaan jalkojen toimintaa. Pian kävi ilmi, etten kävele samalla tavalla molemmilla jaloilla, vaan oikealla astun päkiä, en kanta edellä. Sain harjoitteeksi tehdä pyörähdyksiä sekä päkiällä että koko jalalla sekä tehdä twistausliikettä jaloilla, jotta nilkka saadaan opetettua oikeaan liikerataan uudestaan. Olen myös kiinnittänyt huomiota kävelyyn ja yritän kävellä kanta edellä molemmilla jaloilla. Aloin myös kiinnittää huomiota siihen,

Lapaliikkeet kielletty

Kuva
Olkapääni on kiukutellut puolitoista vuotta. Siinä on ollut bursiittia, jumittuneita kalvoja, subluksoitunut solisluu useammankin kerran, lihasjumeja jne. Jumissa on viime aikoina ollut olkapään ja lavan lihasten lisäksi myös kaula. Toki tututtuun tapaan ongelmana on myös koko selkä - nikamat, kalvot ja lihakset. Kävin fyssarilla viime viikolla ennen pääsiäistä. Minulla oli kaulassa krampissa scalenius medius -lihas eli keskimmäinen kylkiluun kannattajalihas. Sen takia minulla olikin ilmeisesti ollut huono olo ja huimausta edelliset pari päivää. Onneksi kehoni vastaa käsittelyyn heti ja jumit aukeavat lopulta aika helposti. Toisaalta lihakset myös jumiutuvat yhtä helposti, joten kehoa on huollettava jatkuvasti. Katso, mikä on scalenus medius -lihas Olemme viime aikoina tavallisella pilates-tunnillani tehneet melko paljon lapaliikkeitä. Koska erityisesti vasen puoleni on juminut entistä pahemmin sekä olkapään, lavan ja nyt kaulan suhteen, mietimme, että ne voivat olla osasyy on

Fatiikin arviointi ja hallinta EDS:ssä / HSD:ssä

Tällä kertaa kuunteluvuorossa oli Alan Pocinkin webinaari Fatiikin arviointi ja hallinta EDS:ssä / HSD:ssä. Webinaarissa selitettiin asioita hyvin ja ymmärrettävästi.  Webinaarissa keskitytään fatiikin ja kivun hallintakeinoihin hypermobiilin Ehlers-Danlosin oireyhtymän sekä hypermobiliteettioireyhtymän näkökulmasta. Sanon tässä hypermobiliteettioireyhtymä, jota myös kutsutaan nimellä hypermobiliteettisyndrooma, sillä Suomessa ei ole vielä käytössä diagnoosikoodia hypermobilty spectrum disorders -diagnoosille, vapaasti käännettynä ylilikkuvuuskirjon sairauksille, josta englanniksi käytetään lyhennettä HSD. Olen kuitenkin lyhennelmässäni käyttänyt termejä EDS ja HSD. Tekstini on vapaa suomennos webinaarista "Evaluation & Management of Fatigue in EDS/HSD". Tehdyt virheet ovat minun ja voit kuunnella webinaarin alla olevasta linkistä. Evaluation & Management of Fatigue in EDS/HSD. Alan Pocinki aloittaa webinaarin sanomalla, että koska ihmiset ovat erilaisia, myös ho

Tuskastuttavat peukalot

Kuva
Viime aikoina käsilläni on ollut paljon huonoja päiviä. Erityisesti peukaloiden osalta kivut ovat jatkuneet. Olen kokeillut niihin kaikenlaisia virityksiä kotona, jotta pystyisin kirjoittamaan paremmin. Kun peukaloiden kivut pahenevat, muuttuu käsialani todella huonoksi enkä pysty pitämään kynää kunnolla kädessä. Monien mielestä tässä ei ole ongelmaa, sillä "kuka kirjoittaa enää käsin mitään". Minä kirjoitan ja paljon. Lisäksi peukalot ovat oleellisessa osassa kännykän käytössä, asioista kiinni pitämisessä jne. Kun särky on kova, ovat käteni melko pitkälti pois pelistä eikä niillä tehdä paljon mitään. Minulla peukaloiden särky johtuu niiden yliojentumisesta. Se taasen johtuu samasta kuin muutkin kehoni yliliikkuvuusongelmat eli huonosta sidekudoksesta ja hypermobiliteettisyndroomasta. Sitä ei normaalissa elämässä edes ymmärrä,mihin kaikkeen peukaloita ja käsiä oikeastaan käyttää. Lukiessa pitää pitää kirjasta kiinni tai vähintään kääntää sivuja välillä. Peukaloita tarvita

Nivelten epästabiliteetti

Kuuntelin EDS Awarenessin webinaarin The Consequences and Resolution of Joint Instabilities in Hypermobile Ehlers-Danlos Syndrom nauhoitteena, Webinaarin piti lääkäri Ross A. Hauser, joka on erikoistunut kroonisen kivun hoitoon. Webinaaria oli hieman epämiellyttävä kuunnella, sillä se oli melko paha myyntispiikki proloterapialle. Webinaarissa oli kuitenkin erittäin hyvin selitetty nivelten epävakauta ja siitä johtuvia ongelmia, joten päätin poimia näitä asioita webinaarista blogiini. Jätin proloterapia-asiat pois, koska sitä googletellessa näytti, että sitä ei oikein Suomessa tehdä tai en osannut löytää asiasta tietoa suomeksi.  Googletin asiaa lisää hypermobilitettiin liittyen ja löysin siitä varovaisia lausuntoja Ehlers-Danlos Societyn sivuilta, että se on kiistanalainen hoitotapa ja Marco Castorin tutkimuspaperista maininnan, että siitä on nähty hyötyä kivunhoidossa, kun kipu johtuu purentaelimistön toimintahäiriön aiheuttaman paineesta. Terapian idea on, että epävakaaseen nive

Kehon lahotessa

On maaliskuun viimeinen päivä ja kellot on siirretty kesäaikaan. Eilinen siivousinto jätti jälkensä tähän päivään. Pyykkäsin kolme koneellista. Kävin läpi lääkekaapin sisällön ja vein vanhentuneet lääkkeet apteekkiin. Siivosin ja järjestelin lipasto sekä vaatekaapin. Eteisessä odottaa eiliseltä kasa talvikenkiä, jotka pitäisi vielä putsata ja ehkä viedä kellariin. Tänään on hitaasti käynnistyvä aamu ja piikkimatto houkuttaa. Onneksi on sunnuntai. Viime viikot on syöty rautaa ja  hierottu rintaan kipugeeliä sekä otettu ylimääräistä tulehduskipulääkettä. Rintalastan tulehtuneet rustot ovat hieman rauhoittuneet ja turvotus on laskenut oikealta puolelta. Vasenkaan puoli ei ole enää yhtä kosketusarka. Rauta ei onneksi ole aiheuttanut minulle mitään ongelmia. Kävin lääkärin kanssa läpi, miten syödä rautaa esomepratsolin (vatsansuojalääke) kanssa. Sovittiin, että koetan olla ilman esomeptratsolia rautapäivinä ja jos se ei tunnu hyvältä, rauta otetaan selkeästi eri aikaan esomeptratsolin kan

Matala ferritiini ja kehon kipuilua

Kuva
Tällä viikolla terveyspulmat ovat lähteneet lapasesta. Kävin torstaina työterveyslääkärillä, koska peukaloitani on särkenyt epätavallisesti parisen viikkoa. Kipu on erilaista kuin jännetupintulehduksessa, erilaista kuin hyperurikemiakipu eikä muutenkaan samanlaista kuin "normaalit" kipuhanskani 1 . Mietin lääkärille menoa, koska oletuksenani oli, että mitään ei kuitenkaan löydy ja kipu menee samaan "johtunee hypermobiliteettioireyhtymästä"-laariin kuin muutkin kipuni. Päätin kuitenkin käydä asiasta juttelemassa. Niille, jotka eivät ole blogiani seuranneet, voin kertoa, että kipuni ovat jatkuvat. Ne vaihtelevat päivästä toiseen ja välillä kovakin kipu vaan häviää viikon jälkeen. Joten lääkärille ei kannata juosta heti, vaikka jotain tapahtuukin. Odottelen aina hetken, että muuttuuko tilanne vai ei. Onneksi lääkäri otti peukalon  nivelsärkyni tosissaan ja päätti, että aloitetaan verikokeilla, josko sieltä löytyisi sitruliinivasta-aineita (reuma), tulehdusarvot tai

Kipuasteikko

Kuva
Olen miettinyt kipua ja sen määrittämistä. Monesti kipu kysytään asteikolla 0-10. Tämä on tottakai hyvä määre ja hoitohenkilökunta pystyy hieman suhtetuttamaan potilaan tuntemaa kipua. Ongelma tässä on se, että koska asteikolle ei kysymyksen yhteydessä anneta sanallista kuvailuasteikkoa, voivat lääkäri ja potilas käsittää asteikon eri tavoin. Jos sinä ja minä juttelisimme kipuasteikosta ja kivun määrästä, emme varmastikaan käsittäisi sitä samalla tavalla. Vaikka meillä sattuisi olemaan täysin sama kipu luultavasti vetäessämme numeron ihan lonkalta, arvioisimme sen eri tavoin. Toinen voisi arvioida sen yläkanttiin ja toinen alakanttiin. Tietenkään kumpikaan asioista ei ole hyvä. Jos arvioit kipusi liian korkealle verrattuna siihen, miten hoitohenkilökunta sen arvioi, et ole kipuinesi uskottava. Jos taas arvioit ne liian alakanttiin, ei kipujasi pidetä kovina, koska et itsekään tunnu niitä pitävän kovin kovina. Itse huomaan arvioivani kivun yleensä liian pienellä numerolla, aina

Käsien rasituskestävyys huononee

Kuva
Onnistuin viikko sitten saamaan käteni todella kipeiksi. Minulla oli perjantaina vapaapäivä, ja päätin leipoa. Kakun ja piirakan. Sähkövatkaimella. Leivoin ja katselin urheilua tv:stä. Seuraavana aamuna kädet olivat todella kipeät eikä niillä pystynyt tai jaksanut tehdä mitään. Sitä kipua on vaikea kuvailla sille, kuka ei sitä ole kokenut. Tuntuu kuin ranteissa olisi kymmenen kilon painot ja samalla joku polttaisi kämmeniäsi ja käsivarsiasi sisältäpäin koko matkalta nahan alla. Sunnuntai meni samaan malliin lepäillen ja käsiä potien. Söin sitä, mitä kaapeissa oli valmiina. En haluaisi uskoa, että leipominen kipeytti kädet noin viikon ajaksi. En kuitenkaan keksi muuta syytä jäytävälle särylle ja voimattomuudelle. Käsien kivut jatkuivat koko tämän viikon ja töissä oli välillä melko tuskaista. Vasta eilen perjantaina alkoi näkyä valoa tunnelin päässä, kun kädet kipeytyivät vasta työpäivän päätteeksi. Tänään lauantaiaamuna särkee lähinnä vain peukaloita, kämmenselkiä ja ranteita. En v

Kun paikallispuudutteen tehossa on häiriöitä

Kuva
Lähde:pixabay.com Törmäsin artikkeliin  Local anaesthetic failure in joint hypermobilitysyndrome (vapaa suomennokseni Paikallispuudutteen tehottomuus hypermobiliteettioireyhtymässä) The Ehlers-Danlos Societyn sivujen kautta. Vaikka artikkeli onkin lyhyt, kiinnosti asia minua sen verran, että halusin sen tähän kääntää muillekin tiedoksi. Itselläni on näet häiriöitä paikallispuudutteen kanssa. Minulla puudute tehoaa selkeästi viiveellä. Hammaslääkärissä joudumme aina odottelemaan puudutteen tehoamista. Itse käyn hammaslääkärillä yksityisesti, ja hammaslääkärini on hyvin ymmärtäväinen asian kanssa. Odottelemme rauhassa, että puudute tehoaa hänen aina välillä testatessa, onko alue jo puutunut. Lisäksi puudutteen kesto on kohdallani normaalia lyhyempi. Se monesti häviää melko heti hammaslääkäriltä lähdettyäni. Minulle on tehty juurihoito, jossa jouduin erikoishammaslääkärin hoitoon. Hänelle myös kerroin siitä, että puudutteessa kestää pidemmän aikaa ennen kuin se alkaa tehota, j

Kroppa kipuilee

Kuva
Blogini on näköjään ollut tauolla useamman viikon, eikä oikeastaan mistään sen erityisemmästä syystä kuin että oma jaksaminen on ollut kortilla. Olen tänäänkin täällä vain, koska Google ilmoitteli Google+:n lopettamisesta ja minun piti tulla tarkistamaan, mitä kaikkea blogistani tämän myötä häviää. Toivottavasti ei kovin paljon. Samalla huomasin, että viimeisestä kirjoittelukerrasta on kolme viikkoa. Alkuvuosi on ollut rankka vaikkei oikeastaan mistään erityisestä syystä. Elämä kulkee, kuten aina ennenkin. Aikani on vaan ollut melko buukattu sekä viikolla että viikonloppuna. Tästä syystä energiat ovat viime aikoina olleet vähissä. Kuljen kalenterini määrittämään paikkaan ja lopulta romahdan iltaisin sohvalle ja sänkyyn. Olen myös istunut muutaman pitkän päivän töissä viime aikoina, täysin omasta halustani saada jotkut asiat tehtyä. Tätä jaksaa aikansa, mutta lopulta kroppa alkaa sanoa sopimustaan irti. On ollut todella mukavaa tavata ystäviä ja käydä kahvilla, jutustella ja tehdä k