Hypermobiilia elämää

Meille Raynaudin kanssa eläville helmikuu on rankka kuukausi. On ollut kylmää, ja Raynaud tulee ottaa erityisen hyvin huomioon kaiken pakkasen ja lumen keskellä. Raynaudin ilmiö johtuu verisuonten poikkeuksellisen voimakkaasta supistumisherkkyydestä. Raynaud ilmenee tavallisimmin sormissa tai varpaissa kohtauksittain. Sen voi aiheuttaa kylmänaltistus, stressi, verisuonia supistava lääkitys tms. Kohtaus voi kestää muutamista minuuteista tunteihin. Kun veri ensin pakenee verisuonten supistuessa, muuttuvat esim. sormet valkoisiksi. Tämän jälkeen väri muuttuu siniseksi, mikä on merkki siitä, etteivät kudokset, joista veri on paennut, saa enää happea. Kun valkosormisuudesta kärsivä saa sormensa jälleen lämpiämään, vaihtuu väri syvästä sinisestä kirkkaaseen punaiseen. Se kertoo, että veri palaa sormiin. Raynaudin kohtaus voi olla kivulias. Lääkärin luo kannattaa hakeutua, jos sormet tuntuvat palelevan ja vaihtavan väriä epätavallisen lämpimässä ja jos siihen liittyy kipua. Muita merkkejä...

Autonominen hermostoni on viime aikoina käynyt kierroksilla. En vaan tiedä miksi. Toki tämä korona-aika on muuttanut rutiinejani ja teen töitä kotona. Liikun yleensä pidempiä pätkiä kerralla, mutta olen kuitenkin ulkoillut säännöllisesti ja nauttinut kevätsäästä. Vaikka elämä on ollut vähän erilaista, en ole huomannut stressanneeni asioista normaalia enempää. Nyt kuitenkin kevään aikana on pariin kertaan sydän mennyt ihan sekaisin ja pulssi noussut yhtäkkiä pilviin. Tänään istuin rauhallisesti koneella kuuntelemassa luentoa ja yhtäkkiä sydän alkoi pamppailla. Alkoi tuntua jo aika pahalta ja päädyin kaivamaan esille verenpainemittarini. Pulssi oli noussut yli 160bpm:ään. Aivan yhtäkkiä, arvaamatta ja ilman mitään erityistä syytä. Onneksi pystyin luennolla sohvalle kuuntelemaan luentoa, hengitellä rauhassa ja yrittää laskea pulssiani. Se ei kuitenkaan suostunut puolessatoista tunnissakaan laskemaan kuin sataan. Minun oli pakko luovuttaa ja kaivaa kaapista beetasalpaajat.  Niistä on a...

Kaunis aurinkoinen sunnuntaiaamu ja mahtaa keli lähteä ulkoilemaan läheiseen metsään. Tässä koronan varjossa eletään, mutta pidän oikeastaan yhteyttä ystäviini paljon tiiviimmin kuin aikaisemmin. Soittelemme videopuheluita ja chat-viestit lentelevät puhelimesta toiseen. Olen käynyt kävelyllä joka päivä, mikä toki on suotavaakin, etten kökötä koko ajan neljän seinän sisällä. Uusimaa on erotettu muusta Suomesta, mutta omalla kohdallani tämä ei oikeastaan elämään vaikuta. Hienolla ilmalla on mukava nauttia luonnosta ja kävellä metsässä. Oli sinne päätynyt muutama muukin ihminen, muttei kuitenkaan ruuhkaksi asti. Kesken kävelyn yhtäkkiä huomasin, että minun oli vaikea hengittää. Ajattelin, että kallioilla kiipeily - siis kävely ja nousu kallioisia rinteitä pitkin - oli hengästyttänyt minut. Hengästys vaan ei tahtonut tasaantua millään. Seisoskelin hetken ottaen syviä hengityksiä ja tasaten hengitystäni, mutta mikään ei auttanut. Tajusin kyllä, että kyseessä on luultavasti sydämentyky...

Viime aikoina käsilläni on ollut paljon huonoja päiviä. Erityisesti peukaloiden osalta kivut ovat jatkuneet. Olen kokeillut niihin kaikenlaisia virityksiä kotona, jotta pystyisin kirjoittamaan paremmin. Kun peukaloiden kivut pahenevat, muuttuu käsialani todella huonoksi enkä pysty pitämään kynää kunnolla kädessä. Monien mielestä tässä ei ole ongelmaa, sillä "kuka kirjoittaa enää käsin mitään". Minä kirjoitan ja paljon. Lisäksi peukalot ovat oleellisessa osassa kännykän käytössä, asioista kiinni pitämisessä jne. Kun särky on kova, ovat käteni melko pitkälti pois pelistä eikä niillä tehdä paljon mitään. Minulla peukaloiden särky johtuu niiden yliojentumisesta. Se taasen johtuu samasta kuin muutkin kehoni yliliikkuvuusongelmat eli huonosta sidekudoksesta ja hypermobiliteettisyndroomasta. Sitä ei normaalissa elämässä edes ymmärrä,mihin kaikkeen peukaloita ja käsiä oikeastaan käyttää. Lukiessa pitää pitää kirjasta kiinni tai vähintään kääntää sivuja välillä. Peukaloita tarvita...

Uusi vuoteni alkoi lämpimässä Teneriffalla, jossa olin viikon reissussa talvea paossa. Siellä oli ihanan lämmintä, 25-26 astetta lähes joka päivä. Kuten viime kesänä jo huomasin, lämpö sopii minulle. Olin melko kivuton koko viikon, vuorokauden oksennustautia lukuunottamatta. Se sai elimistöni ihan sekaisin, ja Raynaudin ansiosta olin lähinnä sininen ja paleleva. En ole pitkään aikaan ollut yhtä sininen käsistäni, mutta taudin takia en uskaltanut ottaa lääkkeitäni, joten silläkin oli varmasti vaikutusta asiaan. Majapaikassamme Los Gigantesissa on melkoiset korkeuserot ja paljon mäkiä. Se jumitti penikkani kokonaan ja ne kipeytyivät. Sain kuitenkin venyteltyä ja hierottua ne melko hyviksi. Matkan jälkeen fysioterapeuttini vielä avasi loputkin jumit. Vasemmassa jalassa oli penikat ihan jumissa ja oikeassa jalassa pohje ja nilkka. Ranteeni olivat myös melko jumissa reissun jälkeen, mutta se ei ollut suurikaan ihme, sillä reissussa joutui kantamaan vettä kaupasta ja raahaamaan matkal...

Sade saapui pitkä kuivan jakson jälkeen tänne Helsinkiinkin. On täällä muutaman kerran ripauttanut, mutta nyt ilma on selkeästi viileämpi ja satelee. Heräsin aamulla siihen, että käsiä ja varsinkin sormien niveliä särkee. Olen joskus aiemmin miettinyt ja jopa lääkärissä on asiaa kysytty, että vaikuttaako sää nivelkipuihini. Olen aina sanonut, etten huomaa selkeää eroa. Mutta ehkä kyse on siitä, että Suomessa yleensä satelee vähän väliä muutenkin. Silloin en näe suoraa eroa kipujen pahenemiseen. Nyt pitkän kuivan jakson jälkeen kipujen muutoksen huomasi. Tänä aamuna sormia särkee kovasti ja jäsiä tekisi vaan mieli hieroa. Lykkäsin painehanskat käsiin heti aamusta ja nappasin kipulääkkeen nassuun. Olkapäätä särkee myös, mutta se on taas kiukutellut muutenkin. Onneksi on fyssari taas ensi viikolla. Googletin asiaa ja päädyin Tieteen kuvalehden artikkeliin Tuntuuko sade nivelissä , jossa kerrottiin sateen - tai oikeastaan ilmakosteuden ja ilmanpaineen vaihtelemisen vaikuttavan...

Tämä kesä lämpimine keleineen on pitänyt minut pois tietokoneelta ja blogin äärestä. Kesään on mahtunut paljon ihania reissuja ja ystävien tapaamisia. Lämpö on pitänyt lihakset tosi hyvinä, vaikka ne ovat joutuneet koetukselle reissujen aikana. Ainoastaan nyt lomani loppupuolella on selän kanssa ollut tuttuja ongelmia ja lonkka kipuilee. Kuumien säiden takia olen välillä ollut ilman nilkkatukia lyhyillä kävelymatkoilla ja olen nukkunut kuumat yöt ilman peittoa. Molemmat ovat varmasti osaltaan vaikuttaneet lonkan kipuiluun. Nilkkatukeni ovat käytössä pääasiassa lonkkieni takia. Kun nilkat pysyvät suorassa, eivät lonkat pääse niin pahasti vääntymään. Öisin peiton kulmat ovat lonkkieni alla ja estävät lonkkia aukeamasta liikaa ulospäin, kun jalat rentoutuvat. Ilman peittoa minulla ei ole ollut kunnon tukea lonkille. Oma vikahan tämä on, kun en ole ikinä etsinyt lonkille muita tukia yön ajaksi. Hameita olen käyttänyt välillä, mutta enemmän olen liikkunut shorteissa. Shortsit tukeva...

Luin äskettäin kesällä 2017 julkaistun artikkelin hypermobiliteettioireyhtymästä. Se on julkaistu Amerikkalaisessa lääketieteen alan lehdessä The American Journal of Medicine. Artikkelin englanninkielinen nimi on "Joint Hypermobility Syndrome: Recognizing a Commonly Overlooked Cause of Chronic Pain", jonka vapaasti käänsin blogikirjoitukseni otsikon mukaisesti "Hypermobiliteettioireyhtymä: tunnista usein unohdettu krooniseen kipuun". Sivun alalaidassa on linkki englanninkieliseen alkuperäiseen artikkeliin, johon voit käydä halutessasi tutustumassa. Itse pidän tätä artikkelia hyvänä yhteenvetona sairaudesta ja sen vaikutuksista. Hoitomuodoissa olisin toivonut painotettavan myös muissa artikkeleissa läsnäolleita stabiloivia harjoitteita sekä tarpeen vaatiessa tulehduskipulääkitystä ja kivunhoitoa varsinkin unen turvaamiseksi ja kierteen poikkisaamiseksi. Tässä alla on käännökseni artikkeliin. Käännöksessä mahdollisesti esiintyvät virheet ovat minun tekemiäni, ja ole...

Mihin tämä aika katoaa? Taas on kesäkuu ja uusi kesä edessä. Tai ilmathan ovat vielä ainakin tänään kovin kesäiset jo nyt, mutta kesälomat antavat vielä odottaa itseään. Olen nauttinut jokaisesta aurinkoisesta päivästä ja lämpimästä hetkestä. Raynaudin kanssa eläessä kylmä on tuskaa ja lämpimiä kelejä odottaa. Lämpimät kelit turvottavat sormia, mutta se ei haittaa. Ainakaan sormet eivät ole koko aja sinisinä. Minullahan Raynaud vetää sormet melkein aina syanoosiin asti ja skippaa tuon yleisemmän valkoisen vaiheen. Ellei sitten lasketa, että verenkierto on koko ajan todella heikko. Raynaudissahan sormien trikolori menee niin, että, kun verenkierto heikkenee, muuttuvat sormet valkoisiksi ja jos se estyy kokonaan, menevät ääreisalueen syanoosiin ja muuttuvat sinisiksi. Tästä seuraava aste on kuolio, jos verenkierto estyy tarpeeksi pitkän aikaa. Kun verenkierto palautuu, tulee sormista punaiset ja kuumat. Syön Raynaudiin kalsiumkanavan salpaajaa koko vuoden läpi, myös kesäisin. Se laa...

Liian suuren kompression hansikkaat. Viime aikojen kesäiset säät ovat olleet aivan ihania.  Toivottavasti toukokuun helteet eivät jää kesän ainoiksi. Tykkään kesäsäästä, vaikka Raynaud-sormet turpoavatkin herkästi helteellä. Painehansikkaat tulevat tarpeeseen senkin takia. Vaikkakin kesäkelit alkoivat aurinkoihottumalla ja oli taas vaikeaa pistää kesävaatteet päälle ja näyttää tukiarsenaali kaikille. Silti nautin siitä ja huomaan, että tuista on tullut niin osa minua, ettei minua oikeastaan haittaa, että ne näkyvät. Otan ne huomioon vaatteita valitessani. Olkavarren kipua olen saanut talttumaan kipugeelillä, kylmällä ja särkylääkkeillä. Ei se vieläkään ole normaali, mutta ainakaan sitä ei särje jatkuvasti ja voin tehdä vasemmallakin kädellä joitain asioita. Käsi liikkuu melko kivuttomasti ja vähitellen olen alkanut lisätä sen käyttöä. Olen myös käynyt ostamassa itselleni uuden parin painehansikkaita. Venosanin hansikkaat, joiden kompressioluokka on 2, ovat muuten minulle tä...

Uusi vuosi toi taas apteekkeihin oman Raynaud-lääkkeeni, joten pystyin eilen vaihtamaan takaisin tuttuun lääkkeseen. Ei että korvaava olisi ollut huono, mutta haluan vaihtaa takaisin omaan lääkkeeseeni ja katsoa, onko siinä mitään eroa. Sormeni ovat turvottaneet paljon viimeaikoina, ja mietin, olisiko vanhaan lääkkeeseeni palaamisesta mitään hyötyä. Tiedän, että viime aikoina yleensäkin ongelmanani on ollut käsien kalvojen ja lihasten jumiutuminen ja tämän takia käsiä on myös turvottanut. Voi siis olla, etten huomaa mitään eroa. Olen ottanut oikeasti käyttöön loppukeväästä saamani akkuhanskat. Talvi on täällä etelässä ollut niin leuto, että olen pärjännyt tavallisilla hanskoilla. Eilen valokuvasin kierrellessäni Lux Helsinki -tapahtumaa ja laitoin käsiä välillä takaisin hanskojen lämpöön. Ajattelin, että tällaisessa käytössä ne toimivat leutonakin talvena. Hanskat ovat lämpimät, ja niistä oli apua. Tästä huolimatta niiden lämpö ei riittänyt kylmien käsien lämmittämiseen, kun ne e...

Taas on yksi vuosi lopussa ja on aika katsoa hetken taaksepäin, mitä kaikkea vuosi 2017 toi tullessaan. Jokainen vuosi on yllätyksiä täynnä ja aina voi kokea jotain uutta ja hienoa, kun vaan tarttuu tilaisuuksiin. En halua muistella vuoden huonoja hetkiä, vaan miettiä, mitä hyvää tämäkin vuosi on elämääni tuonut. Tämä vuosi toi minulle kevään aikana paljon uutta tietoa ja oppia sairauksistani sekä kuinka niiden kanssa voi elää. Koko kevät meni eri HUS:in sairaaloissa ja erilaisissa tutkimuksissa juostessa. Lopputulemana oli kuitenkin allergiadiagnoosit sekä niiden hoito, erilaisia apuvälineitä hypermobiliteettioireyhtymän (hms) ja Raynaudin kanssa selviämiseen ja uusia rentoutusmenetelmiä sekä uskoa siihen, että pystyn itse vaikuttamaan omaan olotilaani eniten. Sain myös tietoa autonomisen hermostoni toiminnasta ja sen vaikutuksesta sydämeeni sekä tietoa, kuinka elää sen kanssa. Nilkkatukien jatkuva käyttö on lähes hävittänyt lonkkakivut, painehanskat ja sormituet ovat auttanee...

Suomi viettää tänään sadatta syntymäpäiväänsä, ja tämä sai minut miettimään itsenäisyyttä. Toki myös Suomen itsenäisyyttä ja sitä, mitä se minulle tarkoittaa. Mutta myös omaa itsenäisyyttäni sekä muiden vammaisten tai sairauksien kanssa elävien henkilöiden itsenäisyyttä. Mietin, kuinka tärkeää oma itsenäisyyteni minulle on. Vaikka minulla on hypermobiliteettioireyhtymä sekä siihen liittyviä liitännäisdiagnooseja Raynaudin oireyhtymästä erilaisiin kroonisiin tulehduksiin ja allergioihin, hyperurikemiaan ja sydämentykseen autonomisen hermoston oireilun takia, olen oma itseni ja itsenäinen ihminen. Teen omat päätökseni, elän omaa elämääni ja haluan pärjätä itsenäisesti. Tämä ei tarkoita, etten välillä tarvitsisi tai haluaisi apua. Kaikki tarvitsevat joskus apua, haluavat sitä sitten tai eivät. Tarkoitan omalla itsenäisyydelläni, että pystyn toimimaan itsenäisesti arjen normaaleissa tilanteissa. Se tarkoittaa sitä, että pystyn käymään itse kaupassa enkä tarvitse siihen muiden apua. P...

Nyt on koko kevään kestänyt kartoitus ohi myös käsieni osalta ja mukana on pussillinen uusia eväitä. Toimintaterapeutin hakemus akkuhanskoista oli mennyt läpi ja sain käyttööni hienot suuret akuilla lämpiävät hanskat. Kieltämättä ensimmäinen reaktioni niihin oli: Uunikintaat! Ne näyttävät todella suurilta, mutta tietysti niihin pitää mahtua akku, johdot sekä vastukset käsineen sisälle. Näin kesää vasten niiden käyttö on toivottavasti minimaalista. Testasin kuitenkin, että akut latautuivat ja hanskat alkoivat lämmetä. Toiminetaterapeutti sanoi, että niitä voi käyttää myös sisätiloissa käsien lämmittämiseen. Olen erittäin iloinen hanskoista, sillä talvisin pidän kolmia hanskoja päällekkäin ja vielä alimmaisena ystäväni neulomia pikkupussukoita sormille. Siltikin sormet voivat jäätyä ja Raynaud-kohtaus kipuineen iskeä. Nyt minulla on kylmiä ilmoja varten lämpimät rukkaset. Tiedän, että olen maininnut painehanskat useammankin kerran blogissani, mutta minulle ne ovat tuoneet todella s...

Kevään aikana olen yhtäkkiä tullut tietoiseksi monen asian tekemisestä ja mitä kaikkea niihin oikeastaan kuuluu. Kaikkien minulle tehtyjen tutkimusten ja arvointien jäljiltä, minun elämääni on tullut kasa tukia, rajoitteita ja asioiden tekemistä uudella tavalla. Vanhoista rutiineista onkin yhtäkkiä tullut uusia asiota, jotka minun tulee opetella. Allergiatestien tulosten perusteella välttelen metyyli-isotiatsolinonia (MI) ja metyylikloori-isotiatsolinonia (MCI) sekä bentsofenoni-4:sta. Yhtäkkiä ravintola-, kahvila- tai ostosreissun wc-käynneistä tulikin ongelma. Joudun joko kyselemään henkilökunnalta wc-tiloissa käytettyjen saippuoiden sisällysluetteloita tai kantamaan omaa saippuaa mukanani. Onneksi löysin saippualehtiä, joiden mukanakantaminen on helpompaa, sillä en joudu laittamaan märkää saippuaa tai nestepulloa takaisin laukkuun. Otan vaan paketista yhden lehden, jonka käytän käsiä pestessäni. Olen joutunut vaihtamaan kodin puhdistusaineet, ja koska uudet aineet käyttäytyvät...

Tällä viikolla rannetukeni saapuivat postissa. Tulin töistä kotiin ja näin suuren pahvisen kirjekuoren oven välissä ja arvasin heti, että rannetukeni ovat saapuneet. Piti heti repiä kuori auki ja sovittaa tukia. Tykkään tästä mallista todella paljon, sillä se on helppo säätää ja tukee rannetta, vaikka kovikkeet on otettu pois. Nyt alkaa olla tukiarsenaali kasassa. Pitäisi vaan jotenkin löytää tasapaino, milloin rannetukia käytetään. Muiden tukien kanssa rutiini on jo pitkälti löytynyt. Eteisen naulakossa roikkuu taskullinen säilytyspussi erilaisille tuille. Pysyvät siellä hyvässä järjestyksessä ja tiedän, missä ne ovat. Nilkkatuet ovat oikeasti auttaneet lonkkien ja alaselän kipuihin. Kun nilkat ovat oikeassa asennossa, polvet ovat paremmassa asennossa (ainakin sivusuunnassa) ja lonkat ovat paremmassa asennossa. Ja kun jalat ovat suorassa, on selkäkin paremmassa asennossa. Jaksan nykyään kävellä ihan hyvän mittaisen kävelylenkin, jopa 5-6 kilometriä normaalia vauhtia. Sen jälkeen v...

Sain tänään itselleni toimintaterapian loppulausunnon. Luin paperin moneen kertaan, sillä vaikka kaikki asiat siinä olivat totta ja tuttuja, tuntui oudolta nähdä kaikki kirjoitettuna. Kun luin tekstejä, tuntui kuin olisin lukenut asioita jostakusta toisesta henkilöstä. Henkilöstä, jolla on vaikea suoriutua päivittäisistä asioista ja normaaleista toiminnoista. Kuitenkin asiat oli kirjoitettu minusta ja tunnistin ne tosiksi. Kun kaikki ongelmani, testitulokseni ja arviot oli koottu yhdeksi kokonaisuudeksi, oli hieman häiritsevää tai jopa pelottavaa katsoa kokonaisuutta. Käsieni toimintaa ei ole koskaan arvioitu näin tarkkaan, testattu ja seurattu. Outoa oli lukea, että coping-taidot ovat osa minun arkeani ja säätelen itse jaksamistani. Kyllä, saatan välillä laskea hiustenkuivaajan alas ja nostaa sitten taas uudelleen ylös kuivatessani hiuksia. Teen asioita pätkissä ja nopeasti jaksaakseni ne paremmin. En vaan ole koskaan ajatellut asiaa tältä kantilta. Pidän toimintaani täysin norm...

Inhoan pakastimen sulatusta. Nyt on varsinainen viikko takana! On perjantai-ilta ja mehut ovat vähissä. Pahoittelen jo etukäteen mahdollisesti hieman sekavaa kirjoitusta. Yritän rauhoittua pitkän päivän jäljiltä ja saada ajatukset järjestykseen. Viime lauantai meni makoillessa ja ottaessa rennosti. Joka paikkaa särki, koska loppiaisena kävin auttamassa vanhempiani. Riisuttiin kuusi sekä laitettiin koristeet ja kynttilät pois. Sitten imuroin koko olohuoneen ja parvekkeen ja pyyhin lattioita ja pölyjä. Kun pääsin kotiin, oli edessä pakastimen sulatus. Ulkona oli pakkasta melkein -20C,  joten pakasteet säilyivät hyvin parvekkeella. Raynaudin kanssa ei pakastimen sulatus ole kovinkaan hauskaa hommaa. Sormet kipeytyvät valtavasti, kun jäätyvät. Aina välillä niitä pitää lämmitellä ja taas seuraavassa kurvissa ne jäätyvät uudestaan. Inhoan pakastimen sulattamista. Arvasin kyllä jo etukäteen, että seuraavana päivänä ollaan kipeitä. Sitä en arvannut, että noissa hommissa polvi kipe...

Tässä aamukahvia hörppiessäni istahdin taas tietokoneen ääreen kirjoittamaan. Viime ajat ovat olleet käsilleni kovin hankalia eikä ajatus blogin naputtamisesta enää työpäivän jälkeen ole tuntunut mukavalta, vaikka ajatukset ovatkin pörränneet kovasti. Olen täällä useasti maininnut kuinka käteni eivät toimi, kuten niiden pitäisi ja voimani ovat heikot. Nyt ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa mainitsin käsistäni myös lääkärille. On tuntunut, että minulla on koko ajan jotain isompaa tai akuutimpaa kremppaa, joten olen jättänyt käsien ongelmat taka-alalle. Ajatukseni oli, että saan ainakin jonkun merkinnän tietohini myös näistä ongelmista sillä en oikeastaan tiedä, mitä niille edes voisi tehdä. Lääkäri kuitenkin lähetti minut työfysioterapeutillemme, jotta minun käsilleni tehdään testejä ja nähdään ainakin tämänhetkinen tilanne myös numeroina. Lääkäri kysyi, että tiedänhän mitä nykyinen huono tilanne ennustaa vanhuutta ajatellen. Tiedän. Ei hyvää. Näen työfysioterapeutin reilun viikon pä...

Tervehdys! Vuosi onkin alkanut mielenkiintoisesti. Kroppa on aivan sekaisin. En tiedä vaikuttaako pakkaset vai stressaanko jotain vai mistä on kyse, mutta tämän kropan vaihtaisin heti, jos ottajia olisi. Mulla on ollut kylmä ihan koko ajan jo monta päivää. Olen yleensäkin palelevainen, mutta tämä on minullekin epänormaalia. Kotona on 23 astetta lämmintä, mulla on päällä sukat, villasukat, pitkät housut, pitkähihainen paita ja huppari, josta on huppu vedetty pään peitoksi. Silti on kylmä ja minun tarvitsee ottaa vielä villaviltti harteille. Töissä on päällä farkut, pitkähihainen, villatakki ja lisäksi villashaali kiedottuna ympärille. Tämän lisäksi olen ihan jäässä öisin, mutta samalla olen kylmässä hiessä. Nukun lämpimissä vaatteissa ja piiloudun päätä myöten peiton alle niin, että korvatkin on peitettyinä. Raynaud ilmoittelee itsestään ihan täysillä, Kynnenaluset voivat olla ihan siniset ja kylmät, sormet kämmenpuolelta punaiset ja kuumat. Ja kun on kylmä muutenkin, on sormilla...