Siirry pääsisältöön

Aikataulutushärdelli

Inhoan pakastimen sulatusta.
Nyt on varsinainen viikko takana! On perjantai-ilta ja mehut ovat vähissä. Pahoittelen jo etukäteen mahdollisesti hieman sekavaa kirjoitusta. Yritän rauhoittua pitkän päivän jäljiltä ja saada ajatukset järjestykseen.

Viime lauantai meni makoillessa ja ottaessa rennosti. Joka paikkaa särki, koska loppiaisena kävin auttamassa vanhempiani. Riisuttiin kuusi sekä laitettiin koristeet ja kynttilät pois. Sitten imuroin koko olohuoneen ja parvekkeen ja pyyhin lattioita ja pölyjä. Kun pääsin kotiin, oli edessä pakastimen sulatus. Ulkona oli pakkasta melkein -20C,  joten pakasteet säilyivät hyvin parvekkeella. Raynaudin kanssa ei pakastimen sulatus ole kovinkaan hauskaa hommaa. Sormet kipeytyvät valtavasti, kun jäätyvät. Aina välillä niitä pitää lämmitellä ja taas seuraavassa kurvissa ne jäätyvät uudestaan. Inhoan pakastimen sulattamista. Arvasin kyllä jo etukäteen, että seuraavana päivänä ollaan kipeitä. Sitä en arvannut, että noissa hommissa polvi kipeytyy sellaiseksi, että sen koukistaminen oli lähes mahdotonta. 

Sunnuntaina päädyin ystävieni kanssa katsomaan Lux Helsinkiä. Siellä kahlasimme sohjossa ja yritin pitää polvea jotenkin paketissa nilkka- ja polvituen kanssa. Tykkäsin Luxista, vaikkakin mielestäni se ei ollut yhtä hyvä kuin viime vuonna. Lisäksi toteutus ontui, sillä sisäpihoille oli pitkät jonot ja ihmiset haahuilivat samoilla kaduilla edestakaisin. Viime vuonna Lux oli levittäytynyt laajemmalle alueelle eikä siksi ehkä ollut aivan näin ruuhkaisa.

Teos Lux Helsingissä.
Tämä viikko on ollut kiireinen töissä ja HUS muisti minua usealla kirjeellä viikon aikana. Olin hyvin yllättynyt näin nopeasta toiminnasta. Nyt on ensimmäiset ajat sekä fysio- että toimintaterapiaan sekä enmg- ja ultra-ajat tiedossa. Lisäksi minulla on terveysasemalla rokotus (allergiasairaala toivoo influenssarokotuksen ottamista), työterveydessä tapaaminen sekä allergiasairaalan käynti ja hammaslääkäri lähiviikkoina. Vähintään yksi käynti per viikko. Hurjin on viikko 4, jolloin minulla on neljä käyntiä, joista kolme on samana päivänä. Olen sovitellut käyntejä työkalenterin kanssa, ja samalla buukannut alkavan projektin projektipalavereita kalenteriin. Alkaa olla pää pyörällä eri päivämääristä, ja mitä minäkin päivänä pitää tehdä. Ja miten jokaiseen käyntiin ja palaveriin valmistaudutaan niitä ennen.

Kotona on lipaston laatikossa kasa muovitaskuja, joissa on jokaisen käynnin papereita kasattuna omaan taskuunsa. Ne pitäisi kaikki käydä läpi, että onko jokaisessa muovitaskussa kaikki sitä käyntiä varten mahdollisesti tarvittavat kopiot. Lisäksi pitäisi vielä lukea, mitä kaikkea muuta tavaraa, muistiinpanoja yms. käynneille tarvitsee ottaa mukaan. Enmg:tä varten tarvitsee värittää ihmishahmoon kipu, puutuminen ja tunnottomuus kehossa. Toimintaterapeutille pitäisi ottaa mukaan tiedot kaikista harjoitteista, joita teen. Ja tietysti joka paikkaan pitää itselle listata ylös asiat, jotka haluan kysyä tai joista haluaisin jutella.

Sähläviikko päättyi fysioterapeutilla käyntiin. Kerroin hänelle koko tämän paletin ja kaikki käynnit, mitä on tulossa. Saa nähdä, mitä konkreettista apua käynneistä sitten saan. Olen kuitenkin jo todella tyytyväinen siihen, että minulle on nähty tarpeelliseksi nämä käynnit ja tutkimukset. Toivottavasti ne vievät vielä seuraavallekin asteelle ja saan konkreettisia apuja ja ohjeistuksia.

Fysioterapeutti katsoi koko viikon kiukutellutta polveani, ja siinä olikin sisäsivun nivelsiteet (kollateraaliligamentti) ärsyyntyneet, kun jumissa olevat lihaskalvot olivat painaneet niitä. Polvi on nyt fysioterapeutin käsittelyn jäljiltä parempi, mutta vielä pidän siinä polvitukea, sillä taivutus sattuu vielä tietyssä kohtaa liikettä. Polvituki tasaa nivelsiteeseen kohdistuvaa painetta, ja vähentää kipua. Pitänee vähän aikaa vielä pitää sitä, että nivelsiteet saavat rauhoittua. Sitä nauroin fyssarillekin, etten kyllä tajua, miten ihmeessä säären kalvot saa niin jumiin riisumalla kuusen ja sulattamalla pakastimen! Ei kummankaan luulisi mitenkään erityisesti käyvän jalkojen päälle.

Samalla käynnillä huollettiin vielä nilkat ja aseteltiin yläselästä th4-7 paikoilleen. Nyt on hyvä aloittaa viikonloppu ja alkaa käymään papereita läpi.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Autonominen hermostoni on sekaisin

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että joku teksti pitäisi saada aikaiseksi näistä autonomisen hermoston ongelmista. Sen mitä olen muiden kirjoituksia lueskellut, tuntuvat POTS-oireet olevan aika tavallisia autonomisen hermoston oireita meillä, jotka kärsimme hypermobiliteettisyndroomasta tai Ehlers-Danlosin hypermobiilityypistä. POTS-oireilla tarkoitetaan poikkeuksellisen suurta syketason nousua seisomaan noustessa ja aivojen verensaannin vaihtelua. Ne voivat vaikeina olla hyvinkin paljon elämää rajoittavia. Minun ongelmani on kuitenkin adrenaliini. Tarkemmin sen aiheuttamat reaktiot elimistössäni. Adrenaalinin vaihtelut voivat edesauttaa kroonisen väsymysoireyhtymän syntymistä, mutta minun ongelmani liittyy adrenaalinihyökyihin ja stressin käsittelyyn. Ensi kertaa tajusin, että tämä minulla lapsesta asti ollut vaiva, voisi liittyä hypermobiliteettisyndroomaan, kun luin Alan Pocinkin kirjoittaman artikkelin Joint hypermobility and Joint hypermobility syndrome . Myöhemmin kun kä...

Kipuasteikko

Olen miettinyt kipua ja sen määrittämistä. Monesti kipu kysytään asteikolla 0-10. Tämä on tottakai hyvä määre ja hoitohenkilökunta pystyy hieman suhtetuttamaan potilaan tuntemaa kipua. Ongelma tässä on se, että koska asteikolle ei kysymyksen yhteydessä anneta sanallista kuvailuasteikkoa, voivat lääkäri ja potilas käsittää asteikon eri tavoin. Jos sinä ja minä juttelisimme kipuasteikosta ja kivun määrästä, emme varmastikaan käsittäisi sitä samalla tavalla. Vaikka meillä sattuisi olemaan täysin sama kipu luultavasti vetäessämme numeron ihan lonkalta, arvioisimme sen eri tavoin. Toinen voisi arvioida sen yläkanttiin ja toinen alakanttiin. Tietenkään kumpikaan asioista ei ole hyvä. Jos arvioit kipusi liian korkealle verrattuna siihen, miten hoitohenkilökunta sen arvioi, et ole kipuinesi uskottava. Jos taas arvioit ne liian alakanttiin, ei kipujasi pidetä kovina, koska et itsekään tunnu niitä pitävän kovin kovina. Itse huomaan arvioivani kivun yleensä liian pienellä numerolla, aina...