Siirry pääsisältöön

Lämpö hellii lihaksia, mutta rasittaa lonkkia


Tämä kesä lämpimine keleineen on pitänyt minut pois tietokoneelta ja blogin äärestä. Kesään on mahtunut paljon ihania reissuja ja ystävien tapaamisia. Lämpö on pitänyt lihakset tosi hyvinä, vaikka ne ovat joutuneet koetukselle reissujen aikana.

Ainoastaan nyt lomani loppupuolella on selän kanssa ollut tuttuja ongelmia ja lonkka kipuilee. Kuumien säiden takia olen välillä ollut ilman nilkkatukia lyhyillä kävelymatkoilla ja olen nukkunut kuumat yöt ilman peittoa. Molemmat ovat varmasti osaltaan vaikuttaneet lonkan kipuiluun. Nilkkatukeni ovat käytössä pääasiassa lonkkieni takia. Kun nilkat pysyvät suorassa, eivät lonkat pääse niin pahasti vääntymään. Öisin peiton kulmat ovat lonkkieni alla ja estävät lonkkia aukeamasta liikaa ulospäin, kun jalat rentoutuvat. Ilman peittoa minulla ei ole ollut kunnon tukea lonkille. Oma vikahan tämä on, kun en ole ikinä etsinyt lonkille muita tukia yön ajaksi.

Hameita olen käyttänyt välillä, mutta enemmän olen liikkunut shorteissa. Shortsit tukevat lonkkia paremmin kuin hame.

Alaselkä varmasti tykkää kyttyrää nyt, kun olen ollut kotosalla hetken ja jumiudun välillä sohvalle lukemaan tai omituisiin asentoihin lattialle katselemaan urheilua. En muista nousta liikuttamaan selkääni tarpeeksi. Myös pilatesharjoitukset ovat jääneet kesällä vähiin, kun tunnit ovat tauolla. Vaikka itselleni lupasinkin niitä tehdä, on niitä tullut tehtyä luvattoman vähän. Kyllä nämä kuumat kelitkin siihen vaikuttavat, ettei jaksa samalla tavalla innostua harjoituksista - vaikka kyllä pitäisi.

Ensi viikolla alkaa arki ja normaali elämä. Onneksi myös PhysioPilates saatiin järjestymään ja jatkan vanhan ohjaajan huomissa sitäkin harrastusta. Se on todellinen helpotus minulle, sillä uuden ohjaajan kanssa pitäisi taas käydä läpi omat krempat. Lisäksi uuden paikan löytäminen, jossa todella tehdään PhysioPilatesta ja jonne pääseminen on helppoa ja mahdollista työpäivän jälkeen, ei tuntunut olevan kovin helppoa. Tavallinen pilates alkaa myös ensi viikolla. Äkkinäinen pudotus lomapäivien rennosta olemisesta tavalliseen arkeen alkaa ensi viikolla ja täytyy katsoa, miten kroppa siihen reagoi.

Manchester.
Olen tänä kesänä kuitenkin voinut hyvin ja jaksanut reissuni loistavasti. Edellisessä kirjoituksessa kertomieni Lontoon, Tallinnan ja Lappeenrannan reissujen jälkeen olen käynyt myös Pohjois-Englannissa ja Walesissa. Lisäksi minulla on ollut vieras Itävallasta pari yötä. On ollut ihanaa tavata myös näitä harvemmin näkemiäni ystäviä ja tuttavia. Kropalle nämä ovat aina stressi ja testi, sillä pitää ottaa huomioon myös muiden menot ja aikataulut sekä jaksaa laukkujen kantaminen ja muu reissaaminen istumisineen ja kävelyineen.

Lämpö on onneksi pitänyt lihasten jumimisen minimissä, ja jumien saatuessa ne laukeavat helpommin. Kädet ovat turvotelleet joko kesän ja 30 asteen helteillä ei minulla ole samalla tavalla rannetuet ja painehanskat päällä kuin normaalisti vuoden mittaan. Reissuilla niitä pidin ja myös kotosalla pidemmillä kävelylenkeillä, mutten aina jaksa pukea niitä kuumalla kelillä kauppareissuille. Huomaan kyllä selkeästi eron elämässä ilman tukia ja painehanskoja sekä niiden kanssa. Kädet jaksavat huomattavasti paremmin hanskojen ja tukien kanssa ja illalla niitä ei särje jatkuvasti.

Matkustuksen ja aikatauluhärdellien takia olen käyttänyt beetasalpaajia sydämentykytyksiin. Ne onneksi auttavat ja matkanteosta on yksi murhe poissa. Tietysti näinä päivinä Raynaud-lääkkeet toimivat huonommin. Minun on helteistä huolimatta käytettävä Raynaud-lääkkeitäni. Kesälläkin sormet ja varpaat vetävät viileiksi, mutta onneksi ne eivät ole olleet täysin siniset. Joillakin ilmeisesti oireet helpottavat kesäksi ja he voivat olla lääkkeettä lämpimillä keleillä. Valitettavasti minä en voi.

Kunhan arki tästä taas normalisoituu, palailen blogin ääreen ja ehdin taas tutkiskella lisää tieteellisiä artikkeleita asioista. Eivät nämä lämpimät kelit vielä näytä ohi olevan, ainakaan täällä Etelä-Suomessa. Vielä voin nauttia lämmöstä, vaikka sateita kyllä kesään olisi kaivannut lisää.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista. Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin.  Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen ...

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...