Siirry pääsisältöön

Sadesää ja käsikivut


Sade saapui pitkä kuivan jakson jälkeen tänne Helsinkiinkin. On täällä muutaman kerran ripauttanut, mutta nyt ilma on selkeästi viileämpi ja satelee. Heräsin aamulla siihen, että käsiä ja varsinkin sormien niveliä särkee.

Olen joskus aiemmin miettinyt ja jopa lääkärissä on asiaa kysytty, että vaikuttaako sää nivelkipuihini. Olen aina sanonut, etten huomaa selkeää eroa. Mutta ehkä kyse on siitä, että Suomessa yleensä satelee vähän väliä muutenkin. Silloin en näe suoraa eroa kipujen pahenemiseen. Nyt pitkän kuivan jakson jälkeen kipujen muutoksen huomasi.

Tänä aamuna sormia särkee kovasti ja jäsiä tekisi vaan mieli hieroa. Lykkäsin painehanskat käsiin heti aamusta ja nappasin kipulääkkeen nassuun. Olkapäätä särkee myös, mutta se on taas kiukutellut muutenkin. Onneksi on fyssari taas ensi viikolla.

Googletin asiaa ja päädyin Tieteen kuvalehden artikkeliin Tuntuuko sade nivelissä, jossa kerrottiin sateen - tai oikeastaan ilmakosteuden ja ilmanpaineen vaihtelemisen vaikuttavan reumaatikkojen nivelkipuihin. Artikkelin mukaan asiaa on testattu reumaatikoilla vuosina 1985 ja 2017 ja näyttää siltä, että tosiaan näin käy, että nivelkivut pahenevat sateella. Syy ei niinkään ole se, että sataa, vaan ilmanpaineen ja lämpötilan muutokset, jotka aiheuttavat paineenvaihteluita nivelnesteeseen, mikä aiheuttaa kipuja niveliin. Jos tätä logiikkaa itse seuraan, painehanskojen pitäisi auttaa pitämään paine tasaisena, jolloin kivut vähenevät. 1

Jo lapsena tykkäsin istua käsieni päällä ja kipujeni alkaessa olla päivittäisiä noin 15 vuotta sitten, istuin kaikki liikenevät hetket käsien päällä, kun sillä ne eivät olleet niin jäässä ja siniset eivätkä kivuliaat. Kun minulla todettiin Raynaudin ilmiö ja sain siihen lääkityksen, käsieni kivut muuttuivat siedettävämmiksi. Kun lopulta sain hypermobiliteettioireyhtymädiagnoosin myös ja sen jälkeen lisää apuvälineitä, ovat painehanskat muuttaneet elämääni lisää. En osaa sanoa kumpi sairaus vai molemmat yhdessä vai mikä kipeyttää käteni, mutta onneksi asiaan on jotain apuja saatavilla.

Tiedän, etten tule tästä ikinä paranemaan, mutta toisaalta lisätiedon ja apujen (lääkkeet, painehanskat) avulla elämästä voi tehdä siedettävää. Toisaalta myös pahoina kipupäivinä on annettava itselleen armoa. Tänään ei neulota, kokata tai tehdä muutakaan käsille raskasta. Peukalot jaksavat naputella puhelimella tätä tekstiä, mutta onneksi kyseessä ei ole työpäivä eikä minun tarvitse viettää päivää tietokoneella. Syksy alkaa saapua ja kivuttomamman kesän jälkeen iskee taas todellisuus. Tätäkö tämä olikin? Juuri, kun olin riemuinnut hyvästä olosta.

1. Tuntuuko sade nivelissä. Tieteen kuvalehti. 14.9.2015. Lainattu 19.8.2018.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...

Kipuasteikko

Olen miettinyt kipua ja sen määrittämistä. Monesti kipu kysytään asteikolla 0-10. Tämä on tottakai hyvä määre ja hoitohenkilökunta pystyy hieman suhtetuttamaan potilaan tuntemaa kipua. Ongelma tässä on se, että koska asteikolle ei kysymyksen yhteydessä anneta sanallista kuvailuasteikkoa, voivat lääkäri ja potilas käsittää asteikon eri tavoin. Jos sinä ja minä juttelisimme kipuasteikosta ja kivun määrästä, emme varmastikaan käsittäisi sitä samalla tavalla. Vaikka meillä sattuisi olemaan täysin sama kipu luultavasti vetäessämme numeron ihan lonkalta, arvioisimme sen eri tavoin. Toinen voisi arvioida sen yläkanttiin ja toinen alakanttiin. Tietenkään kumpikaan asioista ei ole hyvä. Jos arvioit kipusi liian korkealle verrattuna siihen, miten hoitohenkilökunta sen arvioi, et ole kipuinesi uskottava. Jos taas arvioit ne liian alakanttiin, ei kipujasi pidetä kovina, koska et itsekään tunnu niitä pitävän kovin kovina. Itse huomaan arvioivani kivun yleensä liian pienellä numerolla, aina...