Sadesää ja käsikivut


Sade saapui pitkä kuivan jakson jälkeen tänne Helsinkiinkin. On täällä muutaman kerran ripauttanut, mutta nyt ilma on selkeästi viileämpi ja satelee. Heräsin aamulla siihen, että käsiä ja varsinkin sormien niveliä särkee.

Olen joskus aiemmin miettinyt ja jopa lääkärissä on asiaa kysytty, että vaikuttaako sää nivelkipuihini. Olen aina sanonut, etten huomaa selkeää eroa. Mutta ehkä kyse on siitä, että Suomessa yleensä satelee vähän väliä muutenkin. Silloin en näe suoraa eroa kipujen pahenemiseen. Nyt pitkän kuivan jakson jälkeen kipujen muutoksen huomasi.

Tänä aamuna sormia särkee kovasti ja jäsiä tekisi vaan mieli hieroa. Lykkäsin painehanskat käsiin heti aamusta ja nappasin kipulääkkeen nassuun. Olkapäätä särkee myös, mutta se on taas kiukutellut muutenkin. Onneksi on fyssari taas ensi viikolla.

Googletin asiaa ja päädyin Tieteen kuvalehden artikkeliin Tuntuuko sade nivelissä, jossa kerrottiin sateen - tai oikeastaan ilmakosteuden ja ilmanpaineen vaihtelemisen vaikuttavan reumaatikkojen nivelkipuihin. Artikkelin mukaan asiaa on testattu reumaatikoilla vuosina 1985 ja 2017 ja näyttää siltä, että tosiaan näin käy, että nivelkivut pahenevat sateella. Syy ei niinkään ole se, että sataa, vaan ilmanpaineen ja lämpötilan muutokset, jotka aiheuttavat paineenvaihteluita nivelnesteeseen, mikä aiheuttaa kipuja niveliin. Jos tätä logiikkaa itse seuraan, painehanskojen pitäisi auttaa pitämään paine tasaisena, jolloin kivut vähenevät. 1

Jo lapsena tykkäsin istua käsieni päällä ja kipujeni alkaessa olla päivittäisiä noin 15 vuotta sitten, istuin kaikki liikenevät hetket käsien päällä, kun sillä ne eivät olleet niin jäässä ja siniset eivätkä kivuliaat. Kun minulla todettiin Raynaudin ilmiö ja sain siihen lääkityksen, käsieni kivut muuttuivat siedettävämmiksi. Kun lopulta sain hypermobiliteettioireyhtymädiagnoosin myös ja sen jälkeen lisää apuvälineitä, ovat painehanskat muuttaneet elämääni lisää. En osaa sanoa kumpi sairaus vai molemmat yhdessä vai mikä kipeyttää käteni, mutta onneksi asiaan on jotain apuja saatavilla.

Tiedän, etten tule tästä ikinä paranemaan, mutta toisaalta lisätiedon ja apujen (lääkkeet, painehanskat) avulla elämästä voi tehdä siedettävää. Toisaalta myös pahoina kipupäivinä on annettava itselleen armoa. Tänään ei neulota, kokata tai tehdä muutakaan käsille raskasta. Peukalot jaksavat naputella puhelimella tätä tekstiä, mutta onneksi kyseessä ei ole työpäivä eikä minun tarvitse viettää päivää tietokoneella. Syksy alkaa saapua ja kivuttomamman kesän jälkeen iskee taas todellisuus. Tätäkö tämä olikin? Juuri, kun olin riemuinnut hyvästä olosta.

1. Tuntuuko sade nivelissä. Tieteen kuvalehti. 14.9.2015. Lainattu 19.8.2018.


Blogiarkisto

Näytä enemmän

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

Autonominen hermostoni on sekaisin

Puutunut kieli