Siirry pääsisältöön

Autonomisen hermoston haasteita

Autonominen hermostoni on viime aikoina käynyt kierroksilla. En vaan tiedä miksi. Toki tämä korona-aika on muuttanut rutiinejani ja teen töitä kotona. Liikun yleensä pidempiä pätkiä kerralla, mutta olen kuitenkin ulkoillut säännöllisesti ja nauttinut kevätsäästä.

Vaikka elämä on ollut vähän erilaista, en ole huomannut stressanneeni asioista normaalia enempää. Nyt kuitenkin kevään aikana on pariin kertaan sydän mennyt ihan sekaisin ja pulssi noussut yhtäkkiä pilviin.

Tänään istuin rauhallisesti koneella kuuntelemassa luentoa ja yhtäkkiä sydän alkoi pamppailla. Alkoi tuntua jo aika pahalta ja päädyin kaivamaan esille verenpainemittarini. Pulssi oli noussut yli 160bpm:ään. Aivan yhtäkkiä, arvaamatta ja ilman mitään erityistä syytä.

Verenpaineet 120/84 ja pulssi 161.

Onneksi pystyin luennolla sohvalle kuuntelemaan luentoa, hengitellä rauhassa ja yrittää laskea pulssiani. Se ei kuitenkaan suostunut puolessatoista tunnissakaan laskemaan kuin sataan. Minun oli pakko luovuttaa ja kaivaa kaapista beetasalpaajat. 

Niistä on apua ja pulssi laski hyvin. En vaan oikeastaan tykkää ottaa niitä, jos ei ole pakko. Minulla on myös Raynaudin ilmiö, johon syön kalsiumkanavan salpaajaa. Beetasalpaajat supistavat verisuonia, joita taas kalsiumkanavan salpaajalla yritetään laajentaa. Ei siis ole järkevää syödä niitä jatkuvalla syötöllä samanaikaisesti.

Verenpaine 113/81 ja pulssi 78.

Täytyy kyllä sanoa, että pulssi, joka on yli 160 tuntuu fyysisesti jo aika ikävältä. Totta kai pulssi nousee liikkuessa helposti ja sen on tarkoituskin tehdä niin. Mutta kun istut rauhallisesti paikallasi ja sydän alkaa yhtäkkiä sekoilla, ei se tunnu mukavalta.

Itse tiedän, että nämä sydämentykytykset johtuvat autonomisen hermoston ongelmistani. Sydäntäni on ultrattu ja siitä on otettu ekg:tä. Jotain pieniä löydöksiä ekg näytti ja verenpainemittari näyttää välillä rytmihäiriöitä, mutta sinällään sydämeni on rakenteellisesti kunnossa. Sydämen tykyttelyt johtuvat herkästä autonomisesta hermostostani. Se vaan lääkärien mukaan kuulemma on herkkä reagoimaan ja se välillä tapahtuu ylilyöntejä. Kirjaimellisesti.

Olen itse asiassa iloinen, että minulla on tämä tieto ja osaan suhtautua tähän tykyttelyyni rauhallisesti. Tiedän, että saan sen lääkkeillä rauhoittumaan. Tiedän, että elimistöni vaan syystä tai toisesta sekoaa hetkeksi ja toimii epänormaalisti. 

Tietysti nyt hieman ihmetyttää, miksi tämä tykyttely on alkanut näin parin vuoden jälkeen taas uudestaan. Tilanne on ollut pitkään hyvä eikä tykyttelyjä ole tällaisenaan tapahtunut aikoihin. Kuitenkin kehoni toimii näin ja tämän kanssa on ollut pakko oppia elämään. Nuorempana tilanne oli pahempi, kun en ymmärtänyt mistä asiat johtuivat ja miksi minulle tuli välillä niin huono olo. Autonomisen hermoston herkkyys liittyy myös hypermobiliteettioireyhtymääni.

Hms on aina osa jokapäiväistä elämääni eli sen kanssa on opittava elämään. Sydämentykytykset ovat myös osa minua, mutta oireiden hallinta on tärkeää. Minun pitääkin taas muistaa keskittyä rentoutumiseen ja rauhoittumiseen, josko sen avulla saisin sydänoireitani taas hallintaan.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista. Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin.  Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen ...

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...