Siirry pääsisältöön

Helmikuu on Raynaud-tietoisuuden kuukausi

Meille Raynaudin kanssa eläville helmikuu on rankka kuukausi. On ollut kylmää, ja Raynaud tulee ottaa erityisen hyvin huomioon kaiken pakkasen ja lumen keskellä.

Raynaudin ilmiö johtuu verisuonten poikkeuksellisen voimakkaasta supistumisherkkyydestä. Raynaud ilmenee tavallisimmin sormissa tai varpaissa kohtauksittain. Sen voi aiheuttaa kylmänaltistus, stressi, verisuonia supistava lääkitys tms. Kohtaus voi kestää muutamista minuuteista tunteihin.

Kun veri ensin pakenee verisuonten supistuessa, muuttuvat esim. sormet valkoisiksi. Tämän jälkeen väri muuttuu siniseksi, mikä on merkki siitä, etteivät kudokset, joista veri on paennut, saa enää happea. Kun valkosormisuudesta kärsivä saa sormensa jälleen lämpiämään, vaihtuu väri syvästä sinisestä kirkkaaseen punaiseen. Se kertoo, että veri palaa sormiin. Raynaudin kohtaus voi olla kivulias.

Lääkärin luo kannattaa hakeutua, jos sormet tuntuvat palelevan ja vaihtavan väriä epätavallisen lämpimässä ja jos siihen liittyy kipua. Muita merkkejä Raynaudista voivat olla käsien turvotus tai jos sormiin tuntuu ilmaantuvan haavaumia ilman selvää ulkoista syytä.

Raynaudia on primääristä ja sekundääristä muotoa. Sekundäärinen Raynaud tarkoittaa sitä, että Raynaudiin liittyy joku toinen sairaus, kuten reuma- tai sidekudostauti.

Raynaud on melko yleinen oire erityisesti viilean ilmaston alueilla. Raynaudia hoidetaan ensisijaisesti pitämällä itsensä lämpimänä sukkien, hansikkaiden, pipon ja muiden lämpimien vaatteiden avulla. Tupakointi on syytä lopettaa, sillä se supistaa verisuonia entisestään. Lääkitys voi olla tarpeellinen, jos oireet ovat häiritseviä hyvästä yleishoidosta huolimatta.

Lähteitä:

Valkosormisuus voi olla reumasairauden ensioire. Reumalehti 1/2019. 15.3.2019. Viitattu: 19.2.2021
Raynaudin ilmiö. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Tom Pettersson. 2005;121(22):2411-9. Viitattu: 19.2.2021. 

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista. Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin.  Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen ...

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...