Kipu

Kipu on meidän hypermobiiliteettisyndroomaa sairastavien jatkuva seuralainen. Meille tulee nivelten sijoiltaanmenoja, meillä tulee erilaisia pehmytkudosten kuten jänteiden, jänteiden ja lihasten kiinnityskohtien, limapussien ja lihasten tulehduksia. Niveliämme särkee, meille tulee nivelrikkoa ja erinäisiä muita luuston ja tukirangan vaivoja, jotka voivat aiheuttaa kipua.

Mitä kipu on?

Kipu on sisäinen hälytysmekanismimme, joka varoittaa meitä vaarasta. Kipu motivoi meitä pysymään turvassa ja hoitamaan kehossamme ilmeneviä ongelmia. Kehomme kipujärjestelmä eli hermosolut, jotka varoittavat meitä kehomme ongelmista. Kuten muutkin kehon järjestelmät, myös kipujärjestelmä voi vikaantua. 1

Kipu koostuu kahdesta komponentista: kehon  hermosignaaleista sekä aivojen analyysista ja tulkinnasta. Kun hermot huomaavat ongelman, lähettävät ne signaalin aivoille tulkittavaksi. Aivot tulkitsevat, kuinka vahva kipu milloinkin on kyseessä. Joskus pienet vammat voivat sattua paljon, mutta erittäin suuret eivät ehkä ollenkaan. Tämä johtuu siitä, että vakavissa traumoissa aivot lähettävä kemikaaleja, jotka sulkevat kipusignaalit vaurioituneesta kehon osasta. Pakotilanteissa aivot keskittyvät pelastautumiseen, joten ne aktivoivat sisäisen kivunhillintämekanismin. 2, 3

On henkilöitä, jotka tuntevat liian vähän kipua ja jopa sellaisia, jotka eivät tunne ollenkaan kipua. Vaikka luulisit, että elämä ilman kipua on mahtavaa, ihmiset ilman kiputuntemusta eivät kykene tuntemaan edes vakavia vammoja. He eivät koskaan opi välttämään vaarallisia asioita, koska kiputuntemus ei opeta heitä elämän varrella. Osa ihmisistä taas tuntee liikaa kipua. Pieni nipistys voi tuntua todella tuskalliselta tai kevyt kosketus sattua. 1

Lyhyt- ja pitkäaikainen kipu

Kipu voi olla lyhytaikainen eli akuutti tai pitkäaikainen eli krooninen. Akuutti kipu johtuu vammasta tai vauriosta, kuten tulehduksesta. Tämä kipu lievenee tavallisesti vaurion paranemisen myötä. Akuutin kivun aikana, kuten vamman tai sairauden parantuessa, kehomme kipusignaalit ovat herkkiä, jotta antaisimme vaurioituneelle kehon osalle aikaa parantua ja lepuuttaisimme sitä. Kipua pidetään kroonisena, kun se jatkuu kudosten paranemisen jälkeen. Kivun krooniseksi eli pitkäaikaiseksi muuttumisen katsotaan tapahtuneen silloin kun kipu on kestänyt yli puoli vuotta.  4, 5, 6

Krooninen kipu jaetaan perinteisesti kolmeen eri ryhmään: kudosvauriokipuun, hermoperäiseen kipuun sekä idiopaattiseen kipuun eli aiheuttajaltaan epäselviin kiputiloihin. Kudosvaurioista johtuvassa kivussa pyritään ensisijaisesti parantamaan vaurio. Sitä voidaan hoitaa tavanomaisilla kipulääkkeillä tai tarvittaessa myös vahvemmilla kipulääkkeillä. Hermovaurioon liittyvässä kivussa voidaan käyttää masennus- ja epilepsialääkkeitä, koska ne ovat osoittautuneet tehokkaiksi myös pitkäaikaista kipua hoidettaessa. On silti tärkeää liikkua ja pysyä aktiivisena kivusta huolimatta. 5, 7

Joskus jotain voi mennä pieleen kehossamme; kipuherkkyys kestää liian pitkään ja leviää koko kehoon. Vanhasta vammasta voi jäädä kipua, vaikka itse vamma olisi jo parantunut. Hermot, jotka aiheuttavat kivun tuntemukset ovat eläviä soluja. Koska ne ovat eläviä organismeja, pystyvät ne muuntautumaan. Joissain tapauksissa niistä tulee liian herkkiä, ja tällöin kehomme hälytysjärjestelmä menee liian herkästi päälle. Tämä on fyysistä, huomioitavaa ja mitattavaa kipua, se ei tarkoita, että kipu on "vain pääsi sisällä". Joskus jopa pelkkä odotus kivusta tietyssä tilanteessa saattaa olla tarpeeksi, että kivun tuntemus aktivoituu. Suhtautumisemme kipuun ja sen syiden ymmärtäminen vaikuttavat kiputuntemukseemme. Jos pidämme vammaamme parantumattomana tai kehoamme vaurioituneena, kipumme on usein pahempaa kuin jos ajattelisimme vammastamme positiivisesti. 6, 8

Apua kipuun

Kivun lääkehoidosta tulee keskustella lääkärin kanssa. Lääkityksen lisäksi kipuun voi auttaa liikunta. Liikuntamuoto tulee valita oman terveydentilan mukaan. Kipua voivat lievittää myös erilaiset rentoutuksen ja terapian muodot sekä terapeuttinen harjoittelu. 9

Hypermobiliteettisyndroomaa ja EDS:ää sairastavilla on usein huono asentotunto. Nivelten yliojentamista pitää välttää ja kehon oikeat asennot pitää opetella. Asentotuntoa parantamalla voi vähentää vääristä asennoista johtuvia kipuja. Asentotunnon opetteluun ja parantamiseen on erilaisia välineitä:

  • Tasapainolauta
  • Yhdellä jalalla seisominen
  • Suppailu eli stand up paddling
  • Jumppapallon päällä istuminen
  • Vesiharjoitteet - kävely, vedessä polkeminen paikallaan mutta EI uinti
  • Jonglöörauksen opettelu

Asentotunnon kohdentumisessa voivat auttaa myös painevaatteet ja kinesioteippaus. 10

Päänsäryt

Päänsäryt voivat johtua monesta eri asiasta, ja niitä hoidetaan hoitamalla ongelmaa. Ne voivat olla migreenityyppisiä pään sisäisiä kipuja tai lihasjännityksestä johtuvia pään ulkopuolisia kipuja. Monesti niskakivut aiheuttavat myös päänsärkyjä. Suurin osa hypermobiilien ihmisten päänsäryistä johtuu lihasjumeista tai verenkierron ongelmista. Näiden lisäksi päänsäryt voivat johtua muista asioista, kuten Arnold-Chiarin epämuodostumasta, purentaelimistön häiriöistä, autonomisen hermoston toimintahäiriöistä, näköhäiriöistä, hermoston häiriöistä ja monesta muusta. 10

Niskakipu

Yleisin niskakivun lähde hypermobiileilla ihmisillä on pään ja niskan väärä asento. Uusia asentoja on mahdollista opetella, ja tämän kivun korjaaminen on siinä mielessä helppoa. Niskakivun korjaamisessa tulisi ensin lähteä liikkeelle pään asennon korjaamisesta ja pään saamisesta samaan linjaan kehon kanssa. 10


Hartiat

Hartiat ovat yksi kehon hauraimmista nivelistä. Hartiakivut johtuvat yleensä lihaksista, hermopinteistä ja nivelpintojen hankauksesta toisiaan vasten. Olkapääkipujen hoito on syvien lihasten harjoittamista sekä asentotunnon ja oikeiden asentojen harjoittelua. Harjoitteita tehdään muutama kerrallaan pitkin päivää. Kompressiovaatteista ja kinestesioteippauksesta voi olla apua. Hartioiden yliojentamista tulee välttää, ja uiminen ei ole suositeltavaa. 10


Käsikivut

Käden pienet lihakset joutuvat kovalle rasitukselle, koska ne tasaavat nivelten yliliikkuvuutta. Pienet, käden sisäiset lihakset väsyvät helposti. Käsiin kohdistuvien harjoitusten tulee olla lyhyitä ja kivuttomia. Tavaroiden kantamisen oikeaa asentoa harjoitellaan sekä silmät avoinna että suljettuina. Edistyminen on hidasta, mutta harjoitteet lisäävät kontrollia lihaksissa ja jänteissä. Harjoitteiden tarkoitus on vähentää lihasten väsymistä ja lisätä käsien asentotuntoa. Samalla opetellaan käyttämään asioiden tekemiseen oikea määrä voimaa. Kaikkea ei tarvitse tehdä täydellä puristusvoimalla. Käsissä ja sormissa voidaan käyttää myös tukia. Tukia tulisi käyttää vain, kun niihin on tarve ja vähentää niiden käyttöä, jos voimat lisääntyvät. 10


Jalat

Nilkkoihin ja jalkateriin tulee kiinnittää huomiota. Epästabiilit jalkaterät lisäävät polvien epästabiiliutta, mikä vuorostaan lisää lantion epästabiiliutta, mikä saattaa aiheuttaa s-i-nivelen ja alaselän kipuja. Jalkoja kannattaa harjoittaa kävelemällä paljain jaloin, nousemalla varpailleen (hitaasti ja kontrolloidusti) sekä opettelemalla  nostamaan jalkaa kantapäätä nostamalla (ei nojaamalla eteenpäin).  On erittäin tärkeää käyttää oikeanlaisia kenkiä. Kenkien tulee olla tukevat, pohjan keskeltä pehmeä ja jalkapöydän yli tulisi olla kiinnitys. Tällaisia kenkiä ovat esimerkiksi lenkkarit.Polvien oikeaan asentoon tulee myös kiinnittää huomiota. Se vähentää polvikipuja. Oikeaa asentoa voi auttaa kompressiohousuilla tai kinestesioteippauksella10


Lihaskipu

Lihakset monesti jännittyvät vaurioituneen alueen ympäriltä, ja lihaskipu voi olla jopa pahempaa kuin kipu alueella, jota lihakset suojelevat. Lihaskipua hoidetaan hoitamalla alkuperäistä kipualuetta, varovasti venyttelemällä jumiutunutta lihasta, akupunktiolla tai kinestesioteippauksella. Lihaksia voi rentouttaa trigger-pisteiden avulla, faskiahieronnalla tai lihasenergiatekniikan avulla. Lihasrelaksantteja tulisi käyttää vai akuuteissa tilanteissa. 10


Estä kipua


  • Voit estää kipua seisomalla oikein. 
  • Älä lukitse polviasi taka-asentoon tai seiso yhdellä lonkalla. 
  • Älä seiso jalkojesi ulkosyrjillä. 
  • Älä nuku pitkiä aikoja vatsallasi niin, että pääsi on kääntynyt sivulle.
  • Älä istu W-asennossa tai venytä sääriäsi ääriasentoihin.
  • Älä istu polvillasi, takapuoli nilkkojesi päällä.
  • Vältä toistuvaa liikettä imuroinnissa, haravoinnissa, astianpesukoneen täytössä, ruoanlaitossa jne. Vaihtele liiketapaa.
  • Tarkista, että työskentelytasosi (pöytä, hella, lavuaari jne.) on oikealla korkeudella.
  • Älä kanna painavaa kassia yhden olkapään varassa.
  • Älä kanna kauppakassi kädessä ja pidä kassisi tarpeeksi kevyinä.
  • Käytä ostoskärryjä kaupassa sekä pyörällisiä kärryjä, missä mahdollista.
  • Pidä käsilaukkusi kevyinä ja kanna mukanasi vain tarpeellisia tavaroita. 10


Kivun määrittely ja kipuasteikko

Kivun määrittely on usein vaikeaa. Kun lääkäri tai fysioterapeutti vastaanotolla yhtäkkiä kysäisee, että arvioi kipusi asteikolla 0-10, on sen sanominen todella hankalaa. Ei oikein tiedä, mihin asiaa verrata. Ääripäät ovat tietysti helppoja: mihinkään ei satu tai olet kipushokissa, mutta miten määrittää nelonen tai vaikka seiska. Tässä käyttöön pari esimerkkiä, joiden avulla omaa kipua on helpompi määritellä.


Kipuasteikko 1

0  Ei kipua
1  Hyvin vähän haittaa. Muutamia yksittäisiä vihlaisuja.
2  Vain hieman haittaa.
3  Häiritsevä kipu. Kipu häiritsee.
4  Kivun voi unohtaa, jos työskentelet keskittyneesti, mutta kipu saattaa haitata keskittymistä.
5  Kipua ei pysty olemaan huomioimatta 30 minuuttia kauempaa.
6  Kipua ei voi olla huomaamatta, mutta pystyt silti osallistumaan aktiviteetteihin ja tekemään töitä.
7  Kivun takia sinun on vaikea keskittyä. Kipu häiritsee untasi, mutta pystyt silti toimimaan.
8  Liikkuminen ja toimiminen on vaikeaa. Kun näet suurta vaivaa, pystyt lukemaan ja keskustelemaan. Saatat voida pahoin tai sinua saattaa pyörryttää.
9  Et pysty puhumaan, huudat kivusta. Saatat pyörtyä kivusta.
10 Tajuton. Olet kipushokissa.

Lähde: Medical Pain Scale 0-10. Compass Rehabilitation Center.


Kipuasteikko 2

0 – Ei kipua
Lievä kipu - vaivaa ja kiusaa, muttei estä päivittäisten askareiden suorittamista 
1 – Kipu on hyvin lievää, sitä ei melkein huomaa. Et ajattele sitä.
2 – Lievä kipu. Se vaivaa, ja sinulla voi olla ajoittaisia kovempia vihlaisuja.
3 – Kivun havaitsee ja se häiritsee, mutta siihen pystyy tottumaan ja sopeutumaan.
Kohtalainen kipu - Vaikeuttaa päivittäisiä askareita
4 – Kohtalainen kipu. Kun olet keskittynyt tehtäviisi, pystyt jättämään kivun hetkellisesti huomiotta, mutta se silti häiritsee.
5 – Kohtalaisen kova kipu, jota ei pysty olemaan huomioimatta muutamaa minuuttia kauempaa, mutta siitä huolimatta pystyt käymään töissä ja osallistumaan sosiaaliseen kanssakäymiseen, kun yrität.
6 – Kohtalaisen kova kipu, joka häiritsee päivittäisten askareitten suorittamista. Keskittyminen on vaikeaa.
Kova kipu - et pysty suorittamaan päivittäisiä askareita
7 – Kova kipu, joka hallitsee ajatuksiasi ja merkittävästi rajoitaa kykyäsi suoriutua päivittäisistä askareista tai selviytyä sosiaalisten suhteiden hoitamisesta. Kipu häiritsee unta.
8 – Ankara kipu.Toimintasi on hyvin rajoittunutta. Keskusteleminen vaatii suurta vaivannäköä.
9 – Piinaava kipu. Et pysty keskustelemaan. Huudat kivusta.
10 – Sanoinkuvaamaton kipu. Olet vuoteenomana ja mahdollisesti hourailet. Hyvin harvat ikinä kokevat näin kovaa kipua.

Lähde: Fibromyalgia Pain Scale Printable. ProHealth.com. Karen Lee Richards


Lähteet:

Retrain Pain, Lesson 1. Retrainpain.org. Elan Schneider, Rob DiLillo, and Greg Hullstrung. Lainattu: 23.10.2015 
Retrain Pain, Lesson 4. Retrainpain.org. Elan Schneider, Rob DiLillo, and Greg Hullstrung. Lainattu: 23.10.2015 
Retrain Pain, Lesson 5. Retrainpain.org. Elan Schneider, Rob DiLillo, and Greg Hullstrung. Lainattu: 23.10.2015 
4 Akuutti ja krooninen kipu. Anneli Vainio. Duodecim. Kivunhallinta.22.1.2009
5 Mitä kipu on? Terve.fi. Ari-Matti Huotari, anestesiologian erikoislääkäri, kivunhoidon erityispätevyys. Lainattu: 23.10.2015 
Retrain Pain, Lesson 2. Retrainpain.org. Elan Schneider, Rob DiLillo, and Greg Hullstrung. Lainattu: 23.10.2015 
Krooninen (pitkäaikainen) kipu - lääkehoito. Lääkärikirja Duodecim. lääkealan asiantuntijalääkäri Pirkko Paakkari. 25.2.2013.
Retrain Pain, Lesson 6. Retrainpain.org. Elan Schneider, Rob DiLillo, and Greg Hullstrung. Lainattu: 23.10.2015 
9 Kivun lääkkeettömiä hoitomuotoja. Suomen Kipu ry. Lainattu: 23.3.2006
10 Pain Management in Ehlers-Danlos Syndrome - 2015. Pradeep Chopra, MD. Ehlers-Danlos Society. Lainattu: 8.5.2016

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Venyvä ja jumissa

Matala ferritiini ja kehon kipuilua

Autonominen hermostoni on sekaisin