Kivunhallinnan kymmenen prosentin sääntö
Kivunhoidon asiantuntija, lääkäri Pradeep Chopra kertoi The Ehlers-Danlos Societyn kesäkonferenssissa 2021 kivunhallinnasta. Tässä on kirjoittamani tiivistelmä luennosta. Dr. Chopra aloitti luentonsa muistuttamalla, että kivunhallinnan kannalta oleellista on löytää kivun aiheuttaja ja tämän jälkeen hoitaa sitä. Esimerkiksi olkapääkivun syy voi olla murtuma, sijoiltaanmeno, lihasjumi, tulehdus jne. Kipuun sinällään ei ole yhtä hoitomenetelmää, vaan hoitotavat riippuvat kivun syistä.
Dr. Chopra selitti, kuinka EDS:ssä ja HSD:ssä on kipu on monesti eri asioiden summa. Tällöin myös hoito on monen asian summa. Se voi olla 10% fysioterapiaa, 10% nivelen tuentaa, 10% lääkitystä jne. Tällöin siis viisi 10%:n apukeinoa on yhteensä 50 % kivunlievitystä. Hänen mukaansa on tärkeää käyttää eri keinoja yhdessä kivunhallintaan eikä kannata edes odottaa, että yksi asia korjaisi kaiken. Hänellä on EDS/HSD-potilaille 10% sääntö eli yksi hoitokeino korjaa 10% ongelmasta ja kun näitä eri keinoja kokoaa, alkaa hyöty tuntua. Tämä on mielestäni loistava asia kaikkien meidän muistaa. Yksi asia harvoin korjaa kaikkea, mutta monta pientä asiaa yhdessä voi tuoda huomattavaa apua. Eli jotain asiaa ei kannata hylätä omasta "paketistaan" siksi, ettei siitä ole juurikaan apua. Vaan tuoda muita asioita sen rinnalle, jolloin yhdessä niistä on apua.
Luennossaan Dr. Chopra kävi läpi erityyppisiä kipuja ja niiden syitä ruumiinosa kerrallaan.
Pääkipu
- Pääkipuun voi olla monia eri syitä. On siis tärkeää kuvailla, millä tavoin pääkipu tuntuu ja vaikuttaa. Onko näköhäiriöitä, tunnetko painetta tai kuuletko sydämensykkeen korvissa, vaikuttaako asentosi (seisominen, makuullaolo) pääkipuun, päätuntuu liian painavalta jne. Nämä auttavat lääkäriä diagnosoimaan pääkivun syitä. Oireet ovat samoja monissa eri syissä, ja hoidon takia syy tulee selvittää. Pääkivun syynä voi olla esimerkiksi Chiari, selkäydinnesteen vuoto, POTS, kallo-kaularankaliitoksen instabiliteetti, migreeni tai lihasjumi.
Erilaiset kudosvauriot
- Mikrotraumalla tarkoitetaan pieniä kehon vaurioita, joita voi syntyä, kun liikutaan käytetään lihaksia. EDS:ää ja HSD:tä sairastavilla näiden paraneminen vie kauemmin kuin ihmisillä yleensä, koska kudos on pehmeämpää. Kannattaa siis välttää toistuvaa liikettä ja liian rankkaa urheilua, sillä se voi johtaa jännetulehduksiin ja -vaurioihin.
- Kylkiluut ovat herkkiä subluksoitumaan EDS:ssä ja HSD:ssä, sillä löysä kudos ei pidä niitä paikoillaan. Niiden subluksaatiot ovat monesti kivuliaita.
- Vatsakivut ovat hyvin yleisiä ja sen syyt voivat olla moninaiset hermo-ongelmista suolisto-ongelmiin.
- Käsivarsien kivut voivat johtua olkapäiden subluksaatioista, TOS-oireyhtymästä, kyynärpään jännetupintulehduksesta, bursiitista ja yliojentumisesta, jolloin hermot voivat jäädä puristuksiin. Myös sormissa ja ranteissa voi olla subluksaatioita, jännetupintulehduksia sekä lihaskipua.
- Käsien ongelma monesti johtuu myös huonosta asentotunnosta ja tämän takia moni pitää asioista kiinni aivan liian kovaa. Sen seurauksena kädet kipeytyvät.
- Käsien apuna voi käyttää painehanskoja, kynänpaksunnoksia, sormitukia jne. Tukien tarkoitus on pitää nivel oikeassa asennossa ja estää niiden yliojentumista. Tuet eivät heikennä lihasta vaan itse asiassa auttavat käyttämään lihaksia tehokkaammin. Ortoosien tarkoitus on tukea niveltä, jotta se pysyy oikeassa asennossa, kun sitä käytetään.
Alaraajat
- Alaraajojen ongelmista puhuttaessa hän otti esille ketjuttumisen. Hän näytti kuvasta, kuinka epävakaa jalkaterä ja nilkka kääntyvät, mikä vuorostaan aiheuttaa vääntöä ja kipua polveen, mikä vuorostaan vetää lonkkaa ulospäin ja tämä vaikuttaa selkään. Tämä on niin yleinen ongelma EDS- ja HSD-potilailla, että jalkaterät ja holvikaaret kannattaa aina tarkastaa, kun potilaalla on selkä- tai lonkkakipuja.
- Holvikaari ja nilkkan kannattaa tukea pohjallisilla, tuilla tai kengillä, joissa on myös hyvä nilkan tuki. Yliojentuva polvi tulee tukea ja yliojennus estää. Hän suositteli polvitukea, jossa on kiinnitys ylhäällä ja alhaalla sekä sivulla saranat, jotka estävät polven yliojentumisen.
Luentonsa lopuksi Dr. Chopra muistutti vielä, kuinka tärkeää on tunnistaa ongelman syy, jotta sitä voi hoitaa. Ja koska EDS- ja HSD-potilailla on monta eri syytä kipuun, pitää eri syitä myös hoitaa erikseen. Eri keinoista kaikista voi saada pientä helpotusta ja yhteensä näistä eri asioista tulee keinovalikoima, joka auttaa potilasta.
