Siirry pääsisältöön

Uusia ranneongelmia

Minulle on ilmestynyt ranneongelmia vasempaan ranteeseen. No, ainahan noita ranneongelmia on ollut, mutta lähinnä joko heikkouden tai rasitusvammojen muodossa. Nyt uutena on tullut se, että vasen ranne menee paikoiltaan.  En satavarmasti toki tiedä, mitä siellä tapahtuu, mutta oletettavasti jonkinlainen subluksaatio tai dislokaatio siellä on, sillä ranne poksahtaa tai vääntyy, kipeytyy ja siihen tulee jatkuva särky. Lisäksi sormiin nipistelee ja niihin tulee puutunut tunne.

Ensimmäisen kerran (ainakaan miesmuistiin) se napsahti oikein kunnolla. Minulla oli pahvilaatikko, jossa oli villapaitoja. Ei ollenkaan painava, sillä villapaidathan nyt vievät ihan tuhottomasti tilaa painoonsa nähden. Aloin nostaa sitä kaapin ylähyllylle ja siinä oli pakko korjata otetta, ettei sormet jääneet kaapin ja laatikon väliin. Siinäpä sitten kuului kovalla äänellä poks-poks ja ranteeseen sattui oikein kunnolla. Sain kuitenkin työnnettyä laatikon kaappiin.

Nämä ongelmat tuppaavat minulla tulemaan ja menemään itsestään, joten menin normaalisti illalla nukkumaan ja pistin lepolastat käsiin. Oletin,että aamulla ongelma on ratkennut itsestään. Eipä ollutkaan.  Paketoinkin vasemman ranteen sitten oikein kunnolla työpäivää varten.

Painehanskan, sormitukien ja pitkän rannetuen päälle kääräisin kylmäpakkauksen. Sain hyvän idean köyttää sen vanhalla vyöllä ranteen ympäri, joten kylmäpakkaus pysyi paikallaan, vaikka tein koneella hommia. 

Käsi on tietokoneen näppäimistön päällä ja ranteen ympärillä on vyöllä köytetty kylmäpakkaus.


Hoidin rannetta koko työpäivän ja sen jälkeen otin sormitukia pois, joten siis rannetuetkin piti ottaa pois tieltä. Siinä sitten vähän nojasin pöytään ja rannepa iloisesti poksahti ja meni takaisin paikalleen. Sepä siitä sitten sillä kertaa!

Tänään on ollut ikävä kipupäivä. Koko kroppa on jotenkin löysä ja kivulias jo heti aamusta. Pärjäsin kuitenkin vielä töissä. Kun lopettelin päivää ja pakkasin tavaroita pois, napsahti vasen ranne. Ei poksahtanut samalla tavalla kuin viime viikolla, mutta tässä sitä taas ollaan. Ranne on kivulias ja särkevä ja sormia tikustelee.

Ikäväähän tässä on se, että vasen käsi on itseasiassa minun parempi käteni, vaikka olen oikeakätinen. Puristusvoima on vasemmassa kaksi kertaa se, mitä oikeassa. Kummassakaan puristusvoimaa ei ole kovinkaan paljon, viimeisen "virallisen" mittauksen mukaan kolme vuotta sitten, vasen oli 10 kg ja oikea 5kg. Vasen käsi oli myös parempi karkeamotorisessa testissä sekä kolmisormiotteessa ja avainotteessa. Näitä siis testattiin, kun HUSin fysiatrian poliklinikan kautta minut lähetettiin toimintaterapeutille testeihin hypermobiliteettisyndrooman ja oireiden kartoittamisen takia.

Tietysti tämä kaikki on hms:n takia tapahtuvaa, mutta toivoisin käsieni kestävän loppu elämän ajan. Elämä on välillä ihan tarpeeksi haastavaa nykyistenkin ongelmien kanssa. 


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Autonominen hermostoni on sekaisin

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että joku teksti pitäisi saada aikaiseksi näistä autonomisen hermoston ongelmista. Sen mitä olen muiden kirjoituksia lueskellut, tuntuvat POTS-oireet olevan aika tavallisia autonomisen hermoston oireita meillä, jotka kärsimme hypermobiliteettisyndroomasta tai Ehlers-Danlosin hypermobiilityypistä. POTS-oireilla tarkoitetaan poikkeuksellisen suurta syketason nousua seisomaan noustessa ja aivojen verensaannin vaihtelua. Ne voivat vaikeina olla hyvinkin paljon elämää rajoittavia. Minun ongelmani on kuitenkin adrenaliini. Tarkemmin sen aiheuttamat reaktiot elimistössäni. Adrenaalinin vaihtelut voivat edesauttaa kroonisen väsymysoireyhtymän syntymistä, mutta minun ongelmani liittyy adrenaalinihyökyihin ja stressin käsittelyyn. Ensi kertaa tajusin, että tämä minulla lapsesta asti ollut vaiva, voisi liittyä hypermobiliteettisyndroomaan, kun luin Alan Pocinkin kirjoittaman artikkelin Joint hypermobility and Joint hypermobility syndrome . Myöhemmin kun kä...

Kipuasteikko

Olen miettinyt kipua ja sen määrittämistä. Monesti kipu kysytään asteikolla 0-10. Tämä on tottakai hyvä määre ja hoitohenkilökunta pystyy hieman suhtetuttamaan potilaan tuntemaa kipua. Ongelma tässä on se, että koska asteikolle ei kysymyksen yhteydessä anneta sanallista kuvailuasteikkoa, voivat lääkäri ja potilas käsittää asteikon eri tavoin. Jos sinä ja minä juttelisimme kipuasteikosta ja kivun määrästä, emme varmastikaan käsittäisi sitä samalla tavalla. Vaikka meillä sattuisi olemaan täysin sama kipu luultavasti vetäessämme numeron ihan lonkalta, arvioisimme sen eri tavoin. Toinen voisi arvioida sen yläkanttiin ja toinen alakanttiin. Tietenkään kumpikaan asioista ei ole hyvä. Jos arvioit kipusi liian korkealle verrattuna siihen, miten hoitohenkilökunta sen arvioi, et ole kipuinesi uskottava. Jos taas arvioit ne liian alakanttiin, ei kipujasi pidetä kovina, koska et itsekään tunnu niitä pitävän kovin kovina. Itse huomaan arvioivani kivun yleensä liian pienellä numerolla, aina...