Kaularangan liikkuvuus syynä selkäongelmiin?
Kävin seuraavalla käynnilläni HUSin fysioterapissa ja tapasin uuden fysioterapeutin. Emme edes ehtineet käydä edellisten kertojen liikkeiden hyötyjä tai keskustella kysymyksistäni, sillä hän ikään kuin aloitti kanssani alusta käymällä läpi kaularangan magneettikuvieni tuloksia ja sitä kautta kertomaan kaularangan hermotuksesta, toiminnasta ja eri nikamien hermojen vaikutusalueista. Keskustelu oli todella mielenkiintoista ja sitä kautta minulle tuli parempi ymmärrys kaularangan vaikutuksesta hartioihin ja selkään. Fysioterapeutti käytti selityksen apuna sekä mallikaularankaa että Duodecimin artikkelissa ollutta kuvaa nikamien kipualueista.
Olin vastaanotolla melkein kolme tuntia ja asiaa tuli todella paljon. Päässä pyöri tapaamisen jälkeen, mutta olin todella tyytyväinen, että sain perusteellista tietoa ja asiat selitettiin hyvin. Lisäksi hän tarkkaili asentoani ja kehoni toimintaa. Kaikki asiat eivät tietenkään tulleet minulle yllätyksenä, kuten pääni kallistuminen oikealle tai vasemman olkapääni kiertyminen eteen. Myöskään se ei ollut yllätys, että niskani väsyy, mutta sen näkyminen toiselle oli yllätys.
Huomiot niskan hallintaongelmista ja katseen ongelmista olivat sellaisia, ettei kukaan ollut niistä varsinaisesti jutellut kanssani aiemmin. Ilmeisesti minulle katseella sormen seuraaminen oikealle oli hankalampaa ja vasemmalle katsoen katseessa nystagmusta eli tahatonta nykyvää liikettä. Lisäksi nopeassa liikkeessä katse karkaa eikä seuraa sormea.
Oli oikeastaan rauhoittavaa saada tietää, että vasemman käteni hallintaongelmat voivat johtua niskasta ja sen yliliikkuvuudesta. Ongelmien syy on mielestäni aina hyvä tietää ja ehkä asiaa voidaan myös vaikuttaa, kun syy on selvillä. Keho on ihmeellinen koneisto ja löytää keinoja korjatakseen asioita.
Sain seitsemän uutta harjoitetta. Osaa niistä tehdään tarvittaessa ja osaa joka päivä. Harjoitteet ovat pieniä ja lyhyitä. Opettelen esimerkiksi nyökkäämään pientä nopeaa nyökkäystä ja pudistamaan päätäni pienellä nopealla liikkeellä niin, että liike pysyy suorana, eikä ala kiertää. Lisäksi aktivoin kaulalihaksiani painamalla päätä ilman liikettä nyrkkejä vasten. Liikkeet eivät siis ole fyysisesti rankkoja, mutta vaativat keskittymistä ja hallintaa. Teen myös etummaisen sahalihaksen (serratus anterior) aktivointiharjoitetta selällä maaten.
Sain myös rentoutus- ja hengitysharjoituksia autonomisen hermoston rauhoittamiseksi. Lisäksi sain pari venytysharjoitusta. Ensimmäinen oli niskan itsevenytystä pyyhkeen avulla, jotta niskanikamille voi niiden väsyessä antaa varovasti lisää tilaa. Toinen oli rintalihasten venytys kulmassa, jotta venytys osuu rintalihaksiin eikä venytä olkapäitä. Lisäksi opettelen lapaluun rentoutusta kylkimakuulla.
Menen kuun lopussa taas HUSin fysioterapeutille, jossa on tarkoitus arvioida nyt annettujen harjoitteiden hyötyä. Tämä käyntisarja on ollut minulle tosi hyödyllinen ja saamistani harjoitteista on ollut apua yläselän ongelmiin. Toivottavasti nämä harjoitteet tuovat minulle pitkäaikaisempaa apua hallinnan ja lihasten oikean toiminnan kautta.
