Siirry pääsisältöön

Vatsansuojalääkitys

Kuva: pixabay.com
Olen jo vuosikausia syönyt kipulääkkeitä epäsäännöllisen säännöllisesti, välillä enemmän, välillä vähemmän. Aluksi kipulääkkeillä hoidettiin käsikipuja, joihin niillä ei ollut oikeastaan mitään vaikutusta. Kun sain Raynaud-epäilyn ja siihen kalsiumkanavan salpaajan, käsien kivut muuttuivat lähes siedettäviksi. Sen jälkeen tulehduskipulääkkeitä kului vähemmän, vaikkakin edelleen säännöllisesti, sillä kipujahan minulla on ollut ympäri kroppaa vuosikausien ajan. Näihin lääkkeisiin minulla ei ollut mitään reseptiä tai ohjetta, popsin apteekista ostamaani ibuprofeenia. Noin vuosi sitten sain ibuprofeeniin reseptin, ja olen ns. virallisesti syönyt sitä.

Keväällä minulle sanottiin, että olisi hyvä syödä sen kanssa vatsansuojalääkettä, jotten hajota mahalaukkuani. Silloin annettu Somac ei minulle oikein sopinut, enkä pystynyt sitä säännöllisesti käyttämään. Kun kävin uusimassa reseptejäni, sanoi lääkäri, että jos vatsan kanssa ei ole ongelmia, ei sinun tarvitse syödä vatsansuojalääkkeitä. Kuitenkin yleinen suositus tuntuu olevan, että niitä kannattaa syödä, jos on tulehduskipulääkitys, joka jatkuu pitkään. Asia jäi mietityttämään minua, sillä en haluaisi hajottaa vatsaani, kun elinvuosia on toivottavasti jäljellä useampi vuosikymmen.

Kun vein papereitani terveyskeskukseen, juttelin siellä lääkärin kanssa. Tämä lääkäri oli sitä mieltä, että vatsansuojalääkettä olisi hyvä syödä, ja kirjoitti minulle Nexiumia. Siinä on eri vaikuttava aine kuin Somacissa. En ole syönyt tätä lääkettä kuin vasta viisi päivää, joten vielä en pysty sanomaan, onko se oikeasti sellaista, mitä pystyn käyttämään pitkäaikaisesti. Kuitenkin tällä hetkellä olen hyvin iloinen sen aloittamisesta. En ollut oikeastaan edes tajunnut, että vatsassani tai ruoansulatuksessani on jotain vikaa ennen kuin aloitin tämän lääkkeen. Vatsani on nyt parempi kuin aikoihin.

Vatsansuojalääkkeistä on jokainen, jonka kanssa olen asiasta puhunut, eri mieltä. Osa sanoo, että älä ala siihen kierteeseen. Älä syö niitä, ellei vatsa oirehdi ja on ihan pakko. Osa sanoo, että älä syö sittenkään, lopeta mielummin kipulääkitys. Osa sanoo, että vatsansuojalääkkeitä ei pitäisi syödä pitkäaikaisesti. Osa sanoo, että kun syöt tulehduskipulääkkeitä, pitää vatsansuojalääkkeitä ehdottomasti ottaa, jotta vatsalaukku säästyy. Ennaltaehkäisevä käyttö kannattaa. Ketä pitäisi uskoa? Uskonko lääkäriä yksi vai lääkäriä kaksi? Uskonko farmaseuttia apteekissa? Lääkkeen tuoteselostetta? Lääketeollisuudessa työskentelevää kaveria? Nettipalstan keskustelijaa? Ei kai tähän ole mitään oikeaa vastausta. Pitää ehkä yrittää saada asiasta lisätietoa ja kysyä lisää mielipiteitä. Tai ehkä pitää kuunnella omaa kroppaa ja miettiä, millä tavoin se voi parhaiten. Kai se on kuten elämässä yleensäkin, kukaan ei voi tehdä päätöksiä puolestasi ja neuvoja saat yhtä monta kappaletta kuin on neuvojia.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...

Autonominen hermostoni on sekaisin

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että joku teksti pitäisi saada aikaiseksi näistä autonomisen hermoston ongelmista. Sen mitä olen muiden kirjoituksia lueskellut, tuntuvat POTS-oireet olevan aika tavallisia autonomisen hermoston oireita meillä, jotka kärsimme hypermobiliteettisyndroomasta tai Ehlers-Danlosin hypermobiilityypistä. POTS-oireilla tarkoitetaan poikkeuksellisen suurta syketason nousua seisomaan noustessa ja aivojen verensaannin vaihtelua. Ne voivat vaikeina olla hyvinkin paljon elämää rajoittavia. Minun ongelmani on kuitenkin adrenaliini. Tarkemmin sen aiheuttamat reaktiot elimistössäni. Adrenaalinin vaihtelut voivat edesauttaa kroonisen väsymysoireyhtymän syntymistä, mutta minun ongelmani liittyy adrenaalinihyökyihin ja stressin käsittelyyn. Ensi kertaa tajusin, että tämä minulla lapsesta asti ollut vaiva, voisi liittyä hypermobiliteettisyndroomaan, kun luin Alan Pocinkin kirjoittaman artikkelin Joint hypermobility and Joint hypermobility syndrome . Myöhemmin kun kä...