Siirry pääsisältöön

Sormiortoosien vaikutus käden toimintaan

Me kaikki, kenellä on ongelmia sormien ja käsien toiminnan kanssa ja meillä on käytössä sormiortooseja, tiedämme taatusti kuinka paljon niistä on apua päivittäisissä toiminnoissa. Kuten nyt esimerkiksi tässä blogia kirjoittaessani. Löysin mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa  neljälletoista hypermobiilille henkilölle oli tehty erilaisia käsien toimintaa mittaavia testejä sekä sormitukien kanssa että ilman. Samalla mitattiin myös aivojen etuotsalohkon kuoren aktivaatiota. Testi oli tehty Tanskassa ja sen nimi on Finger orthoses for management of joint hypermobility disorders: Relative effects on hand function and cognitive load. Viittaustiedot ja artikkelin tiedot löytyvät blogin lopusta.  Alla oleva teksti on minun käännökseni ja lyhennelmäni artikkelista. 



Tutkimuksessa sanotaan, että yliliikkuvuusoireyhtymiä sairastavat ihmiset usein kertovat, että heidän tulee jatkuvasti tarkkailla käsiensä ja jalkojensa asentoa. Tämä luultavimmin johtuu lihasvoiman heikkoudesta sekä huonosta asentotunnosta. Aivojen etuotsalohkon kuoren lisääntynyt aktivaatio on yhdistetty huomiokyvyn tarpeen lisääntymiseen.

Tanskan Ehlers-Danlos -yhdistyksen mukaan sormiortooseja käytetään yleisesti sormien yliliikkuvuuden hallintaan ja yhdistys arvioi, että noin 40 %:lla jäsenistöstä on käytössään sormiortooseja. Sormiortoosien tarkoituksena on helpottaa käden toimintaa ja vähentää kipuja niveliä stabilisoimalla. On myös viitettä siitä, että ortoosit auttavat asentotunnon hallinnassa, vaikka tästä ei olekaan tutkimustietoa.

Tutkimuksessa tutkittiin voivatko sormiortoosit vähentää huomiokyvyn tarvetta tai tehtävien suorittamiseen kuluvaa aikaa yliliikkuvuusoireyhtymistä kärsivillä ihmisillä. Tutkimuksessa mukana olleilla henkilöillä oli diagnooseina hypermobiilioireyhtymä, hypermobiili Ehlers-Danlosin oireyhtymä tai klassinen Ehlers-Danlosin oireyhtymä ja he olivat 19-65-vuotiaita tanskaa ymmärtäviä naisia. Heillä kaikilla oli ollut sormiortoosit käytössä vähintään vuoden ajan.

Kaikki tutkimukseen osallistuvat tekivät kolme testiä, joissa jokaisessa mitattiin käsien toiminnan eri osa-alueita. Testin suorittamiseen käytetty aika mitattiin, samoin kuin aivotoiminta testin aikana.

Ensimmäinen testi oli block and box -testi, jossa palikoita siirretään laatikosta toiseen. Toinen testi oli käsin kirjoittamisen testi ja kolmas kolikoiden nostaminen tasaiselta pinnalta pussiin. Testit tehtiin kaikki molemmilla käsillä sekä ortoosien kanssa että ilman.

Block and box -testissä kaikki selviytyivät testistä lyhyemmässsä ajassa, kun he käyttivät sormiortooseja. Hallitsevalla puolella ero oli suurempi kuin ei-hallitsevalla. Aivojen toiminnassa eroa ei havaittu tässä testissä.

Kirjoitustestiin käytetty aika oli selkeästi lyhyempi ortooseja käytettäessä. Aivotoiminnassa ei havaittu selkää eroa, vaikkakin grafiikan mukaan pientä eroa saattaa olla.

Kolikoita nostaessa aika lyheni ortoosien kanssa merkittävästi hallitsevan käden puolella. Eroa ei huomattu ei-hallitsevalla puolella, mutta aivojen etuotsalohkon kuoren aktivaatio oli vähäisempää, kun kolikoita nostettiin hallitsevalla kädellä. 

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sormiortoosien vaikutusta käsien toimintakykyyn ja huomiokyvyn tarpeeseen. Tutkimus osoitti todeksi olettaman, että sormiortoosit vähentävät merkittävästi aikaa, joka kuluu käsien toimintaa mittaavissa testeissä. Testien tulokset paranivat merkittävästi sormiortooseja käytettäessä kaikissa paitsi yhdessä testissä - kolikoiden nostaminen ei-hallitsevalla kädellä. Kirjoitustestiä ei tehty ei-hallitsevalla kädellä. Kuitenkin huomiokyvyn tarpeen aleneminen ei ollut oletetulla tasolla. On mahdollista, että tehtävät eivät olleet tarpeeksi haastavia, jotta eroja aivotoiminnassa olisi pystytty rekisteröimään.

Mielestäni artikkeli oli hyvin mielenkiintoinen, koska itsekin käytän sormiortooseja. Toki huomaan normaalissa käytössä, että käten väsyvät vähemmän ja kädet jaksavat tehdä töitä pidempään. Mielestäni oli jännä huomata, kuinka jo tällaisten testien aikana erot olivat selkeästi havaittavissa.

Lähde: Finger orthoses for management of joint hypermobility disorders: Relative effects on hand function and cognitive load. Anne-Mette Jensen , Joan Quist Andersen, Lena Quisth and Nerrolyn Ramstrand. The International Society of Prostehtics and Orthotics I-II. 2020. Lainattu 19.12.2020.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista. Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin.  Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen ...

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...