Siirry pääsisältöön

Sekalaista antia virtuaalisesta kesäkonferenssista

Kuten ehkä viime aikaisista postauksistani on käynyt ilmi, otin osaa The Ehlers-Danlos Societyn virtuaaliseen kesäkonferenssiin. Konferenssissa oli paljon erilaisia luentoja esimerkiksi ruokavaliosta ja ortostaattisesta hypotensiosta sekä ahdistuneisuudesta sekä nielemis- ja hammasongelmista. 

En kuitenkaan osannut kaikista näistä kirjoittaa tarpeeksi kattavasti, jotta olisin saanut niistä kokonaisia blogikirjoituksia. Osa johtuu siitä, että aiheet ovat itselleni niin vieraita, etten luota käännöksiini asioista ja osaltaan esitykset olivat hyvin lääketieteellisiä, joten termien tarkoituksen tarkistaminen olisi vienyt aivan liian paljon aikaa. Osa asioista, kuten ruokavalioasiat olivat itselleni niin vieraita ja luennotsija kävi aika laajasti läpi eri vitamiineja ja ruokavalion tasapainottamista etten edes halunnut kirjoittaa tästä aiheesta. Tunsin olevani liian vierailla vesillä. Sekin toki tulee kuunneltavaksi aikanaan YouTubeen. 

Sormituilla tuetut kädet kirjoittavat tekstiä läppärillä. Taustalla näkyy ulkoilmaa ja puita.


Tässä on kuitenkin kasa erilaisia muistiinpanojani eri luennoista ja esityksistä. Toivottavasti saatte näistäkin poimittua itsellenne mielenkiintoisia asioita. Kaikki luennot ja tiedot on koottu muistiinpanoistani, jotka tein The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa heinäkuussa 2020.

Korvat, nenä ja kurkku yliliikkuvuusoireyhtymissä

Dr. Martin Birchall kertoi puheenvuorossaan, kuinka myös kurkussa on niveliä ja jänteitä. Joten myös siellä voi olla olla niihin liittyviä ongelmia henkilöillä, joilla on koko elimistöä koskevia ongelmia nivelissään. Hän kertoi, että koetut refluksioireet eivät välttämättä ole oikeaa refluksia, vaan sitä, ettei nielu alun alkaenkaan tyhjene kunnolla syödessä vaan ruokaa jää kurkkuun. Refluksilääkkeet eivät tällöin asiaan auta. 

Yleisiä oireita nielun ongelmissa ovat kakominen, äänekäs hengitys sekä hengenahdistus. Astmalääkkeistä ei yleensä ole apua, jos oire johtuu löysästä sidekudoksesta.

Dr. Gary Wood kertoi, kuinka puhumiseen tarvitaan 27 lihasta ja nielemiseen yli 50:tä. Hän selitti hyvin tarkkaan kuvin kurkun ja nielun toimintaa. Kurkunpää on kehon toiseksi nopein lihas, sen tulee väristä ja olla notkea, jotta se toimii oikein.

Fr. Ines Kapferer-Seebacher kertoi hampaiden hoidosta ja kuinka tärkeintä EDS- ja HSD-potilaille se on. Hän kertoi, kuinka verta vuotavat ikenet ovat aina merkki tulehduksesta. Hän suositteli harjaamaan hampaat hammas kerrallaan ja käymään kaikki hampaan pinnat huolellisesti läpi. Rutiini harjauksessa on myös hyvästä eli aloita aina samasta hampaasta ja harjaa hampaat samassa järjestyksessä. Paradontiitti on yleinen kaikilla aikuisilla ja se voi johtaa hampaiden menetykseen, siksi hampaista tulisi pitää hyvää huolta.

Orstostaattinen hypotensio

Mielenkiintoista oli Dr. Peter Rowen luento nopea syke, matala verenpaine (Fast Hear Rate, Low Blood Pressure), jossa muunmuassa keskusteltiin siitä, mitkä ovat ortostaattisen hypotension oireita ja syitä. Ortostaattinen hypotensio on sitä, kun et pysty pysymään pystyasennossa ilman oireita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi seisomista jonossa, konsertissa tai vastaavassa esimerkiksi viiden tai kymmenen minuutin ajan.  Oireet pahenevat, kun nouset ylös ja helpottuvat, kun käyt makaamaan.  Ne eivät kuitenkaan kokonaan poistu, paitsi huimaus.

Ortostaattinen hypotensio on paljon yleisempää hypermobiileilla potilailla kuin koko väestössä keskimäärin.  Ortostaattisen hypotension oireet Dr. Peter Rowe jakaa kahdesta eri syystä tapahtuviin oireisiin.

Veren virtaus aivoihin väheneminen
  • näön sumentuminen
  • pyörtyminen
  • huimaus
  • vähentynyt keskittymiskyky
  • pääkipu
  • pyörtyminen
  • fatiikki
  • normaalin liikunnan vaikeutuminen tai mahdottomuus
Katekolaminiin korkea tasot, joka on yleisnimitys adrenaliinille, noradrenaliinille, dopamiinille ja niiden sukulaisaineille
  • hengenahdistusta
  • rintakipuja
  • sydämentykytyksiä
  • tärinää
  • ahdistusta
  • voimakasta hikoilua
  • pahoinvointia
Peter Rowen mukaan oireita pitäisi testata vähintään kymmenen minuutin seisomistestillä, joita on erilaisia.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Autonominen hermostoni on sekaisin

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että joku teksti pitäisi saada aikaiseksi näistä autonomisen hermoston ongelmista. Sen mitä olen muiden kirjoituksia lueskellut, tuntuvat POTS-oireet olevan aika tavallisia autonomisen hermoston oireita meillä, jotka kärsimme hypermobiliteettisyndroomasta tai Ehlers-Danlosin hypermobiilityypistä. POTS-oireilla tarkoitetaan poikkeuksellisen suurta syketason nousua seisomaan noustessa ja aivojen verensaannin vaihtelua. Ne voivat vaikeina olla hyvinkin paljon elämää rajoittavia. Minun ongelmani on kuitenkin adrenaliini. Tarkemmin sen aiheuttamat reaktiot elimistössäni. Adrenaalinin vaihtelut voivat edesauttaa kroonisen väsymysoireyhtymän syntymistä, mutta minun ongelmani liittyy adrenaalinihyökyihin ja stressin käsittelyyn. Ensi kertaa tajusin, että tämä minulla lapsesta asti ollut vaiva, voisi liittyä hypermobiliteettisyndroomaan, kun luin Alan Pocinkin kirjoittaman artikkelin Joint hypermobility and Joint hypermobility syndrome . Myöhemmin kun kä...

Kipuasteikko

Olen miettinyt kipua ja sen määrittämistä. Monesti kipu kysytään asteikolla 0-10. Tämä on tottakai hyvä määre ja hoitohenkilökunta pystyy hieman suhtetuttamaan potilaan tuntemaa kipua. Ongelma tässä on se, että koska asteikolle ei kysymyksen yhteydessä anneta sanallista kuvailuasteikkoa, voivat lääkäri ja potilas käsittää asteikon eri tavoin. Jos sinä ja minä juttelisimme kipuasteikosta ja kivun määrästä, emme varmastikaan käsittäisi sitä samalla tavalla. Vaikka meillä sattuisi olemaan täysin sama kipu luultavasti vetäessämme numeron ihan lonkalta, arvioisimme sen eri tavoin. Toinen voisi arvioida sen yläkanttiin ja toinen alakanttiin. Tietenkään kumpikaan asioista ei ole hyvä. Jos arvioit kipusi liian korkealle verrattuna siihen, miten hoitohenkilökunta sen arvioi, et ole kipuinesi uskottava. Jos taas arvioit ne liian alakanttiin, ei kipujasi pidetä kovina, koska et itsekään tunnu niitä pitävän kovin kovina. Itse huomaan arvioivani kivun yleensä liian pienellä numerolla, aina...