Siirry pääsisältöön

Kömpelö ja vapiseva käsi

Käsi pyörittää kahta lasikuulaa kädessä.

Minulla on viime aikoina ollut ongelmia vasemman käteni ja käsivarteni kanssa. No, ehkä niitä ongelmia on ollut jo vuosia vasemman olkapään alueen kanssa - on subluksaatioita, lihaskramppej ja kalvojumeja eikä olkapää ole toiminut kunnolla.

Tänä keväänä vasen käsi alkoi täristä pahasti sitä käyttäessä ja lopulta käännyin lääkärin puoleen, kun fyssari oli voitavansa tehnyt. Kädestä tutkittiin sekä lihasten ja hermojen toiminta ja kaikki näytti normaalilta. Kuitenkin käsi tärisi tutkimuksissa ja ne tehnyt lääkäri käski olla jättämättä asiaa tähän ja katsoi käden olevan hienomotoriikaltaan kömpelöhkö.  Seuraava steppi oli neurologi, joka teki tutkimuksia ja totesi vasemman käden kömpelöksi sekä huomasi vapinan. Koska magneettikuva ei näyttänyt aivoissa mitään poikkeavaa, määriteltiin vapina essentiaaliseksi vapinaksi. Koska käden kömpelyyttä ei selittänyt mikään, mikä kuuluu neurologin toimintakenttään, hän ehdotti toimintaterapiaa.

Onneksi työterveydessä lääkäri oli samaa mieltä, että sitä olisi hyvä kokeilla, joten  matkani jatkui toimintaterapeutin pakeille. Kävin siellä kahdesti ja minulle tehtiin erilaisia testejä ja vastailin kasaan kysymyksiä.

Käden tuntoaistissa eikä lihasten toiminnassa ollut vikaa, lukuunottamatta sormien harotusliikettä. Avainotteeni voimat olivat  noin puolet iänmukaisesta keskiarvosta, Pinsettiotteeni voimat noin neljäsosan ja kolmisormiotteen reilun kolmasosan. Eli sormivoimani eivät ole kovin hyvät. Sen nyt huomaa aivan normaalielämässäkin. Puristusvoimia ei saatu mitattua, sillä heidän laitteensa tarvitsi kalibrointia. 

Teimme myös hienomotorisen testin Purdue Pegboardilla ja sen mukaan pääsin keskiarvoihin kummallakin kädellä erikseen. Ainoa huomio oli, että vasemmalla kädellä vaihdoin pinsettiotteen peukalon, keskisormen ja nimettömän otteeseen sillä siten sain käden paremmin tuettua ja tapit osumaan reikiin. Tavallisella otteella käsi vapisi liikaa. Mutta, kun testissä piti tehdä kahden käden yhteistyöllä asioita, ei se enää onnistunutkaan lähellekään keskiarvoa eikä raja-arvojen sisälle. Eli jostain syystä käsien yhteistyössä on hitautta.

Karkeamotoriikkaa ei mittattu, mikä oli sinällään vähän sääli, sillä se on minulla ollut huonompi kuin hienomotoriikka jo vuonna 2017 tehdyissä testeissä.Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, miten se on muuttunut, jos on.

DASH-testissä sain hieman paremmat arvosanat kuin vuonna 2017, mikä on loistavaa! Olen varma, että tähän vaikuttaa se, että vuoden 2017 jälkeen olen saanut sormi- ja peukalotuet, käytän painehanskoja sekä rannetukia, jotka helpottavat arkea huomattavasti. Lisäkin käytän nilkkatukia ja muita apuvälineitä.

Sain toimintaterapeutilta muutaman hienomotorisen harjoitteen vasempaan käteen, kuten sormien pianonsoittamisen käsi kerrallaan pöytää vasten ja kuulien/pallojen pyörittelyn kämmenellä sekä sormien koskettamisen toisiaan vasten. Jospa se auttaisi jotain tai ainakin estäisi käden huononemista.

Ilmeisesti olemme vasemman käden osalta päätyneet siihen, että se nyt vaan toimii niin kuin toimii eikä selitystä siihen löydy. Tai siis selitys luultavasti löytyy hypermobiliteettioireyhtymästäni - tai ylilikkuvuuskirjon häiriöstä. Tietysti on hyvä, ettei löydy mitään uusia sairauksia tai mitään vakavaa ongelmaa. Toisaalta ei tähän nyt varsinaisesti löytynyt apujakaan. Välillä se turhauttaa. Mutta minkäs teet. Tämän vaivan, kuten kaikkien muidenkin tähänastisten vaivojen, kanssa on vaan sopeuduttava elämään. Ehkä tähänkin tottuu, enkä enää puolenvuoden päästä muista, että käsi on joskus toiminut paremmin ja nopeammin.

Tähän onkin sitten kevät hurahtanut. Nyt on jo kesä ja kohta on myös lomat. Toivottavasti minulla on silloin paremmin energiaa kirjoitella ja lukea tutkimuksiakin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista. Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin.  Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen ...

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...