Jos on valittava subluksaation ja krampin väliltä, valitsen subluksaation. Tällaisia ovat kuulumiseni kesän ajalta. Viimeisestä kirjoituksestani on vierähtänyt aikaa ja vielä enemmän sellaisesta, jossa kerron jotain omasta elämästäni hypermobiliteettioireyhtymän kanssa. Tavallaan lämmin kesä sopi minulle tosi hyvin ja kivut olivat suht vähäiset. Kuitenkin niska-, hartia- ja olkapääongelmat ovat jatkuneet keväästä läpi koko kesän ja vielä syksylläkin.
Vasen AC-niveleni on subluksoinut vuosia ja tuntuu, että se tulee koko ajan löysemmäksi. Huomaan subluksaation vasta, kun se on jatkunut muutaman päivän ja kättäni alkaa särkeä. Sitten muistan, että tosiaan, muutama päivä sittenhän se olkapää poksahti. Poksaus on vain ääni eikä siitä tule mitään kipua. Siihen ei tule sillä hetkellä kiinnittäneeksi mitään huomiota, sillä kroppani poksuu koko ajan.
Viime keväänä niskani alkoivat jumia. Siitä lähtien on niska, lapa, hartia tai ne kaikki olleet jumissa. Niitä ovat aukoneet sekä fysioterapeutti että hieroja. Olen syönyt lihasrelaksantteja, käyttänyt kipugeeliä ja lämpöä. Joskus kylmääkin, kun se on tuntunut hyvältä. Jumien aikana AC-nivel ei subluksannut. Fysioterapeutin kanssa näistä jutellessa hän sanoi, että kaikki tuntuvat liittyvän tuohon AC-niveleen tai sen alueen lihaksiin. Välillä jumissa on lapa, välillä rintalihas ja aina myös sieltä olkapään puoleisesta päästä.
Nyt olen hoitanut jumeja todella paljon ja alue on saanut hoitoa sekä hierojalta että fysioterapeutilta. Tämän seurauksena jumit ovat lauenneet. Tosin ilmeisesti tämän seurauksena AC-nivel on subluksaatiossa. Jos näistä kahdesta pitää valita, melkein valitsen subluksaation. Se on vähemmän kivulias ja häiritsee vähemmän kuin jatkuva niskajumi.
Kävin näistä juttelemassa työterveydessäkin ja lääkäri lähetti vielä juttelemaan työfysioterapeutin kanssa, josko voisimme katsoa työskentelyasentojani ja vastaavaa. Ajattelin yrittää hyödyntää tapaamisen ja keskustella yleensäkin asennoistani ja pyytää häntä katsomaan, miten lapani toimivat, kun nostan asioita käsilläni. Lisäksi ajattelin pyytää puristusvoiman mittausta, jotta voin verrata aiempiin tuloksiin ja katsoa ovatko käteni meneet huonompaan suuntaan.
Välillä tuntuu, että jo ennestään huonot käteni kestävät koko ajan vähemmän ja vähemmän käyttöä. Toisaalta voi olla, että huomaan sen huonoina päivinä ja kädet ovat pysyneet samanlaisina kuin ennenkin. On mahdollista, että subluksaatio ja lihasjumit vaikeuttavat käsien käyttöä. Tässä kuitenkin syksyä kohti ja ehkä tämäkin aikanaan asettuu johonkin ja asian kanssa oppii elämään, kuten monen muunkin. En vielä ole antanut periksi ja etsin ratkaisua, mutta saa nähdä voiko ja kannattaako asialle tehdä mitään.