Siirry pääsisältöön

Harvinaisten sairauksien päivä 29.2.

Tänään on harvinaisten sairauksien päivä. Arvion mukaan 300 000 suomalaisella on jokin harvinainen sairaus. Määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, jos sitä esiintyy korkeintaan viidellä ihmisellä 10 000 ihmistä kohden1. Hypermobiliteettioireyhtymää ei lueta harvinaisiin sairauksiin. En tiedä, kuinka moni suomalainen sitä sairastaa enkä edes tiedä, mistä asian tarkistaisin. Kuitenkin meidän hms:ien yhdistys on Sedy, joka on Invalidiliiton alainen yhdistys ja EDS luetaan harvinaisiin sairauksiin.

Päätin lähteä käymään Musiikkitalolla katsastamassa Harvinaismessut 2020 -tapahtumaa. Ajattelin vain piipahtaa siellä lyhyesti, mutta viivyinkin siellä pari tuntia jutellen eri pisteillä eri sairauksiin sairastuneiden yhdistysten aktiivien kanssa. Oli todella kiva jutella saavutettavuusasioista sekä kuulo- että näkövammaisten ja Näkövammaisten liiton edustajan kanssa. Kuuloliiton ständilläkin kävin. Sain mukaani sekä pistekirjoitusaakkoset että viittomakieliset aakkoset. Viittomakieltä olen joskus aloittanutkin opiskella, mutten aakkosten lisäksi juurikaan mitään muista siitä. Naureskelin erään kuulo- ja näkövammaisen naisen kanssa sitä, että saattaisi peukalotukien kanssa olla hieman haastavaa yhtäkkiä alkaa viittoa. Huomaan, että monella huumori on hyvä selviytymiskeino kaikenlaisiin haasteisiin. Kuten Immunologisen trobosytopenia -yhdistyksen ständillä eräs nainen sanoi, pakkohan tässä on nauraa näille, ei tätä muuten jaksaisi.

Pistekirjoitusaakkoset sekä viittomakieliset aakkoset sekä näyttökuva desibelirajoista.
Pistekirjoitusaakkoset, sormiaakkoset sekä melutasot ja aikarajat.

Allergia-, iho- ja astmayhdistyksen pisteellä kävin juttelemassa myös UV-suoja-aineista ja allergioista. Tapasin paljon eri yhdistyksiä edustavia ihmisiä ja oli paljon hyviä keskusteluita.

Antsa harvinaismessuilla.Kävin myös Reumayhdistyksen ständillä juttelemassa ja pääsin siellä puristusvoimatestiin. Varoitin kyllä mittaajaa etukäteen, että käsivoimani ovat huonot! Arvasin, että epäilisi tulosta tai mittarin toimintaa, jos en sitä etukäteen sano. Vaikka kyllähän hän nyt näki apuvälineeni, kun riisuin ne testiä varten. Ensin puristin oikealla kädellä mittaria, ja sain tulokseksi 2 kiloa. Sitten otettiin vasen käsi ja sillä puristin 10 kiloa. Halusin vielä testata oikean uudestaan, kunhan ensin naksutin rannettani. Sen jälkeen pystyin puristamaan 8 kiloa. Erityisesti oikeaan ranteeseen tulee välillä paina paineen tunnetta ja silloin helpottaa pyörittää rannetta ja napsauttaa sitä.

Viimeksi, kun minulta puristusvoima mitattiin, oli aamu ja puristin vasemmalla 17 kiloa ja oikealla 12,6 kiloa. Eli nyt tulos tietysti oli huonompi, mutta aamulla kädet ovat aina levänneet ja iltapäivällä olen ehtinyt jo käyttää niitä, jolloin ne ovat väsyneemmät kuin aamulla. Kaikenkaikkiaan tuloksethan ovat huonot, sillä ikäisilleni normaali keskitaso on 30,2 kiloa. Mutta toisaalta huonojen käsien kanssa on tottunut elämään. Kaikki erilaiset tukeni auttavat minua käyttämään käsiäni ja lepuuttamaan niitä.

Oli mukavaa käydä messuilla ja sain tapahtumasta itsekin paljon, vaikka ensin ajattelin, että nopeasti vaan piipahdan katsomassa, millainen tapahtuma on kyseessä. Tapahtuma oli todella mukava. Tapasin siellä yhden tutun ja pari tutun tuttua. Tuli jopa juteltua työasioista ja jätin yhteystiedot eräälle ihmiselle työasioiden merkeissä. Selkä ei kauheasti tykkää tällaisesta "museokävelystä" ja seisoskelusta, mutta onneksi on muuten ollut vapaapäivä niin sekään ei liikaa haittaa. Huomisen voi ottaa rennosti tai vaikka käydä hoitamassa selkää läheisen liikuntapuiston lantiokeinussa.  Kirjoitin siitä Lantiokeinu selän vapauttajana -kirjoituksessa ja olen edelleen sitä mieltä, että lantiokeinun käyttö auttaa alaselkääni.

1) Lähde: Harvinaissairaudet. HUS:n verkkosivut. 29.2.2020. 

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista. Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin.  Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen ...

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...