Siirry pääsisältöön

Vasemman käden harjoitteita

Vasenta kättäni tutkittiin vajaa vuosi sitten oikein kunnolla, mutta mitään varsinaista syytä ei sen kömpelyyteen löytynyt. Sain essentiaalisen vapinan diagnoosin, mutta se ei varsinaisesti ollut yllätys, sillä vapinaa minulla on ollut yli kolmekymmentä vuotta. Vasen käteni on huonompi kuin oikea, sillä se on hitaampi ja kömpelömpi kuin oikea. Mitään erityistä ei neurologin tai toimintaterapeutin tutkimuksissa löytynyt eikä pään magneettikuvassa.

Hypermobiiliteettioireyhtymän takia käsi väsyy helposti harjoitettaessa ja tietysti koko kömpelyyskin voi johtua hms:stä tai vasemman olkapään alueen ongelmista. Viimeksi oma fyssarini ehdotti, josko kokeilisin parantaa käden toimintaa värittämällä aikuisten värityskuvia vasemmalla kädellä. Olen siis oikeakätinen ja vasen käteni on lähtökohtaisesti huonompi tarkkuutta vaativissa tehtävissä. Kuitenkin kömpelyys ja sen suurempi vapina on lisääntynyt ajan kanssa ja liittyy niinkin yksinkertaisiin toimintoihin kuin lasin nostamiseen pöydältä tai käden liikeratoihin.

Esimerkiksi ihan se, että teen liikeradan oikealla kädellä ja tämän jälkeen vasemmalla, eron huomaa selkeästi. Ihan kuin vasen käsi ei tottelisi käskyjä tai hahmottaisi liikerataa samalla tavalla. Kokeillaan, josko väritysharjoituksista olisi jotain apua.

Kuvakollaasi, jossa ensimmäisessä kuvassa vasen käsi värittää kukkakuvaa. Toisessa kuvassa väritys on valmis.

Olen nyt testannut asiaa eikä se todellakaan ole helppoa. Alan helposti jännittää myös oikeaa kättäni ja jäljentää sillä ilmassa vasemman liikerataa. Olen yrittänyt rentouttaa oikeaa kättäni, kun väritän hitaasti  vasemmalla kädellä. Olen huomannut, että vasen käteni ei välillä tottele, vaan se viurahtaa tai tärähtää yhtäkkiä, jolloin kynä piirtää tietysti viirun ohi väritettävästä alueesta.

Huomasin myös, että värittämistä pitää tehdä vähän kerrallaan. Innostuin urheilua kuunnellessani värittämään kuvaa melko pitkään kerralla, ja käsi selkeästi väsyi. Seuraavana päivänä sormet ja kämmen olivat selkeästi turvonneet ja minulla oli vaikeuksia saada peukalo- ja sormituet puettua. Täytyy siis muistaa maltti tätäkin asiaa tehdessä.

Harjoituksena tämä on kuitenki siinä mielessä mukava, etten oikeastaan edes ajattele harjoittavani kättäni tai sen koordinaatiota. Väritän rauhassa ja nautin tekemisestä.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Autonominen hermostoni on sekaisin

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että joku teksti pitäisi saada aikaiseksi näistä autonomisen hermoston ongelmista. Sen mitä olen muiden kirjoituksia lueskellut, tuntuvat POTS-oireet olevan aika tavallisia autonomisen hermoston oireita meillä, jotka kärsimme hypermobiliteettisyndroomasta tai Ehlers-Danlosin hypermobiilityypistä. POTS-oireilla tarkoitetaan poikkeuksellisen suurta syketason nousua seisomaan noustessa ja aivojen verensaannin vaihtelua. Ne voivat vaikeina olla hyvinkin paljon elämää rajoittavia. Minun ongelmani on kuitenkin adrenaliini. Tarkemmin sen aiheuttamat reaktiot elimistössäni. Adrenaalinin vaihtelut voivat edesauttaa kroonisen väsymysoireyhtymän syntymistä, mutta minun ongelmani liittyy adrenaalinihyökyihin ja stressin käsittelyyn. Ensi kertaa tajusin, että tämä minulla lapsesta asti ollut vaiva, voisi liittyä hypermobiliteettisyndroomaan, kun luin Alan Pocinkin kirjoittaman artikkelin Joint hypermobility and Joint hypermobility syndrome . Myöhemmin kun kä...

Kipuasteikko

Olen miettinyt kipua ja sen määrittämistä. Monesti kipu kysytään asteikolla 0-10. Tämä on tottakai hyvä määre ja hoitohenkilökunta pystyy hieman suhtetuttamaan potilaan tuntemaa kipua. Ongelma tässä on se, että koska asteikolle ei kysymyksen yhteydessä anneta sanallista kuvailuasteikkoa, voivat lääkäri ja potilas käsittää asteikon eri tavoin. Jos sinä ja minä juttelisimme kipuasteikosta ja kivun määrästä, emme varmastikaan käsittäisi sitä samalla tavalla. Vaikka meillä sattuisi olemaan täysin sama kipu luultavasti vetäessämme numeron ihan lonkalta, arvioisimme sen eri tavoin. Toinen voisi arvioida sen yläkanttiin ja toinen alakanttiin. Tietenkään kumpikaan asioista ei ole hyvä. Jos arvioit kipusi liian korkealle verrattuna siihen, miten hoitohenkilökunta sen arvioi, et ole kipuinesi uskottava. Jos taas arvioit ne liian alakanttiin, ei kipujasi pidetä kovina, koska et itsekään tunnu niitä pitävän kovin kovina. Itse huomaan arvioivani kivun yleensä liian pienellä numerolla, aina...