Lihasvoima ja -massa HSD:ssä ja hEDSissä

Lihasvoimaa, lihasmassaa ja lihastiheyttä tutkittiin hEDSiä ja HSD:tä sairastavilla naisilla verrattuna terveeseen kontrolliryhmään. Löysin artikkelin kansainvälisen Ehler-Danlos -yhdistyksen sivujen kautta. Heidän sivuillaan on linkkejä tutkimuksiin ja tietoon sairaudesta. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt oli diagnosoitu vuoden 2017 diagnostisten kriteerien mukaisesti. Tutkimuksessa haluttiin tutkia lihasvoimaan ja onko tässä eroja hypermobiilia Ehlers-Danlosin Syndroomaa ja HSD:tä eli yliliikkuvuuskirjon oireyhtymää sairastavien välillä sekä verrattuna terveisiin henkilöihin. Haluttiin nähdä, tulisiko eri diagnooseilla oleville ihmisille räätälöidä erilaisia harjoitteita tai tulisiko heitä kohdella eri tavoin kuin tervettä kontrolliryhmää.

Ihmisiltä kysyttiin eri asioita kyselylomakkeilla ja heiltä mitattiin lihasvoimaa sekä jaloista että käsien puristusvoimaa standardoiduilla testeillä.  Myös polvien voimaa ja lihasten toiminnallista vahvuutta mitattiin testein, kuten myös jalkojen ja käsien jaksamista. Fyysisiä vammoja testattiin toimintaa mittaavin testein.

HSD- ja hEDS-ryhmien välillä ei löydetty merkittäviä eroavaisuuksia. Beightonin kriteerit, kivun voimakkuutta havainnollistavat VAS-tulokset ja kehon rasvan määrä olivat selkeästi kontrolliryhmää korkeampia molemmissa ryhmissä. Ikä, painoindeksi sekä lihasmassa dominoivassa jalassa sekä molemmissä käsissä olivat samalla tasolla kontrolliryhmän kanssa.

Alaraajojen maksimivoima oli molemmissa potilasryhmissä alempi kuin kontrolliryhmässä, mutta potilasryhmien välillä ei nähty eroja. Käsien maksimi puristusvoimissa ei ollut eroa kontrolliryhmään. Ennen ja jälkeen testin tehdyt kipukyselyt osoittivat korkeampia tuloksia molemmissa potilasryhmissä verrattuna kontrolliryhmään. Yläraajoissa ainoa selkeä ero kontrolliryhmään verrattuna löytyi olkavarren lähentäjän testissä.

AIMS-toimintakykykyselyssä hEDS- ja HSD-ryhmät eivät merkittävästi eronneet toisistaan, mutta eroja löytyi kontrolliryhmään verrattuna. Maksimilihasvoimatesteissä sekä hEDS- että HSD-potilailla oli heikommat tulokset alaraajoissa kontrolliryhmään verrattuja ja HSD-potilailla myös yläraajoissa. 

Tulokset osoittivat, kuten jo ennalta arvioitiin, että hEDS- ja HDS-potilaiden välillä ei ole merkittäviä eroja  lihasvoimassa, -massassa, -tiheydessä tai toiminnassa. Samoin kuin aiemmissa tutkimuksissa, myös tässä huomattiin, että hEDS- ja HSD-potilaiden maksimilihasvoima sekä lihasvoiman kestävyys ovat selkeästi tervettä kontrolliryhmää alempia.

Tutkimuksessa oletetaan, että huomioitu korkeampi rasvaprosentti ja alemman lihastiheyden trendi potilaissa voi vaikuttaa negatiivisesti lihasvoimaan, koska korkeampi rasvapitoisuus voi aiheuttaa heikkemistä lihasmassan ja lihaksen toiminnan välillä.

Tutkimuksessa huomattiin hEDS- ja HSD-potilaiden korkeammat kiputasot, mikä voi auttaa selittämään alentunutta lihasvoimaa. Aiemmat tutkimukset kertovat, että huono asentotunto, vähempi fyysinen aktiivisuus sekä sidekudoksen rakenteen muutokset voivat aiheuttaa alentunutta lihasvoimaa. Näiden hypoteesien vahvistamiseksi kuitenkin tarvitaan tarkempaa tutkimusta.

Tutkimukset eivät osoittaneet eroja puristusvoimassa, mutta potilaat ilmoittivat selkeästi alempia kämmenen, sormien ja käsivarren toimintoja kontrolliryhmään verrattuna. Koska puristusvoimatulokset eivät eronneet kontrolliryhmästä, eron syyksi epäillään kipuja, fatiikkia ja nivelten (osittaisia) sijoiltaanmenoja. Tutkimuksessa huomattiin vähentynyt lihasvoima hEDS- ja HSD-potilailla, mikä voi johtua heikentyneestä toiminnasta ja voi liittyä kehon korkeampaan rasvapitoisuuteen ja korkeampiin kiputasoihin.

Tutkimuksessa ehdotetaan, että hEDS- ja HSD-potilailta pitäisi tutkia heidän lihaskestävyyttään. Heidän hoitoonsa pitäsi myös kuulua kivunhoitoa. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan siitä, millaiset harjoitukset sopivat potilaille parhaiten lihasvoiman lisäämikseksi, jotta kipuja, fatiikkia ja nivelten (osittaisia) sijoiltaanmenoja voidaan estää. 

Lähde: Muscle Strength, Muscle Mass and Physical Impairment in Women with hypermobile Ehlers-Danlos syndrome and Hypermobility Spectrum Disorder. Marie Coussens, Bruno Lapauw2, Thiberiu Banica, Inge De Wandele, Verity Pacey, Lies Rombaut, Fransiska Malfait, Patrick Calders. Journal of Musculloskeletal and Neuronal Interactions. 2022; 22(1):5-14.