Siirry pääsisältöön

Neuvoja ja vinkkejä

Keräsin muutamista The Ehlers-Danlos Societyn kesäkonferenssin luennoista erilaisia neuvoja ja vinkkejä. Nämä puheenvuorot olivat joko lyhyitä tai muutoin asiasisällöltään esimerkiksi enemmän amerikkalaiseen yhteiskuntaan suunnattuja, jolloin niistä oli vaikea koostaa itsenäisiä kirjoituksia.

Dr. Jane Simmonds antoi neuvoja aktiivisena pysymiseen. Hän muistutti, että liikkuminen ei aina tarkoita varsinaista urheilua tai liikuntaa vaan se on kaikki asiat, mitä teet. Kannattaa tehdä itselleen pieniä tavoitteita, joihin pyrkii. 

Kävelylenkkiä voi pidentää kortteli kerrallaan ja kannattaa ottaa aktiviteetteihin mukaan perheenjäseniä tai ystäviä. Liikkuminen on aina hauskempaa yhdessä. Hän muistutti myös, että kannattaa miettiä ja listata erilaisia asioita, joita tykkäät tehdä. Tällöin sinulla on erilaisia aktiviteetteja, joista valita tekemistä sään mukaan pihapeleistä sisäjumppaan. Itselleen sopiviin liikkumisen muotoihin voi myös pyytää neuvoja fysioterapeutilta.

Käsi, jossa on painekäsine, sormi- ja peukalo-ortoosit sekä rannetuki.
Sairaanhoitaja Stephanie Carroll kertoi tukien ja ortoosien merkityksestä. Yliliikkuvuusoireyhtymiä sairastavien kivut voivat johtua monista eri syistä, kuten nivelrikosta, sijoiltaanmenoista, lihaskrampeista, jänteen tai limapussin tulehduksesta, hermopinteestä jne. Hän kannusti yliliikkuvia ortoosien käyttöön, sillä oikein käytettynä ne eivät tee lihaksista heikompia. Ortoosin ei ikinä tulisi olla niin tiukka, että se estää lihasta liikkumasta vaan sen tulisi tukea lihasten toimintaa ja liikettä. 

Oikein käytettyinä tuista on hyötyä ja ne parantavat elämänlaatua. Kannattaa myös tutkia ongelman oikea syy, sillä epävakaa jalkaterä ja nilkka voi aiheuttaa ongelmia polveen, lonkkaan ja selkään. Tällöin ratkaisu on tukea romahtava holvikaari tai epävakaa nilkka, mikä auttaa kipuihin selässä, lonkassa tai polvessa.

Neuropsykologi Jessica Temple antoi vinkkejä oman tukiverkoston rakentamiseen. Kannattaa miettiä erilaisia tukiverkostoja esimerkiksi perheen, ystävien, vertaistuen ja ehkä myös terapian kautta. Kerro tukiverkostosi ihmisille, miten sairautesi vaikuttaa sinun elämääsi, miten sitä hoidat ja mitkä asiat sinulle toimivat. Kerro myös, mikä sinulle on haasteellista ja miten he voivat sinua auttaa. Voit myös kertoa, millaista apua heiltä toivoisit tai miten toivoisit heidän suhtautuvan ongelmiisi – milloin tarjota apua ja milloin ei. Töissä voit myös kysyä apuvälineiden kuten työtuolin tai muiden ergonomiaratkaisuiden mahdollisuudesta.

Toimintaterapeutti Emily Rich antoi vinkkejä työelämään ja opiskeluun kroonisen sairauden kanssa. Iso osa luentoa olivat vinkit amerikkalaiseen yhteiskuntaan, jotka eivät tietenkään sovellu Suomeen, sillä lainsäädäntömme on erilainen. Muutamia asioita kuitenkin hänenkin luennostaan pystyy hyödyntämään. Hän vinkkasi, että työnantajan kanssa kannattaa ottaa puheeksi mahdolliset ergonomiset ratkaisut, jotka voivat auttaa sinua. Kannatta myös itse miettiä työmatkat tai etätyöskentelyn olosuhteet ja voiko niitä itse jotenkin parantaa.

Työpaikalla kannattaa myös ottaa asioita puheeksi ja selittää omat rajoitteensa tai haasteensa yksinkertaisin maallikkotermein, johon kuulija voi samaistua kuten ”selkäkivun takia en valitettavasti pysty nostamaan…”. Tällöin ihmiset kykenevät ymmärtämään ongelmat. Asioihin voi myös itse tarjota ratkaisuita esimerkiksi kertomalla, mitä muuta voi tehdä tai asiassa muuten olla avuksi.

Hän painotti myös tauottamisen tärkeyttä elämässä ja levon muistamista. Monia asioita voi helpottaa pienillä teoilla, kuten

  • pitämällä tarpellisia välineitä käsillä
  • määrittelemällä tavaroille omat paikat ja ehkä laittamalla sopiviin paikkoihin järjestelykoreja, joista tavarat voi välillä siirtää paikoilleen
  • kantamalla asioita pienissä erissä, jos kantaminen on vaikeaa
  • tekemällä ostoslistan siinä järjestyksessä, miten tavarat ovat ruokakauppasi hyllyillä
  • liu’uttamalla tavaroita nostamisen sijaan

Shani Weber pyysi puheenvuorossaan kutakin miettimään, miten kroonisesti sairas voisi parantaa elämäänsä ja mitä itse voi tehdä asioiden eteen. 

  1. Mieti, mitä elämältäsi haluat ja mitä tavoitteita sinulla on. 
  2. Tämän jälkeen pura pieniksi kohdiksi se, mitä sinun pitää tehdä, jotta pääset tavoitteeseesi. 
  3. Mitä apuja tai asioita tarvitset niiden saavuttamiseen. Esimerkiksi, jos haluat vaihtaa ammattia, mitä koulutusta tarvitset, mitä apuvälineitä tai tukea. 

Kun asiat on purettu tarpeeksi pieniksi ja saavutettaviksi tavoitteiksi, pystyt helpommin työstämään niitä eteenpäin. Pieni osatavoite on aina helpompi saavuttaa ja huomaat pääseväsi tavoitteissasi eteenpäin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista. Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin.  Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen ...

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...