Siirry pääsisältöön

Uusia tuulia

Ensi vuoden toukokuussa järjestetään New Yorkissa kansainvälinen EDS-konferenssi, EDS International Symposium. Siellä on tarkoitus uudelleenmäärittää kaikkien eri EDS-tyyppien diagnostiset kriteerit. Samalla siellä on tarkoitus tuottaa yleispätevä hoito-ohje lääkäreille, kuinka EDS:ää hoidetaan. Luin tiedon Ehlers-Danlos Support UK:n sivuilta, jossa hms:ää ja eds:n hypermobiilia muotoa pidetään samana sairautena. Tämä on mielenkiintoinen konferenssi, ja aion pitää korvat höröllä, mitä tietoa siitä tihkuu etukäteen ja tietysti jälkikäteen.

Olisi loistavaa saada jonkinnäköinen tietovihkonen annettavaksi eteenpäin hoitaville tahoille. Suomessahan Suomen Ehlers-Danlos Yhdistys tuottaa materiaalia eds:stä, mutta hypermobiliteettisyndrooma nähdään erillisenä sairautena, eikä sitä esitteissä mainita. Eipä sitä voi marssia lääkärin vastaanotolle esitteen kanssa, jossa puhutaan eri sairaudesta kuin mikä oma diagnoosi on. Suomessa hms on täysin vaiettu sairaus. Reumaliitolla on muutama rivi tekstiä sivuillaan, ja sielläkin pidetään sitä hyvin ongelmattomana tilana. Potilasyhdistystä ei ole. Mikään liitto ei listaa hms:aa. Tämä on mielestäni erikoista, kun kuitenkin lähteiden mukaan hms:n pitäisi olla yleisempi kuin eds:n. Onkohan sitten niin, että meitä hms-ihmisiltä hoidetaan vain oireita, kuten nivelrikkoa tai väsymystä eikä tautia kokonaisuutena.

Itsekin olen ns. omahoidossa. Työterveys auttaa ja lääkitsee sekä lähettää eteenpäin yksittäisten oireiden kanssa. Yksityisiltä lääkäreiltä olen saanut diagnoosini ja hoito-ohjeistusta. Käyn yksityisesti fysioterapiassa ja PhysioPilateksessa tekemässä stabiloivia harjoitteita. Saan noista apuja, ja olen saamaani apuun tyytyväinen. Kuitenkin on ikävää, ettei minulla ole hoitavaa tahoa, jonka puoleen kääntyä tai keneltä saada lisätietoa. Minulla on Google ja yksityisiltä lääkäreiltä saamani tiedot. Jos jollakulla on hyviä tietolähteitä tai linkkejä, otan niitä mieluusti vastaan ja listaan tänne sivuille kaikkien nähtäville.

Toivottavasti Suomessakin tuon ensi vuoden konferenssin myötä myös hms:n hoito ja meidän hypermobiilien järjestäytyminen menisi eteenpäin. Katsotaan, mitä työkaluja konferenssi tuo tullessaan.

Konferenssista tiedotteet Ehlers-Danlos Support UK:n sivuilla ja Ehlers-Danlos National Foundationin sivuilla.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Autonominen hermostoni on sekaisin

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että joku teksti pitäisi saada aikaiseksi näistä autonomisen hermoston ongelmista. Sen mitä olen muiden kirjoituksia lueskellut, tuntuvat POTS-oireet olevan aika tavallisia autonomisen hermoston oireita meillä, jotka kärsimme hypermobiliteettisyndroomasta tai Ehlers-Danlosin hypermobiilityypistä. POTS-oireilla tarkoitetaan poikkeuksellisen suurta syketason nousua seisomaan noustessa ja aivojen verensaannin vaihtelua. Ne voivat vaikeina olla hyvinkin paljon elämää rajoittavia. Minun ongelmani on kuitenkin adrenaliini. Tarkemmin sen aiheuttamat reaktiot elimistössäni. Adrenaalinin vaihtelut voivat edesauttaa kroonisen väsymysoireyhtymän syntymistä, mutta minun ongelmani liittyy adrenaalinihyökyihin ja stressin käsittelyyn. Ensi kertaa tajusin, että tämä minulla lapsesta asti ollut vaiva, voisi liittyä hypermobiliteettisyndroomaan, kun luin Alan Pocinkin kirjoittaman artikkelin Joint hypermobility and Joint hypermobility syndrome . Myöhemmin kun kä...

Kipuasteikko

Olen miettinyt kipua ja sen määrittämistä. Monesti kipu kysytään asteikolla 0-10. Tämä on tottakai hyvä määre ja hoitohenkilökunta pystyy hieman suhtetuttamaan potilaan tuntemaa kipua. Ongelma tässä on se, että koska asteikolle ei kysymyksen yhteydessä anneta sanallista kuvailuasteikkoa, voivat lääkäri ja potilas käsittää asteikon eri tavoin. Jos sinä ja minä juttelisimme kipuasteikosta ja kivun määrästä, emme varmastikaan käsittäisi sitä samalla tavalla. Vaikka meillä sattuisi olemaan täysin sama kipu luultavasti vetäessämme numeron ihan lonkalta, arvioisimme sen eri tavoin. Toinen voisi arvioida sen yläkanttiin ja toinen alakanttiin. Tietenkään kumpikaan asioista ei ole hyvä. Jos arvioit kipusi liian korkealle verrattuna siihen, miten hoitohenkilökunta sen arvioi, et ole kipuinesi uskottava. Jos taas arvioit ne liian alakanttiin, ei kipujasi pidetä kovina, koska et itsekään tunnu niitä pitävän kovin kovina. Itse huomaan arvioivani kivun yleensä liian pienellä numerolla, aina...