Siirry pääsisältöön

EDS International

ILuin eilen uutisia EDS UK:n Facebook-sivuilta; on perustettu uusi organisaatio EDS International. Ja miten se sitten liittyy hypermobiliteettisyndroomaan...? No, Suomessa hms ja eds:n hypermobiilityyppi (III) ovat eri diagnoosikoodeilla ja osa lääkäreistä näkee nämä hyvinkin eri sairauksina. Osa taas enemmän samana. Britanniassa tai ainakin EDS UK:ssa, jonka toiminnanjohtajasta tulee EDS Internationalin toiminnanjohtaja, ne taas nähdään yhtenä ja samana sairautena.

Mielenkiintoista siis on, että millainen organisaatio EDS Internationalista tulee, keitä se saa jäsenikseen ja miten se vaikuttaa eri maissa. Oma lehmä tietysti tässä ojassa sen suhteen, että ehkä me hms-potilaat Suomessakin pääsisimme osaksi jotain potilasjärjestöä ja isompana ryhmänä pystyisimme vaikuttamaan asioihin, lisäämään tietoisuutta jne. Vuoden 2016 symposiumin valmistelu diagnostisten kriteereiden, hoito-ohjeistuksen ja kansainvälisen tutkimustyön osalta jatkuu EDS UK:ssa EDS Internationalin kanssa, joten toiveita on, että EDS UK:n näkemys hms:sta tulee olemaan myös kansainvälisen organisaation näkemys.

EDS International on siis tiedonannon mukaan uusi kattojärjestö, joka keskittyy vahvistamaan EDS-yhteisöjä ja lääketieteen ammattilaisten välistä yhteistyötä eri maissa. Se jakaa todennettua lääketieteellistä aineistoa lääkäreille ja potilaille. EDSI myös auttaa tukiryhmien vahvistamisessa ja niiden perustamisessa, edesauttaa tutkimushankkeita ja auttaa lisäämään tietoisuutta EDS:stä.

Aika näyttää, mitä tästä tulee, mutta mielenkiintoista kehitystä asian suhteen joka tapauksessa.

Lue EDS UK:n koko tiedonanto Facebookissa.

P.S. Sain tietää, että Sedyssä valmistellaan sääntömuutosta, jotta hms:t pääsevät myös varsinaisiksi jäseniksi. Samoin ymmärtämäni mukaan siellä nähdään hms ja eds3 (hypermobiili muoto) samana sairautena.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Autonominen hermostoni on sekaisin

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että joku teksti pitäisi saada aikaiseksi näistä autonomisen hermoston ongelmista. Sen mitä olen muiden kirjoituksia lueskellut, tuntuvat POTS-oireet olevan aika tavallisia autonomisen hermoston oireita meillä, jotka kärsimme hypermobiliteettisyndroomasta tai Ehlers-Danlosin hypermobiilityypistä. POTS-oireilla tarkoitetaan poikkeuksellisen suurta syketason nousua seisomaan noustessa ja aivojen verensaannin vaihtelua. Ne voivat vaikeina olla hyvinkin paljon elämää rajoittavia. Minun ongelmani on kuitenkin adrenaliini. Tarkemmin sen aiheuttamat reaktiot elimistössäni. Adrenaalinin vaihtelut voivat edesauttaa kroonisen väsymysoireyhtymän syntymistä, mutta minun ongelmani liittyy adrenaalinihyökyihin ja stressin käsittelyyn. Ensi kertaa tajusin, että tämä minulla lapsesta asti ollut vaiva, voisi liittyä hypermobiliteettisyndroomaan, kun luin Alan Pocinkin kirjoittaman artikkelin Joint hypermobility and Joint hypermobility syndrome . Myöhemmin kun kä...

Kipuasteikko

Olen miettinyt kipua ja sen määrittämistä. Monesti kipu kysytään asteikolla 0-10. Tämä on tottakai hyvä määre ja hoitohenkilökunta pystyy hieman suhtetuttamaan potilaan tuntemaa kipua. Ongelma tässä on se, että koska asteikolle ei kysymyksen yhteydessä anneta sanallista kuvailuasteikkoa, voivat lääkäri ja potilas käsittää asteikon eri tavoin. Jos sinä ja minä juttelisimme kipuasteikosta ja kivun määrästä, emme varmastikaan käsittäisi sitä samalla tavalla. Vaikka meillä sattuisi olemaan täysin sama kipu luultavasti vetäessämme numeron ihan lonkalta, arvioisimme sen eri tavoin. Toinen voisi arvioida sen yläkanttiin ja toinen alakanttiin. Tietenkään kumpikaan asioista ei ole hyvä. Jos arvioit kipusi liian korkealle verrattuna siihen, miten hoitohenkilökunta sen arvioi, et ole kipuinesi uskottava. Jos taas arvioit ne liian alakanttiin, ei kipujasi pidetä kovina, koska et itsekään tunnu niitä pitävän kovin kovina. Itse huomaan arvioivani kivun yleensä liian pienellä numerolla, aina...