Siirry pääsisältöön

Artikkeli hypermobiliteettisyndrooman / Ehlers-Danlosin syndrooman hypermobiilin muodon oireista

Luin lokakuussa 2016 julkaistun artikkelin Ehlers–Danlos Syndrome—Hypermobility Type: A Much Neglected Multisystemic Disorder (vapaasti suomennettuna Ehlers-Danlosin syndrooma - hypermobiili tyyppi: huonosti hoidettu multisysteeminen sairaus), joka julkaistiin Rambam Maimonides Medical Journalissa. Artikkelin ovat kirjoittaneet Yael Gazit, M.D., M.Sc., Giris Jacob, M.D., Ph.D. ja Rodney Grahame, C.B.E., M.D., F.R.C.P., F.A.C.P.

Artikkelin yhteenveto alkoi maininnalla, että Ehlers-Danlosin hypermobiili muoto on EDS:n yleisin alatyyppi ja samalla vähiten vakava. Heti seuraavassa lauseessa sanottiin, että Ehlers-Danlosin syndroomaa pidetään identtisenä hypermobiliteettisyndrooman kanssa.

Artikkelissa mainittiin, että nivelten epästabiilius johtaa dislokaatioihin ja subluksaatioihin ja vaikuttaa ääriniveliin sekä keskellä sijaitseviin niveliin. Pehmytkudoksen ylikäytöstä johtuvat vammat voivat johtaa jännetulehduksiin ja bursiitteihin useissa tapauksissa ilman nivelen tulehdusta. Uusiutuvien sijoiltaanmenojen ja osittaisten sijoiltaanmenojen takia tautia sairastavilla on vammautumisen riski. Tauti on myös alihoidettu ja alitunnistettu, minkä takia sitä sairastavat jäävät yksin ongelmiensa kanssa. Artikkelissa käytiin läpi taudin nivelten ulkopuolinen oireisto.

Olen tähän alle koonnut siinä esitettyjä asioita. Alla on myös linkki itse artikkeliin, josta kukin voi käydä sen itse lukemassa. Huomiona vielä, etten ole lääketieteen ammattilainen, joten käännökseni ja sanastoni voi olla lääketieteellisesti epätarkkaa. Huomatkaa myös, että diagnostisina kriteereinä artikkelissa esitetään Brightonin kriteerit, joten tässä listatut asiat eivät ole tällä hetkellä virallisia diagnostisia kriteereitä. Niistä sanotaan, että viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana on käynyt selväksi, että eds-hm:n oireisto on laajalle levinnyt eikä ilmene pelkästään nivelissä. Kirjoittajat mainitsevat fatiikin ja uniongelmat sekundäärisinä oireina krooniselle kivulle, subluksaatioille ja sijoiltaanmenoille.

Sydän- ja verisuoniperäiset sekä autonomiseen hermostoon kuuluvat oireet

Pientä aortan juuren laajentumaa on löydetty 1/3  ja Raynaudin oireyhtymää on löydetty 38% potilaista. Potilaat saattavat kärsiä sydämentykytyksistä, rintakivuista, huimauksesta, tajunnan hämärtymisestä (presynkopee) ja pyörtymisestä (synkopee). Oireita, joita ennen pidettiin merkkinä mitraaliläpän prolapsista, pidetään nyt oireena autonomisen hermoston toimintahäiriöstä.

Maha-suolikanavan oireet

Refluksia on 57% potilaista. Kroonista,  dyspepsiasta, mahakatarrista tai refluksista johtuvaa epämuukavuutta mahasuolikanavassa on raportoitu 86% potilaista. Ärtyneen suolen oireyhtymää on löydetty 62% potilaista. Potilaat ovat myös raportoineet aikaista täyden vatsan tunnetta sekä myöhästynyttä suolen tyhjenemistä, mitä opioidien käyttö saattaa lisätä.

Hematologiset ilmentymät

Mustelmia syntyy helposti ja verta vuotaa tavallista pidempään, mikä näkyy muunmuassa suun limakalvojen haurastumisena ja mustelmina sekä menometrorgghiana eli tavallista runsaampana vuotona kuukautisten aikana ja epäsäännöllisenä kuukautisrytminä. Veren hyytymistekijät ovat kuitenkin normaalit, joten syyksi arvellaan heikentynyttä kollageenia.

Silmiin liittyvät oireet

Likinäköisyyttä on löydetty 50% potilaista, karsastusta löytyy normaalia enemmän ja eräässä tutkimuksessa, johon artikkeli viittaa, oli löydetty koko- ja muotovariaatioita silmiä liikuttavien lihasten kollageenistä.

Urologiset oireet

Ummetus ja tahaton ulostaminen on yleisempää pojilla, tytöillä virtsatientulehdukset ja virtsanpidätyksen ongelmat. Naisilla virtsan pidätyskyvyn ongelmat saattavat ilmetä normaalia aiemmin heikentyneen lantionpohjan tai virtsarakon prolapsin takia. Ulosteen pidätyskyvyn ongelmat ovat normaalia yleisemmät, ja myös peräsuolen laskeumaa on löydetty potilailta.

Synnytykseen liittyvät oireet

Vaikka synnytys saattaa olla normaalia nopeampi (alle 4 tuntia) ja kalvojen ennenaikainen repeäminen on yleistä, äidin ja lapsen ennuste on hyvä. Raskauden aikana saattaa nivelten löysyys lisääntyä ja tätä myötä myös niihin liittyvät kivut. Suonikohjut ovat yleisiä raskauden aikana ja autonomisen hermoston oireet voivat lisääntyä raskauden aikana.

Neurologisen oireet

Noin puolet kärsii jatkuvista tai toistuvista päänsäryistä ilman keskushermoston vauriota, joka selittäisi päänsäryt. Monilla päänsärkyyn liittyy niska- tai kasvokipu, joka saattaa liittyä leuan tai leukanivelen ongelmiin. Päänsäryt voivat liittyä myös autonomisen hermoston toimintahäiriöihin. Paikallispuudutteen osittainen tai kokonainen toimimattomuutta on myös kuvattu, ja jopa 58% on tämän kanssa ongelmia erään tutkimuksen mukaan.

Asentotunnon tarkkuus on yleensä heikentynyt. Asentoihin liittyvä epästabiilius sekä heikentyneet tasapaino ja askellus saattavat johtaa tavallista useammin kaatumisiin. Asentotunnon tarkkuuden puutteen on ajateltu myös vaikuttavan lihasten vahvistumiseen. Tämän vuoksi lihasten vahvistaminen asentotunnon häiriöiden perusteella saattaa olla pelkkää lihasten vahvistamista tärkeämpää.

Psykiatriset oireet

Kivun pelko voi johtaa kinesiofobiaan eli liikkumisen välttelyyn kivun pelossa. Tämä taas voi vuorostaan pahentaa toimintahäiriöitä.

Sinällään artikkelissa ei mielestäni ollut paljon uutta, mutta se vetää hyvin yhteen sairauden osa-alueet ja esittelee Ehlers-Danlosin hypermobiilin muodon / hypermobiliteettisyndrooman oireet ja vaikeudet. Lisäksi meille hms-diagnoosilla oleville artikkelissa tulee hypermobiliteettisyndrooma esille joka kurvissa, ei vain mainintana artikkelin alussa.

Ehlers–Danlos Syndrome—Hypermobility Type: A Much Neglected Multisystemic Disorder.
Lainattu 18.11.2016

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista. Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin.  Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen ...

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...