Siirry pääsisältöön

Käsiä vahvistamaan


Kuva 1. Hauisliike.
Olen viime aikoina alkanut ymmärtää kuinka huonossa kunnossa käteni todella ovat. Olen tiennyt, että käteni eivät ole hyvät ja minun on vaikea tehdä niillä asioita. Olen osittain laittanut asiaa kipujeni syyksi tai käsissä olevien ongelmien. Tietenkään kipujen ollessa kovat ei voi käsiä ja sormia vahvistaa ja kun ne ovat paremmat, olen vain ollut iloinen, ettei niihin satu. 

Kuntoutuksen myötä olen oikeasti havahtunut siihen, kuinka huonot käteni ja käsivoimani ovat muihin verrattuna. Kuinka muut pystyvät tekemään käsillään paljon enemmän, ja kuinka heidän voimansa ovat ihan eri luokkaa kuin minun. Samoin viime kuntoutusjakson InBody-mittauksessa huomasin kuinka ylä- ja alavartaloni lihasmassa on aivan eriparista; ylävartalossa ei ole lihaksia, alavartalossa on.

Päätin, että asialle on tehtävä jotain. Jos en nyt ala tekemään asialle jotain, en tiedä, missä olen kahdenkymmenen vuoden päästä ja kuinka huonossa kunnossa. Päätin viime fysioterapiakäynnilläni, että kysyn vielä käynnin lopuksi jumppaohjeet käsivarsilleni.

Blogin kuvat ovat kuvia harjoitteistani. Kuvan yksi mukaista hauisliikettä tulee treenata. Ihan normaalia puntin nostoa suoralta, alaspäin olevalta kädeltä koukkuun. Treenaan tätä vanhalla käsitreenipainollani eli kahdella kilolla. Tiedän, että se ei ole kovin painava monenkaan mielestä, mutta tällä painolla saan vielä olkapääni pidettyä oikeassa asennossa. Rehellisesti sanoen en myöskään pysty tekemään liikettä painavammalla painolla oikein. Niin huonot käsilihakset minulla on.

Kuva 2. Käden ojennus suoraksi. Hartian lisäksi varottava kyynärpään yliojentumista.

Kuvassa kaksi jatketaan harjoitusta yksi viemällä koukun jälkeen käsi suoraksi eteen. Kuvan 2 kg on oikealle kädelleni vielä liian raskas, sillä en tahdo jaksaa viedä kättä suoraksi eteen. Kuvasta näkyy kuitenkin hyvin lihasten puute käsivaressani (ja roikkuva läski). Täytyy lähteä lainaamaan 1 kg painoja faijan punttivarastoista. Vasen käsi jaksaa 2 kg painon paljon paremmin. Lisäksi treeni roikkuville alleilleni on etunojassa (tukien toisella kädellä vaikka tuoliin) vetää kättä koukkuun taaksepäin.

Motivaationi tehdä käsilleni jotain on nyt suuri, ja olen tosi iloinen näistä treeneistä. Ehkä lukijoille näyttäytyy, että treenaan todella paljon, mutta kyse on muutamasta harjoitteesta silloin tällöin. En siis jumppaa mitenkään tuntia yhteen menoon, vaan teen esim. viisi toistoa jossain sopivassa välissä. Treenini ovat aina muutenkin sellaisia, että teen niitä kotitöiden tai muuten kotonaolon ohessa, en ota mitään isoa treenisessiota tehdäkseni harjoituksia. Minulle tämä tapa sopii parhaiten sekä siitä syystä, että harjoitteita tulee tehtyä - pitkälle sessiolle ei löydy aikaa tai energiaa - enkä kipeydy muutamasta toistosta. Hyväksyn sen, että mitään pikatuloksia tässä ei saavuteta, mutta ajan kanssa olen ihan varma, että tuloksia syntyy.

Huomatkaa myös, että vaikka täällä esittelen erilaisia treenejäni, en tietenkään pysty kaikkia tekemään koko ajan ja treenini myös kehittyvät eteenpäin oman etenemiseni ja kunkinhetkisen ongelman mukaan.

Olen myös itse innokas tekemään sen, minkä pystyn, ylläpitääkseni nykyistä toimintakykyäni tai sitä parantaankseni. Uskon, että varovaiset harjoitteet auttavat minua, vaikka hypermobiliteettisyndroomaa ja sidekudoksen rakennetta ei pystykään muuttamaan. Minulle on itselleni tärkeää olla aktiivinen oman hyvinvointini suhteen ja etsiä keinoja, jolla voin siihen vaikuttaa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista. Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin.  Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen ...

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...