Siirry pääsisältöön

Fysioterapiaa hms ja eds-hm -potilaille

Kuuntelin mielenkiintoisen luennon YouTubesta hms/eds-hm -potilaan fysioterapeuttisesta hoidosta. Luento pidettiin 16.12.2015 lääketieteen ammattilaisille, ja sen piti ortopediaan erikoistunut fysiatri ja lymfaterapeutti Kathryn Lister DPT, OCS, CLT. Laitoin tähän upotuksen luennosta, jotta voitte kuunnella sen myös itse. Muutamat pointit luennosta tuntuivat minusta erityisen hyviltä ja omaan elämääni soveltuvilta.

Lihasten oikeanlainen toiminta

Videolla puhuttiin siitä, kuinka lihaksissa tulee olla tarpeeksi voimaa liikkeen suorittamiseen, lihasten tulee aktivoitua ja aktivoinnin tulee tapahtua oikealla tavalla. Tällä tarkoitetaan sitä, että jos nostat kahvikupin, sinulla tulee olla tarpeeksi voimaa lihaksissa sen nostamiseen. Lisäksi lihasten tulee aktivoitua, sillä vaikka lihaksissa olisi kuinka paljon voimaa tahansa, mutta lihaksissa ei tapahdu mitään, ei kahvikuppi nouse. Lihasten aktivoinnin tulee myös tapahtua oikein, jotta kahvikuppi nousee huulille, etkä esimerkiksi kaada sitä rinnuksillesi.

Tämän toiminnan perustana on tietysti yleinen kehon fyysinen toiminta kuten verenkierto. Ja kaiken perustana on autonomisen hermoston oikeanlainen toiminta. Se on se paikka, mistä kaikki alkaa, ja autonomisen hermoston tulee toimia yhdessä kaiken muun kanssa.

Tässä kokonaisuudessa voi olla häiriöitä hms/eds-hm -potilailla melkein millä osa-alueella vaan. Omassa itsessäni huomaan lievänä sitä, että kroppa vaan välillä tekee ihan muuta kuin mitä kuvittelin tekeväni. Esimerkiksi kaatelen mukeja ja laseja, koska käteni liikahtaa eri suuntaan tai suuremmalla liikeradalla kuin mihin aioin. Vaikka olen tajunnut, että homma ei mene ihan putkeen, auttoi tämä hahmottamaan, missä vika on eli lihasteni aktivointi ei aina toimi toivotulla tavalla. Olen pikkuhiljaa ymmärtänyt tätä myös pilateksessa ja tehdessäni muita harjoitteita. Lihakseni aktivoituvat väärin tai väärässä järjestyksessä ja olen joutunut treenaamaan oikean lihaksen käyttöä.

Autonomisen toiminnan parantaminen liikunnan avulla

Videolla sanotaan, että ihmisillä, joilla on joku hypermobiliteetti-sairauksien diagnoosi on yleensä myös jonkinlaisia autonomisen hermoston haasteita. Autonomisen hermoston toiminnan parantamiseen tarvitaan liikuntaa. Videolla puhutaan siitä, kuinka liikunta estyy erilaisten ongelmien (kuten kipu, väsymys/fatiikki ja motivaatio) takia, mikä vuorostaan pahentaa niitä. Liikunta pitäisi pystyä aloittamaan jollain tavalla, jotta päästään irti kierteestä ja pystytään ajan kanssa saavuttamaan positiivisia tuloksia. Myös kivun pelko luetellaan liikkumista rajoittavaksi tekijäksi. Kuten me kaikki varmasti jo tiedämme, edistyminen on erittäin hidasta. Mutta, jos liikunta tehdään oikein, on sillä pitkäkestoiset vaikutukset.

Liikunta ja fysioterapeuttiset harjoitteet kivunhoitona

Nosioseptiseen kipuun hoitokeinoiksi kerrotaan liikkeiden kivuttomat ja hellävaraiset toistot, kinestesioteippaus tai vastaava muu tuki, erilaiset hellät manuaaliset terapiat, meditaatio sekä lymfahoito. Neurologiseen kipuun listataan taas mm. jännitys-rentoutus-venyttely (PNF), neuro-motorinen harjoittelu sekä liikunta.

Fysioterapian tarkoituksena on oppia hallitsemaan liikeratojaan ja korjaamaan virheellisiä liikeratoja sekä kohentamaan fyysisiä ja funktionaalisia kykyjä, mikä estää oireiden pahenemista. Videolla kerrotaan, kuinka liikeratojen harjoittamisella annetaan potilaalle työkalu, jonka avulla heidät saadaan liikkeelle. Liikkeiden tulee olla kevyitä ja pieniä sekä kivuttomia. Painevaatteiden käyttö on suositeltavaa, silloin kun ne auttavat henkilöä olemaan aktiivisempi ja liikkumaan enemmän.

Hienoa tässä mielestäni on se, että liikunnan ei tarvitse aina olla sitä hikijumppaa, punttien nostelua salilla tai muuta rasittavaa liikuntaa. Liikunta voi olla pieniä asioita, normaalia liikkumista. Vaikka silmiemme eteen piirtyykin sanasta liikunta jotain suurta ja ihmeellistä, jo kävely ruokakauppaan on liikuntaa.

Hellävarainen manuaalinen terapia luetaan myös hyväksi hoitokeinoksi. Videossa korostetaan erityisesti hellävaraisuutta, sillä muuten hms/eds-potilaan lihakset helposti alkavat vastustaa manipulaatiota ja toivottua vaikutusta ei saavuteta. Syväkudoshierontaa tai nivelten manipulaatiota ei suositella.

Videolla puhuttiin myös siitä kuinka potilas saattaa käyttää fysioterapeutin antamaa manuaalista hoitoa henkisenä tukena. Tällä tarkoitettiin sitä, että potilas oppii uskomaan, ettei pysty itse korjaamaan kehonsa outouksia tai vinoumia vaan tukeutuu tässä aina fysioterapeuttiin. Tämä kohta kosketti minua, sillä olen oppinut omasta kehostani paljon viimeisen puolentoista vuoden aikana ja olen oppinut myös itse korjaamaan asioita, kun ne menevät vikaan. Se, mitä haluan tuoda muillekin tiedoksi on, että se on mahdollista. Voimme kaikki itse oppia asioita kehostamme ja oppia ainakin osittain myös itse tekemään asioita oman hyvinvointimme eteen.

Venyttely

Kathryn Lister puhui, kuinka hän ei anna omien potilaidensa venytellä. Hän tosin selitti sen sillä, että yleensä henkilöt venyttävät silloin niveliään, eivät lihaksiaan, koska he venyttelevät väärin. Itse venyttelen. Mutta olen yritellyt opetella oikeat tavat venytellä ja kuuntelen kehoani, että venytys kohdistuu lihakseen eikä nivelen kohtaan.

Videolla oli paljon muutakin hyvää tietoa, ja jos vaan aikaa on, suosittelen että katsotte sen.

This video is is a link to The Ehlers-Danlos Society YouTube channel where it was published on Jan 20, 2016.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista. Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin.  Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen ...

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...