Fysioterapiaa hms ja eds-hm -potilaille
Kuuntelin mielenkiintoisen luennon YouTubesta hms/eds-hm -potilaan fysioterapeuttisesta hoidosta. Luento pidettiin 16.12.2015 lääketieteen ammattilaisille, ja sen piti ortopediaan erikoistunut fysiatri ja lymfaterapeutti Kathryn Lister DPT, OCS, CLT. Laitoin tähän upotuksen luennosta, jotta voitte kuunnella sen myös itse. Muutamat pointit luennosta tuntuivat minusta erityisen hyviltä ja omaan elämääni soveltuvilta.
Tämän toiminnan perustana on tietysti yleinen kehon fyysinen toiminta kuten verenkierto. Ja kaiken perustana on autonomisen hermoston oikeanlainen toiminta. Se on se paikka, mistä kaikki alkaa, ja autonomisen hermoston tulee toimia yhdessä kaiken muun kanssa.
Tässä kokonaisuudessa voi olla häiriöitä hms/eds-hm -potilailla melkein millä osa-alueella vaan. Omassa itsessäni huomaan lievänä sitä, että kroppa vaan välillä tekee ihan muuta kuin mitä kuvittelin tekeväni. Esimerkiksi kaatelen mukeja ja laseja, koska käteni liikahtaa eri suuntaan tai suuremmalla liikeradalla kuin mihin aioin. Vaikka olen tajunnut, että homma ei mene ihan putkeen, auttoi tämä hahmottamaan, missä vika on eli lihasteni aktivointi ei aina toimi toivotulla tavalla. Olen pikkuhiljaa ymmärtänyt tätä myös pilateksessa ja tehdessäni muita harjoitteita. Lihakseni aktivoituvat väärin tai väärässä järjestyksessä ja olen joutunut treenaamaan oikean lihaksen käyttöä.
Fysioterapian tarkoituksena on oppia hallitsemaan liikeratojaan ja korjaamaan virheellisiä liikeratoja sekä kohentamaan fyysisiä ja funktionaalisia kykyjä, mikä estää oireiden pahenemista. Videolla kerrotaan, kuinka liikeratojen harjoittamisella annetaan potilaalle työkalu, jonka avulla heidät saadaan liikkeelle. Liikkeiden tulee olla kevyitä ja pieniä sekä kivuttomia. Painevaatteiden käyttö on suositeltavaa, silloin kun ne auttavat henkilöä olemaan aktiivisempi ja liikkumaan enemmän.
Hienoa tässä mielestäni on se, että liikunnan ei tarvitse aina olla sitä hikijumppaa, punttien nostelua salilla tai muuta rasittavaa liikuntaa. Liikunta voi olla pieniä asioita, normaalia liikkumista. Vaikka silmiemme eteen piirtyykin sanasta liikunta jotain suurta ja ihmeellistä, jo kävely ruokakauppaan on liikuntaa.
Hellävarainen manuaalinen terapia luetaan myös hyväksi hoitokeinoksi. Videossa korostetaan erityisesti hellävaraisuutta, sillä muuten hms/eds-potilaan lihakset helposti alkavat vastustaa manipulaatiota ja toivottua vaikutusta ei saavuteta. Syväkudoshierontaa tai nivelten manipulaatiota ei suositella.
Videolla puhuttiin myös siitä kuinka potilas saattaa käyttää fysioterapeutin antamaa manuaalista hoitoa henkisenä tukena. Tällä tarkoitettiin sitä, että potilas oppii uskomaan, ettei pysty itse korjaamaan kehonsa outouksia tai vinoumia vaan tukeutuu tässä aina fysioterapeuttiin. Tämä kohta kosketti minua, sillä olen oppinut omasta kehostani paljon viimeisen puolentoista vuoden aikana ja olen oppinut myös itse korjaamaan asioita, kun ne menevät vikaan. Se, mitä haluan tuoda muillekin tiedoksi on, että se on mahdollista. Voimme kaikki itse oppia asioita kehostamme ja oppia ainakin osittain myös itse tekemään asioita oman hyvinvointimme eteen.
Videolla oli paljon muutakin hyvää tietoa, ja jos vaan aikaa on, suosittelen että katsotte sen.
Lihasten oikeanlainen toiminta
Videolla puhuttiin siitä, kuinka lihaksissa tulee olla tarpeeksi voimaa liikkeen suorittamiseen, lihasten tulee aktivoitua ja aktivoinnin tulee tapahtua oikealla tavalla. Tällä tarkoitetaan sitä, että jos nostat kahvikupin, sinulla tulee olla tarpeeksi voimaa lihaksissa sen nostamiseen. Lisäksi lihasten tulee aktivoitua, sillä vaikka lihaksissa olisi kuinka paljon voimaa tahansa, mutta lihaksissa ei tapahdu mitään, ei kahvikuppi nouse. Lihasten aktivoinnin tulee myös tapahtua oikein, jotta kahvikuppi nousee huulille, etkä esimerkiksi kaada sitä rinnuksillesi.Tämän toiminnan perustana on tietysti yleinen kehon fyysinen toiminta kuten verenkierto. Ja kaiken perustana on autonomisen hermoston oikeanlainen toiminta. Se on se paikka, mistä kaikki alkaa, ja autonomisen hermoston tulee toimia yhdessä kaiken muun kanssa.
Tässä kokonaisuudessa voi olla häiriöitä hms/eds-hm -potilailla melkein millä osa-alueella vaan. Omassa itsessäni huomaan lievänä sitä, että kroppa vaan välillä tekee ihan muuta kuin mitä kuvittelin tekeväni. Esimerkiksi kaatelen mukeja ja laseja, koska käteni liikahtaa eri suuntaan tai suuremmalla liikeradalla kuin mihin aioin. Vaikka olen tajunnut, että homma ei mene ihan putkeen, auttoi tämä hahmottamaan, missä vika on eli lihasteni aktivointi ei aina toimi toivotulla tavalla. Olen pikkuhiljaa ymmärtänyt tätä myös pilateksessa ja tehdessäni muita harjoitteita. Lihakseni aktivoituvat väärin tai väärässä järjestyksessä ja olen joutunut treenaamaan oikean lihaksen käyttöä.
Autonomisen toiminnan parantaminen liikunnan avulla
Videolla sanotaan, että ihmisillä, joilla on joku hypermobiliteetti-sairauksien diagnoosi on yleensä myös jonkinlaisia autonomisen hermoston haasteita. Autonomisen hermoston toiminnan parantamiseen tarvitaan liikuntaa. Videolla puhutaan siitä, kuinka liikunta estyy erilaisten ongelmien (kuten kipu, väsymys/fatiikki ja motivaatio) takia, mikä vuorostaan pahentaa niitä. Liikunta pitäisi pystyä aloittamaan jollain tavalla, jotta päästään irti kierteestä ja pystytään ajan kanssa saavuttamaan positiivisia tuloksia. Myös kivun pelko luetellaan liikkumista rajoittavaksi tekijäksi. Kuten me kaikki varmasti jo tiedämme, edistyminen on erittäin hidasta. Mutta, jos liikunta tehdään oikein, on sillä pitkäkestoiset vaikutukset.Liikunta ja fysioterapeuttiset harjoitteet kivunhoitona
Nosioseptiseen kipuun hoitokeinoiksi kerrotaan liikkeiden kivuttomat ja hellävaraiset toistot, kinestesioteippaus tai vastaava muu tuki, erilaiset hellät manuaaliset terapiat, meditaatio sekä lymfahoito. Neurologiseen kipuun listataan taas mm. jännitys-rentoutus-venyttely (PNF), neuro-motorinen harjoittelu sekä liikunta.Fysioterapian tarkoituksena on oppia hallitsemaan liikeratojaan ja korjaamaan virheellisiä liikeratoja sekä kohentamaan fyysisiä ja funktionaalisia kykyjä, mikä estää oireiden pahenemista. Videolla kerrotaan, kuinka liikeratojen harjoittamisella annetaan potilaalle työkalu, jonka avulla heidät saadaan liikkeelle. Liikkeiden tulee olla kevyitä ja pieniä sekä kivuttomia. Painevaatteiden käyttö on suositeltavaa, silloin kun ne auttavat henkilöä olemaan aktiivisempi ja liikkumaan enemmän.
Hienoa tässä mielestäni on se, että liikunnan ei tarvitse aina olla sitä hikijumppaa, punttien nostelua salilla tai muuta rasittavaa liikuntaa. Liikunta voi olla pieniä asioita, normaalia liikkumista. Vaikka silmiemme eteen piirtyykin sanasta liikunta jotain suurta ja ihmeellistä, jo kävely ruokakauppaan on liikuntaa.
Hellävarainen manuaalinen terapia luetaan myös hyväksi hoitokeinoksi. Videossa korostetaan erityisesti hellävaraisuutta, sillä muuten hms/eds-potilaan lihakset helposti alkavat vastustaa manipulaatiota ja toivottua vaikutusta ei saavuteta. Syväkudoshierontaa tai nivelten manipulaatiota ei suositella.
Videolla puhuttiin myös siitä kuinka potilas saattaa käyttää fysioterapeutin antamaa manuaalista hoitoa henkisenä tukena. Tällä tarkoitettiin sitä, että potilas oppii uskomaan, ettei pysty itse korjaamaan kehonsa outouksia tai vinoumia vaan tukeutuu tässä aina fysioterapeuttiin. Tämä kohta kosketti minua, sillä olen oppinut omasta kehostani paljon viimeisen puolentoista vuoden aikana ja olen oppinut myös itse korjaamaan asioita, kun ne menevät vikaan. Se, mitä haluan tuoda muillekin tiedoksi on, että se on mahdollista. Voimme kaikki itse oppia asioita kehostamme ja oppia ainakin osittain myös itse tekemään asioita oman hyvinvointimme eteen.
Venyttely
Kathryn Lister puhui, kuinka hän ei anna omien potilaidensa venytellä. Hän tosin selitti sen sillä, että yleensä henkilöt venyttävät silloin niveliään, eivät lihaksiaan, koska he venyttelevät väärin. Itse venyttelen. Mutta olen yritellyt opetella oikeat tavat venytellä ja kuuntelen kehoani, että venytys kohdistuu lihakseen eikä nivelen kohtaan.Videolla oli paljon muutakin hyvää tietoa, ja jos vaan aikaa on, suosittelen että katsotte sen.
This video is is a link to The Ehlers-Danlos Society YouTube channel where it was published on Jan 20, 2016.
