 |
| Kuvan lähde: Pixabay/Guggenberger_El |
Hammaslääkäri Rebecca Schaffer kertoi The Ehlers-Danlos Societyn HSD-konferenssissa hampaiden ja suun terveydestä HSD:tä sairastavilla. Kollageeniä on monessa hampaan eri osassa. Jos kollageenin laatu on huonompaa, kuten HSD:ssä ja hEDSissä, voi se aiheuttaa monenlaisia ongelmia, kuten
- Kudos itsessään voi olla hauraampaa ja ohuempaa.
- Ien voi vetäytyä ja hammaskaula paljastua.
- Hammasrautojen aikaansaama vaikutus voi olla huono, sillä hampaat voivat palautua vanhoille paikoilleen takaisin.
- Kurkunpään osittainen ahtauma voi johtaa uniongelmiin. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri voi tällöin arvioida voiko CPAP-konetta käyttää, jos uniongelmat johtuvat löysistä nivelsiteistä ja niitä ympäröivistä kudoksista.
Iso ongelma monella HSD-potilaalla on se, että paikallispuudute vaikuttaa huonosti. Syytä tähän ei kuitenkaan tiedetä. Tutkimukset osoittavat, että jopa 88 prosentilla EDS-potilaista paikallispuudute ei toimi riittävästi. Tutkimukset osoittivat, että artikaiini on kaikkein tehokkain puudutusaine HSD-potilailla ja lidokaiini kaikkein tehottomin. Hammaslääkärin kanssa kannattaa myös keskustella, mitä paikallispuudutetta hän käyttää tai hänellä on tarjota. Mielenkiintoinen fakta on myös, että yläleuka puutuu helpommin kuin alaleuka. Monetkaan hammaslääkärit eivät tunne tätä HSD- ja EDS-potilaiden ongelmaa, joten asiasta on hyvä keskustella oman hammaslääkärin kanssa ja kuvata oma ongelmansa. Esimerkiksi minulla puudute vaikuttaa viiveellä ja lakkaa vaikuttamasta nopeammin. Siinä välissä se kyllä vaikuttaa, mutta asia tulee huomioida toimenpiteitä tehdessä ja valmistellessa.
Hammaslääkäri rohkaisi luennollaan HSD:tä sairastavia putsaamaan hammasvälinsä tehokkaasti ja käyttämään hammaslankaa. Sen käyttö auttaa parodontiitin ehkäisyssä. Parodontiitti on hampaan kiinnityskudoksen sairaus, jonka esiintyvyys on linkitetty moniin eri saairauksiin kuten autoimmuunisairauksiin, nivelsairauksiin, neurologisiin sairauksiin ja niin edelleen. Se on myös yleistä HSD:tä tai EDS:ää sairastavilla.
Lisäksi HSD- ja EDS-potilailla voi olla erilaisia pää- ja purentaelimistön kipuja. Erilaisten pään alueen lihasten jännitystilat voivat myös tuntua hampaiden ja suun alueen kipuina. Hän suositteli, ettei purkkaa jauhettaisi tai kovia ja sitkeitä ruokia syötäisi, jos tällä alueella on ongelmia. Se saattaa lisätä lihasjännitystä. Hän suositteli stressinhallintatekniikoiden, palleahengityksen ja rentoutusharjoitusten opettelua.
Hammaslääkärissä kannattaa käydä säännöillisesti ja suun hygieniasta pitää huolta. Fysioterapeutin kanssa kannattaa käydä kaularangan lihaksiston tiukkuudet läpi ja pään alueen lihaksia, kuten esimerkiksi purulihaksia, voi hieroa.
Lääkäri kertoi myös ruksittavasta listasta, josta voi ennen lääkärikäyntiä ruksia ne asiat, jotka koskevat itseään ja viedä listan mukana lääkärille. En kuitenkaan vielä löytänyt tällaista mistään verkosta. Joka tapauksessa lista olisi kuitenkin englanniksi. Suomessa varmasti auttaa se, jos edes itse listaa hampaiden hoitoon ja suun alueeseen liittyvät ongelmansa ja muistaa jutella niistä hammaslääkärin kanssa.