Siirry pääsisältöön

Omituiset unirytmit

Mä olen aina ollut hyväuninen. Kun käyn makuulle, tulee uni. Nukun yleensä heräämättä aamuun asti. Tai ainakaan en muista, jos yön aikana heräänkin. En välttämättä nuku kuin 7 tuntia yössä, ja se riittää aivan mainiosti. Olen aina ollut aamuvirkku, joten kuuden aikaan herääminen on ihan ok.

Kuitenkin ihan viime aikoina on unirytmini ollut todella epätavanomainen. Olen nukkunut todella vähän. Nukun katkonaisesti ja vain muutamia tunteja yössä. Viime yönä torkuin noin neljän tunnin ajan. Kävin nukkumaan puolilta öin, olin valveilla vielä kahdelta, ja neljän tunnin torkahteluiden ja pyörimisen jälkeen nousin kuudelta. Olen ollut kipeä alaselästä ja lonkista, ja ehkä kipu häiritsee unta. En kuitenkaan koe kipua kovin kovana, ehkä kolmosen vahvuisena kipuasteikolla.

Keskiviikon ja torstain välisenä yönä nukuin yli yhdeksän tuntia. Kävin nukkumaan klo 11, heräsin klo 4.30 ja valvoin tunnin, kun kivun takia en saanut unta. Sitten yhtäkkiä kello olikin puoli kymmenen. Sitä edelsi kolme yötä noin viiden-kuuden tunnin unilla. Tämä on minulle todella epätavallista.

Päätin jo aikoja sitten, etten stressaa nukkumattomuudesta. Jos ei nukuta niin ei nukuta. Pistän valot päälle ja luen. Olen ajatellut, että jos tänä yönä ei nukuta, ehkä ensi yönä nukuttaa. Jännää tässä nukkumattomuudessa on, etten oikeastaan ole edes väsynyt päivisin. Öisin torkun ja lepään, mutta unta vaan ei ole.

Luotan siihen, että syksyn pimeät illat ja marraskuun harmaat tuovat kyllä unet taas mukanaan.

Kesäisen aamuauringon säteet yön sadekuuron jälkeen.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista. Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin.  Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen ...

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...