Asentotunto pielessä


Kuinka sitä voi olla näin pihalla siitä, miten käyttää kroppaansa?! Joka kerta opin uutta fysioterapeutin luona. Jo edellisellä kerralla avattiin mun jumiutunutta olkapäätä. Nyt jumissa oli lapa, kyynärpään kohdalta lihakset ja jänteet sekä kylkiluiden välissä olevat lihakset. Ihmetteli, kun mulla menee noin älyttömän juntturaan. Yhtenä syynä ongelmiin voi olla mun luontainen tapa nostaa erityisesti oikea olkapää korviin.

Ette voi tajuta kuinka hankalaa on pitää tietoisesti olkapäätä alhaalla. Heti,  kun unohdan sen, nousee olkapää ylös. Vaikka vaan seison ja käsivarret roikkuu sivuilla, huomaan, että olkapää onkin ylhäällä. Arvatkaapa, mitä tapahtuu, kun tässä näpytän näppäimistöä. Tässä onkin todella opettelemista.

Meinasin kokeilla myös ottaa vähän vitamiinilisiä ruokavalioon. Fysioterapeutti ehdotti, että mulla voi olla kropassa vitamiinit ja hivenaineet pielessä. B-vitamiinejä mulla onkin kotona, ja ne vaikuttaa hermoihin ja lihaksistoon. Jospa niistä olisi apua. Olen vaan niin onnettoman huono muistamaan vitamiinit. Jos ne tiputtaa dosettiin, niin sieltä ne varmaan tulee otettua.

Toinen treenattava kohta kroppaa on oikea jalka. Tai jalan nosto. Vasen jalka nousee oikein, niin että kylki tekee myös nostoa. Oikelta puolelta nostan jalkaa vain lonkasta ylös, enkä käytä kylkeä. Jalka nousee paljon vähemmän, ja se selittää, miksi kompastelen rappusissa ja jopa tasaisella maalla. Tätä treeniä en odota, koska on todella vaikeaa yrittää kävellä eri tavalla kuin ennen. Päivän harjoittelun jälkeen on lonkka kipeä, polvi omituinen ja pari varvasta puuduksissa. Toivottavasti homma tästä tasaantuu.

Lonkassa jänteen kiinnityskohta on mulla ollut tulehtunut keväästä asti. Tulisikohan tässä jo nelisen kuukautta täyteen. Se on melko hyvänä nyt, jos ei yritä tehdä mitään. PhysioPilateksessa eilen treenasin 5 kpl osteri-nimistä liikettä, jossa tehdään kylkimakuulta lonkankiertoja. Sen jalka kesti, mutta samana päivänä ei olisi pitänyt enää yrittää mitään muuta. Tein pienen pyörälenkin, ja jalka lakkasi tottelemasta. Se ei jaksanut ylämäissä painaa poljinta alas. Ensi kerralla tiedän, ettei samana päivänä tehdä yhtään mitään lisärasitusta aiheuttavaa. Näin sitä oppii omia rajojaan. Toivottavasti tuota rajaa pystytään vähän venyttämään ajan kanssa.

Mä tykkään saada näitä harjoitteita ja opetella hallitsemaan kroppaani. Toivon näet, että oikeiden asentojen avulla voin vähentää kroppani ongelmia ja pysyä "terveenä" mahdollisimman pitkään.

Blogiarkisto

Näytä enemmän

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

Autonominen hermostoni on sekaisin

Puutunut kieli