Siirry pääsisältöön

Ysärisuosikkeja ja lääkärissä ravaamista

Flunssa muuttui lopulta keuhkoputkentulehdukseksi ja antibioottikuuriksi. Koska olen allerginen osalle antibiootteja, oli minulle yksi vaihtoehto, jolla minua hoitaa. Se ei tosin käynyt kipulääkkeeni kanssa yhteen, joten kipulääke piti vaihtaa vatsansuojalääkkeettömään versioon antibioottikuurin ajaksi. Tässä nyt napsitaan hevoskuuria antibiootteja ja yskänlääkettä muiden lisäksi.

Elämään on siis viime aikoina kuulunut flunssaa, nenäliinoja, tv:n katselua ja tabletin räpläämistä. Löysin myös uudelleen vanhat cd:ni, ja olen naapurien iloksi luukuttanut Gn'R:ää, Soul Asylymia, Metallicaa ja muita ysärisuosikkejani. Vielä kaikkien näiden vuosien (vuosikymmenten...) jälkeen osaan teinivuosieni lempibiisien sanat ulkoa.

Minua ei todellakaan ole siunattu lauluäänellä tai sävelkorvalla, eikä keuhkoputkentulehduksessa hoilottaminen varmasti muutenkaan ole kovin suotavaa. Silti ei vaan pysty olemaan laulamatta, kun vanhat lemppari soivat.

Iho- ja allergiasairaala muisti minua kirjeellä, ja kutsuivat minut tapaamiseen helmikuun lopulla. Ensi lääkärille, joka arvioinee tarpeen epikutaanitesteille. Positiivista tässä on, että ainakaan lähete ei tullut bumerangina takaisin. Saa nähdä, miten homma lähtee etenemään ja näkevätkö he tarpeen allergiatutkimukselle.

Lääkärissä ravaaminen jatkuu vielä tämän vuoden puolella käsiongelmiini liittyen, mutta aika on vasta parin viikon päästä. Vien sinne mukanani fysioterapeutin arvion tilanteestani. Käteni eivät ole sillä tasolla, millä tämän ikäsen ihmisen käsien toiminnan kuuluisi olla. Lääkärikin heitti, että jos otettaisiin enmg niistä, kun niiden toiminta on niin heikkoa. Saa nähdä, miten asiat etenevät näidenkin kanssa.

Tähän mennessähän olen viime kuukausina käynyt lääkärissä tai jonkun terveydenhuollon henkilön pakeilla lähes kerran viikossa. On tutkittu allergiaa ja flunssa, on ollut fyssarikäyntiä ja labraa.

Viime viikkoina ei ole paljon tullut liikuttua muuta kuin pakolliset reissut töihin, apteekkiin, lääkäriin tai ruokakauppaan. Talven huono puoli kuitenkin on talvikengät. Niihin ei nilkkatukeni mahdu kunnolla, joten lonkan insertiitti on taas ärtynyt.

Kirjastostakin tuli ilmoitus, että pari kuukautta sitten tilaamani Helena Mirandan kipukirja Ota kipu haltuun on noudettavissa. Täytyy tänään lähteä se hakemaan. Raportoin sitten, löysinkö siitä minua auttavia asioita. Ensi kertaan siis. Tällä kertaa ei ole kovin syvällistä tai informatiivista kerrottavaa. Ehkä ensi kerralla taas paremmin, kun olen lukenut tuon  kirjan.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Autonominen hermostoni on sekaisin

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että joku teksti pitäisi saada aikaiseksi näistä autonomisen hermoston ongelmista. Sen mitä olen muiden kirjoituksia lueskellut, tuntuvat POTS-oireet olevan aika tavallisia autonomisen hermoston oireita meillä, jotka kärsimme hypermobiliteettisyndroomasta tai Ehlers-Danlosin hypermobiilityypistä. POTS-oireilla tarkoitetaan poikkeuksellisen suurta syketason nousua seisomaan noustessa ja aivojen verensaannin vaihtelua. Ne voivat vaikeina olla hyvinkin paljon elämää rajoittavia. Minun ongelmani on kuitenkin adrenaliini. Tarkemmin sen aiheuttamat reaktiot elimistössäni. Adrenaalinin vaihtelut voivat edesauttaa kroonisen väsymysoireyhtymän syntymistä, mutta minun ongelmani liittyy adrenaalinihyökyihin ja stressin käsittelyyn. Ensi kertaa tajusin, että tämä minulla lapsesta asti ollut vaiva, voisi liittyä hypermobiliteettisyndroomaan, kun luin Alan Pocinkin kirjoittaman artikkelin Joint hypermobility and Joint hypermobility syndrome . Myöhemmin kun kä...

Kipuasteikko

Olen miettinyt kipua ja sen määrittämistä. Monesti kipu kysytään asteikolla 0-10. Tämä on tottakai hyvä määre ja hoitohenkilökunta pystyy hieman suhtetuttamaan potilaan tuntemaa kipua. Ongelma tässä on se, että koska asteikolle ei kysymyksen yhteydessä anneta sanallista kuvailuasteikkoa, voivat lääkäri ja potilas käsittää asteikon eri tavoin. Jos sinä ja minä juttelisimme kipuasteikosta ja kivun määrästä, emme varmastikaan käsittäisi sitä samalla tavalla. Vaikka meillä sattuisi olemaan täysin sama kipu luultavasti vetäessämme numeron ihan lonkalta, arvioisimme sen eri tavoin. Toinen voisi arvioida sen yläkanttiin ja toinen alakanttiin. Tietenkään kumpikaan asioista ei ole hyvä. Jos arvioit kipusi liian korkealle verrattuna siihen, miten hoitohenkilökunta sen arvioi, et ole kipuinesi uskottava. Jos taas arvioit ne liian alakanttiin, ei kipujasi pidetä kovina, koska et itsekään tunnu niitä pitävän kovin kovina. Itse huomaan arvioivani kivun yleensä liian pienellä numerolla, aina...