Siirry pääsisältöön

Sormiharjoituksia

Viime fyssarin käynnillä juttelin pitkästi käsieni toimintakyvystä, ja kuinka se on mielestäni laskemaan päin. Kirjoittelin muutaman päivän ajan ylös asioita, joitan en pysty tekemään normaalisti. Kiinnitin asioihin huomiota ja vertasin itseäni muihin ihmisiin. Listasta tuli paljon pidempi kuin etukäteen luulin. Kotioloissa asioita on helpompi kiertää, sillä tavarat ovat omia ja voit tehdä asioita missä asennossa vaan ja millä työvälineillä vaan.

Tajusin myös ensimmäistä kertaa elämässäni, että pidän leikkuuveistä väärin kädessäni. Koska etusormeni on ihmeellinen vempula, en pysty tukemaan sillä veistä ollenkaan. Tästä syystä myöskään ranteeni ei toimi oikein. Ei siis ole ihme, että leivän leikkaaminen on hankalaa, varsinkin julkisilla paikoilla kuten lounasravintoloissa.

Fysioterapeutin testatessa käsiäni, kävi ilmi, että puristusvoiman ja huonojen käsivoimien lisäksi minulla on ongelmia nimettömän ojentamisessa. Sormi ei ota vastaan käskyjä, kuten muut sormet. Koska muut sormet liikkuvat, keskitymme harjoittelussa nimettömiin. Sain tehtäväkseni nostaa nimettömiä ylöspäin. Aluksi ne eivät nousseet ollenkaan, ja hetken harjoittelun jälkeen sain niitä ylös vajaan sentin verran. Muut sormet nousevat normaalisti. Kyse ei siis ole nivelen liikerajoitteesta, sillä pystyn nostamaan toisella kädellä sormen pystyyn, vaan käskyjen kulkemisesta perille, luultavasti hermojen ongelmasta. 



Seuraavaksi testattiin sormien liikkumista sivusuuntaan. Kaikki muut sormet toimivat nätisti, paitsi nimettömät. Ne eivät liiku sivusuuntaan milliäkään, paitsi, jos annan pikkurillin tehdä kaikki työt.



Helpotimme harjoitusta edelleen, ja nyt tehtäväni on siis liikutella nimetöntä sivusuuntaan, kun pikkurilli on viety sivulle. Tätä pystyn tekemään, joten tämä on kotiläksyni. Nimettömän liike on haparoivaa ja paljon epävarmempaa kuin muiden sormien, mutta ainakin se liikkuu.


Eivät nämä harjoitukset tietenkään auta puristusvoiman lisäämiseen eivätkä sinällään välttämättä toimintakykyyn. Kuitenkin, jos saan treenattua hermojen käskytystä normaalimmaksi, voi sitä kautta käsieni toiminta parantua.

Muihin käsieni ongelmiin etsin vielä apuja. Ehkä joku päivä näistä päästään selvyyteen. Pitää varmaan ottaa lääkärinkin kanssa puheeksi nämä kädet ja muutenkin kaikki ongelmani yhtenä pakettina. Itseäni vaan hirvittää se, että menen sinne kertomaan monesta eri ongelmakohdasta. Yleensä menen lääkäriin aina yhden ongelman kanssa, ja siihen sitten etsitään ratkaisua.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Autonominen hermostoni on sekaisin

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että joku teksti pitäisi saada aikaiseksi näistä autonomisen hermoston ongelmista. Sen mitä olen muiden kirjoituksia lueskellut, tuntuvat POTS-oireet olevan aika tavallisia autonomisen hermoston oireita meillä, jotka kärsimme hypermobiliteettisyndroomasta tai Ehlers-Danlosin hypermobiilityypistä. POTS-oireilla tarkoitetaan poikkeuksellisen suurta syketason nousua seisomaan noustessa ja aivojen verensaannin vaihtelua. Ne voivat vaikeina olla hyvinkin paljon elämää rajoittavia. Minun ongelmani on kuitenkin adrenaliini. Tarkemmin sen aiheuttamat reaktiot elimistössäni. Adrenaalinin vaihtelut voivat edesauttaa kroonisen väsymysoireyhtymän syntymistä, mutta minun ongelmani liittyy adrenaalinihyökyihin ja stressin käsittelyyn. Ensi kertaa tajusin, että tämä minulla lapsesta asti ollut vaiva, voisi liittyä hypermobiliteettisyndroomaan, kun luin Alan Pocinkin kirjoittaman artikkelin Joint hypermobility and Joint hypermobility syndrome . Myöhemmin kun kä...

Kipuasteikko

Olen miettinyt kipua ja sen määrittämistä. Monesti kipu kysytään asteikolla 0-10. Tämä on tottakai hyvä määre ja hoitohenkilökunta pystyy hieman suhtetuttamaan potilaan tuntemaa kipua. Ongelma tässä on se, että koska asteikolle ei kysymyksen yhteydessä anneta sanallista kuvailuasteikkoa, voivat lääkäri ja potilas käsittää asteikon eri tavoin. Jos sinä ja minä juttelisimme kipuasteikosta ja kivun määrästä, emme varmastikaan käsittäisi sitä samalla tavalla. Vaikka meillä sattuisi olemaan täysin sama kipu luultavasti vetäessämme numeron ihan lonkalta, arvioisimme sen eri tavoin. Toinen voisi arvioida sen yläkanttiin ja toinen alakanttiin. Tietenkään kumpikaan asioista ei ole hyvä. Jos arvioit kipusi liian korkealle verrattuna siihen, miten hoitohenkilökunta sen arvioi, et ole kipuinesi uskottava. Jos taas arvioit ne liian alakanttiin, ei kipujasi pidetä kovina, koska et itsekään tunnu niitä pitävän kovin kovina. Itse huomaan arvioivani kivun yleensä liian pienellä numerolla, aina...