Siirry pääsisältöön

Oletko johdonmukainen vai omaperäinen ajattelija?


Luin Toni Bernhardin blogi-kirjoituksen What Type Thinker Are You?, jossa kerrotaan erilaisista ajattelutavoista. Johdonmukainen ajattelija valitsee kantansa etukäteen valikoiduista vaihtoehdoista, omaperäinen ajattelija etsii uusia vaihtoehtoja.

Mitä tämä siis tarkoittaa käytännössä? Kun puhutaan kroonisesta sairaudesta, tämä tarkoittaa sitä, että johdonmukainen ajattelija näkee kaksi mahdollisuutta; olen sairas tai olen terve ja valitsen näistä vaihtoehdoista olevani sairas. Jos tätä samaa sovelletaan liikkumiseen, näet vaihtoehdot voin harrastaa liikuntaa tai en voi harrastaa liikuntaa. Jos et pysty käymään aerobic-tunneilla, päädyt vaihtoehtoon, en voi harrastaa liikuntaa.

Omaperäinen ajattelija ei valitse sairaan ja terveen väliltä, vaan näkee, että vaikka on sairas, voi samanaikaisesti olla terve. Samoin se, ettei voi harrastaa aerobicia, ei tarkoita, ettet voi harrastaa vaikka pilatesta.

Lukiessani tätä blogi-kirjoitusta ymmärsin, että erilainen ajattelutapa on syy, miksi ihmiset jäävät kiinni johonkin ajatukseen. Ymmärsin, että kaikkien ei ole yhtä helppo miettiä uusia vaihtoehtoja. Tunnistan itsestäni molemmat ajattelumallit; johdonmukaisen ajattelijan ja omaperäisen ajattelijan. Tietyissä asioissa selkeästi johdonmukainen ja valitsen vaihtoehdon olemassaolevista vaihtoehdoista. Tämä koskee erityisesti rutiineita ja joskus vaan on helpoin mennä siitä, mistä aita on matalin.

Toisaalta olen myös omaperäinen ajattelija. Vaikka olen sairas, en suostu olemaan pelkästään sairas. En vello sairaudessani, vaikka opettelen siitä uusia asioita ja varmasti puhun siitä aivan liikaa ystävilleni. Teen kuitenkin mukavia asioita enkä suostu niistä luopumaan. Yritän jatkuvasti löytää uusia keinoja voida paremmin, vaikka tiedän, ettei sairauttani voida parantaa. Voin silti yrittää elää mahdollisimman hyvää ja monipuolista elämää. Yritän katsoa asioita monelta kannalta ja löytää ratkaisuita. Joskus ajattelen asioita myös liian monimutkaisesti. Välillä olisi vain hyvä valita joku vaihtoehto, vaikka aivoni lähtevät jo hurisemaan ja miettimään uusia ratkaisumalleja.

On itsestäänselvää, ettemme ole kaikki samanlaisia ja ajattelemme eri asioista eri tavalla. Se vaan on välillä hankala muistaa. Erityisesti nettikeskusteluita lukiessa huomaa kuinka ihmiset asettuvat yleensä puolesta tai vastaan. Harvoin saadaan oikeasti aikaiseksi kunnollista keskustelua. Tiedän, että myös sitäkin on ja uusia näkemyksiä esitetään, mutta silti usein törmää siihen, että olet joko a tai b, eikä muuta vaihtoehtoa ole. Tämä ärsyttää minua. En jaksa osallistua enkä edes lukea keskusteluita, joissa sama asiat ja aiheet vellovat uudestaan ja uudestaan eikä kenelläkään ole mitään uutta sanottavaa. Tämä kirjoitus opetti minua ymmärtämään, että nämä ihmiset eivät näe muita vaihtoehtoja. Heidän ajatusmallinsa on fiksattu, ja heidän mielestään a poissulkee b:n.

Mielestäni aivojen toiminta on mielenkiintoista. Samoin ihmisten väliset erot. On mielenkiintoista oppia ymmärtämään erilaisia toimintatapoja ja -malleja. Se ei kuitenkaan tarkoita, etten ärsyyntyisi samoista asioista kuin ennenkin, mutta asioiden ymmärtäminen auttaa minua myös ymmärtämään erilaisia ihmisiä.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista. Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin.  Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen ...

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...