Siirry pääsisältöön

Terveisiä kuntoutuksesta


Viikko kuntoutuksessa on ollut erilainen kuin odotin, vaikken ollut oikeastaan tajunnut odottaneeni mitään. Todellakin kyseessä on selvitysjakso, joka jatkuu vielä seuraavallakin kuntoutuskerralla. Ollaan tehty polkupyöräergonomiatesti, jossa kunnokseni tuli välttävä. Fysioterapeutti sanoi, että tuloksista näkee, että olen tottunut liikkumaan matalan sykkeen alueella, ja korkeamman sykkeen alueella tuli sitten ongelmia ja pulssi nousi jyrkässä kulmassa. Pystyin kuitenkin tekemään koko testin, mikä on mielestäni hienoa. Polveni ja lonkkani kestivät testin.

Teimme myös kuntotestin. Kyykkyjä pystyin tekemään vaaditut 60 kappaletta, ja rangan liikkuvuus... no sehän liikkuu. Lankutus onnistui myös tarvitun minuutin ajan. Käsissä olikin selkeästi enemmän ongelmia. Käden nosto oli keskitasoa, sillä nyt se piti tehdä oikein, olkapää alhaalla. Sen osalta minulla on vielä harjoittelu kesken enkä saanut sitä vaivattomasti ylös. Jos olisin vanhaan tapaan vaan heilauttaunut sen lapa ylhäällä, se olisi mennyt aivan helposti ylös. Naisten olisi pitänyt lisäksi kyetä nostamaan viiden kilon painon kanssa käsi suoraan ylöspäin pään viereen. Kertoja laskettiin No, ei onnistunut. Ei yhden yhtä kertaa suoralle kädelle - en saanut sitä ylös edes väärin tehtynä ja koko kropalla työntämällä.

Lopuksi mitattiin käsien puristusvoima. Vasemman käteni puristusvoima oli 18 kg, oikean 10 kg. Minulle on tämä sama testi tehty vuosia sitten työterveydessä, ja muistelen, että vasemman käteni puristusvoima olisi ollut suunnilleen sama. Oikea käsi oli silloin vasenta parempi, joten ainakin 9 kg on puristusvoimaa kädestä kadonnut. Viitearvoista näin, että minun ikäiselläni naisella heikon puristusvoiman raja on 30 kg. Oikean käteni saama 10 kg olisi heikko tulos jopa 80-vuotiaalle naiselle. Ei muuten naurata.

Siuntion peltomaisemaa.
Minä kävin fysiatrin tutkimuksessa kuntoutusta varten. Hän oli tutustunut teksteihini sekä b-lausuntoon. Minua taivuteltiin ja kommentoitiin, että kerrankin on henkilöllä oikea diagnoosi. En oikein tiedä, mitä asiasta olisi pitänyt ajatella. Ainakin hyväksyi diagnoosini eli hyvä niin. Fibropisteitä paineli, ja sai niistä täyttymään 8/18, joten ei tullut fibromyalgia-diagnoosia. Se on kyllä minulta useankin lääkärin toimesta jo aiemminkin poissuljettu, joten tämä ei minulle ollut ylläri. Lääkäri totesi vielä niskani ja kaulani erittäin heikoksi. Ja kuntoutussuunnitelmaani tulee ilmeisesti jotain sitä vahvistavaa harjoittelua.

Stressistä ja vähäisestä unesta keskustelin psykologin vastaanotolla. Ihan hyvä keskustelu ja sain jo pari pientä vinkkiäkin, mitä voin kokeilla unen saamiseksi kohdilleen. Pitää vaikka ensi viikolla jo heti ottaa asioita kokeiluun.

Olemme myös jo jutelleet alustavasti omista tavoittistamme esimerkiksi ruokavalion ja liikunnan suhteen. Näistä kyllä on jotain opiksi otettavaa, vaikka suuria muutoksia ei minun tarvitsekaan ehkä tehdä. Yritän lisätää iltapäivään iltapalan. Tällöin ehkä illalla ei tulisi syötyä niin paljon roskaa, jos verensokeri pysyisi tasaisempana päivän mittaan. Liikuntamäärät pitää yrittää laskea. Oletan liikkuvani tarpeeksi, mutta luultavasti teen liian vähän rasittavaa liikuntaa. Tai tiedän tekeväni, kun en siihen kykene. Joka tapauksessa aion kartoittaa liikuntamääräni arjessa ja oikeasti laskea, kuinka paljon liikuntaa/liikkumista päivän aikana kertyy.

Aion ottaa kuntoutuksesta irti kaiken, minkä vaan pystyn.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista. Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin.  Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen ...

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...