Siirry pääsisältöön

Kroppa temppuilee ja lihakset jumivat

Onneksi kroppa päätti alkaa hajota eilen, sillä tänään minulla oli fysioterapeutin kanssa tapaaminen. Eilen töissä istuessani työtuolillani yhtäkkiä tuntui kuin joku olisi puukottanut alaselkään. Samassa huoneessa istuva työkaveri kysyi, että mikä tuli, kun oli pakko ihan ulvahtaa ääneen. Koko eilisen päivän ja illan alaselkään "puukotti" aina välillä.

Tänään alaselkä oli melko normaalisti kipeä, mutta päätin kuitenkin fysioterapeuttia pyytää katsomaan sitä. Sanoi heti, että alaselkä on turvoksissa ja selvästi krampissa. Jännää tässä on, ettei se ollut edes kovin kipeä. Selän lihaksia availtiin ja ilmeisesti oli käynyt niin, että nelikulmainen lannelihas (quadratus lumborum) oli krampannut siitä säikeestä, joka kiinnittyy L4-nikamaan.  Ilmeisesti se puukonisku johtui siitä, että siinä jumi nappasi hermoon. Tänään olikin sitten koko lihas alkanut krampata ja oli krampissa jo L1-nikamasta asti ja L4:n kohta oli jo turvoksissa ja kosketusarka. Alla havainnekuvaa lihaksesta.

Nelikulmainen lannelihas, quadratus lumborum
Kuvan lähde ja sijainti: http://kelpokeho.fi/kuukauden-lihas-syyskuu/
Krampin avaamisen jälkeen selkä oli heti parempi, ja varmasti tuo arka kohtakin rauhoittuu kohtapuolin.

Päivän toinen ongelma oli oikea reisi, joka on jo jonkin aikaa ollut tosi kireä reiden sisältä. Siellä on tuntunut kuin olisi kireä, joustamaton naru keskellä jalkaa. Reiden lähentäjä oli täysin jumissa, ja trigger-pisteitä manipuloimalla fysioterapeutti sai lihaksen rentoutumaan. Lisäksi sain harjoituksen, minkä avulla vahvistaa lähentäjiä. Vaikka pilateksessa ollaankin lähentäjäharjoituksia tehty, niiden liikerata on ollut niin pieni, että olen pystynyt ne hyvin tekemään. Isommalla liikeradalla tulee ongelmia, sillä lihaksissa ei ole tarpeeksi voimaa. Nyt siis lisätään tämä harjoitettavien lihasten listalle. Jonkin aikaa harjoittelin vastaanotolla oikean lihaksen aktivoimista, jotta pystyn tekemään harjoituksen oikein kotonakin.

Juteltiin fyssarin kanssa myös kuntoutuksessa tekemäni kuntotestin tuloksista sekä muista asioista. Kävi ilmi, että kuntoutuksessa ei missään nimessä saa lähteä vahvistamaan niskalihaksia kuminauhan avulla. Tulen kuulemma sillä tavoin rikkomaan itseni. Oletettavasti kuntoutuslaitoksen fysiatri juuri sitä on minulle suositellut / suunnitellut. Mielenkiintoisia keskusteluja siis odotettavissa seuraavalla kuntoutusjaksolla. Täytyy kysellä, että mitä minulle on suunniteltu tällä saralla. 

En todellakaan halua hajoittaa kroppaani enkä mennä takapakkia, sillä kaiken tämän eteen on tehty todella paljon töitä. Puolessatoista vuodessa olen saanut paljon aikaan, vaikka ongelmia kehossa riittääkin. Eivät kai ne tule koskaan sieltä katoamaan, mutta jo se, että itse tunnen oman kroppani näin hyvin, auttaa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Autonominen hermostoni on sekaisin

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että joku teksti pitäisi saada aikaiseksi näistä autonomisen hermoston ongelmista. Sen mitä olen muiden kirjoituksia lueskellut, tuntuvat POTS-oireet olevan aika tavallisia autonomisen hermoston oireita meillä, jotka kärsimme hypermobiliteettisyndroomasta tai Ehlers-Danlosin hypermobiilityypistä. POTS-oireilla tarkoitetaan poikkeuksellisen suurta syketason nousua seisomaan noustessa ja aivojen verensaannin vaihtelua. Ne voivat vaikeina olla hyvinkin paljon elämää rajoittavia. Minun ongelmani on kuitenkin adrenaliini. Tarkemmin sen aiheuttamat reaktiot elimistössäni. Adrenaalinin vaihtelut voivat edesauttaa kroonisen väsymysoireyhtymän syntymistä, mutta minun ongelmani liittyy adrenaalinihyökyihin ja stressin käsittelyyn. Ensi kertaa tajusin, että tämä minulla lapsesta asti ollut vaiva, voisi liittyä hypermobiliteettisyndroomaan, kun luin Alan Pocinkin kirjoittaman artikkelin Joint hypermobility and Joint hypermobility syndrome . Myöhemmin kun kä...

Kipuasteikko

Olen miettinyt kipua ja sen määrittämistä. Monesti kipu kysytään asteikolla 0-10. Tämä on tottakai hyvä määre ja hoitohenkilökunta pystyy hieman suhtetuttamaan potilaan tuntemaa kipua. Ongelma tässä on se, että koska asteikolle ei kysymyksen yhteydessä anneta sanallista kuvailuasteikkoa, voivat lääkäri ja potilas käsittää asteikon eri tavoin. Jos sinä ja minä juttelisimme kipuasteikosta ja kivun määrästä, emme varmastikaan käsittäisi sitä samalla tavalla. Vaikka meillä sattuisi olemaan täysin sama kipu luultavasti vetäessämme numeron ihan lonkalta, arvioisimme sen eri tavoin. Toinen voisi arvioida sen yläkanttiin ja toinen alakanttiin. Tietenkään kumpikaan asioista ei ole hyvä. Jos arvioit kipusi liian korkealle verrattuna siihen, miten hoitohenkilökunta sen arvioi, et ole kipuinesi uskottava. Jos taas arvioit ne liian alakanttiin, ei kipujasi pidetä kovina, koska et itsekään tunnu niitä pitävän kovin kovina. Itse huomaan arvioivani kivun yleensä liian pienellä numerolla, aina...