Siirry pääsisältöön

Ostosterapiaa ja muita kevään merkkejä

Kevään kauniit aurinkoiset päivät ovat täällä. Päivät ovat jo todella pitkiä, yli 13-tuntisia. Huomaan, että valolla on selkeä vaikutus mun vireystilaan ja jaksamiseen. Kun on aurinkoista, olen paremmalla tuulella ja energisempi, vaikka olisin kuinka kipeä.

Samoin kyllä pääsiäisen aikaan pidetty loma virkisti. Sain jopa kahdeksantena yönä nukuttua ihan oikeat yöunet, ensimmäistä kertaa ties kuinka pitkään aikaan. Nyt yöunet ovat pysyneet 6-7-tuntisina, mikä on jo ihan ok. Toivotaan, että tämä suuntaus jatkuu.

Kevään aurinkoisilla päivillä on minuun joka vuosi sama vaikutus - pitää siivota, puunata ja tarkistaa vaatevarastot. Pöly ja likaiset ikkunat näkyvät todella hyvin kirkkaassa kevätauringossa. Kerron itselleni, että on vielä liian kylmä alkaa suunnittelemaan ikkunoiden pesua.

Vaatevaraston tsekkaus on kyllä jo käynnissä. Kevään kirkkaiden päivien myötä jaksan myös keskittyä siihen, mitä laitan päälleni ja onko kaapissani mitään käyttökelpoisia vaatteita. Vaihdan myös tummat ja mustat vaatteeni värikkäämpiin. Kesävaatteeni ovat ihan erivärisiä kuin talvivaatteeni. Joka kevät huomaan syksyllä pakanneeni pois virttyneitä tai muuten käyttökelvottomia vaatteita. Ne, jotka ovat viime kesänä olleet rakkaita ja paljon pidettyjä vaatteita ovat tänä keväänä muodottomia, haalistuneita rättejä, joiden saumat kiertävät. No, ainakin osa on.

Olen myös harrastanut shoppailuterapiaa. En yleisestiottaen pidä shoppailusta kamalan paljon. Tykkään käydä hakemassa sen, mitä tarvitsen, mutten jaksa kierrellä ympäri kauppoja kamalassa ryysiksessä tai sovittaa isoa määrää vaatteita. Tänä keväänä olen löytänyt itseni muutamalta shoppailureissulta, joista osasta on tarttunut mukaan vaatetta. Löysin värikkään mekon kevääksi ja kesäksi, kivan mallikappale-collegepaidan ja toisen nätin paidan mallikappalerekistä.

Yritän mielummin ostaa kestäviä ja monikäyttöisiä vaatteita kuin välttämättä halpaa ja paljon. Kestävää vaatetta ei tänä päivänä taida saada mistään, mutta yrittää voi. Olen huomannut esimerkiksi, että neuleissa kannattaa panostaa laatuun, sillä laatuneule kestää kauniina pesuja, tuuletuksia ja käyttöä, halvempi nyppyyntyy heti ja menettää muotonsa. Olen myös löytänyt  muutamia kesämekkoja, jotka ovat nyt palvelleen useamman kesän ja pysyneet hyvinä runsaasta käytöstä huolimatta. T-paitoja on kylläkin pakko olla iso kasa. Ainakin minulla. En jaksa pestä pyykkiä koko ajan ja paitoja kuluu. Sotken paitoja kotona, tarvitsen niitä pilates-tunneilla jne. Kenkiä minulla on myös liikaa.

Parasta keväässä ovat juuri nämä aurinkoiset päivät, jolloin tunnen, että minulla on paljon energiaa. Saan asioita aikaiseksi eivätkä kivutkaan ole esteenä. Saan auringosta lisää lusikoita. Energisiä kevätpäiviä kaikille!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Autonominen hermostoni on sekaisin

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että joku teksti pitäisi saada aikaiseksi näistä autonomisen hermoston ongelmista. Sen mitä olen muiden kirjoituksia lueskellut, tuntuvat POTS-oireet olevan aika tavallisia autonomisen hermoston oireita meillä, jotka kärsimme hypermobiliteettisyndroomasta tai Ehlers-Danlosin hypermobiilityypistä. POTS-oireilla tarkoitetaan poikkeuksellisen suurta syketason nousua seisomaan noustessa ja aivojen verensaannin vaihtelua. Ne voivat vaikeina olla hyvinkin paljon elämää rajoittavia. Minun ongelmani on kuitenkin adrenaliini. Tarkemmin sen aiheuttamat reaktiot elimistössäni. Adrenaalinin vaihtelut voivat edesauttaa kroonisen väsymysoireyhtymän syntymistä, mutta minun ongelmani liittyy adrenaalinihyökyihin ja stressin käsittelyyn. Ensi kertaa tajusin, että tämä minulla lapsesta asti ollut vaiva, voisi liittyä hypermobiliteettisyndroomaan, kun luin Alan Pocinkin kirjoittaman artikkelin Joint hypermobility and Joint hypermobility syndrome . Myöhemmin kun kä...

Kipuasteikko

Olen miettinyt kipua ja sen määrittämistä. Monesti kipu kysytään asteikolla 0-10. Tämä on tottakai hyvä määre ja hoitohenkilökunta pystyy hieman suhtetuttamaan potilaan tuntemaa kipua. Ongelma tässä on se, että koska asteikolle ei kysymyksen yhteydessä anneta sanallista kuvailuasteikkoa, voivat lääkäri ja potilas käsittää asteikon eri tavoin. Jos sinä ja minä juttelisimme kipuasteikosta ja kivun määrästä, emme varmastikaan käsittäisi sitä samalla tavalla. Vaikka meillä sattuisi olemaan täysin sama kipu luultavasti vetäessämme numeron ihan lonkalta, arvioisimme sen eri tavoin. Toinen voisi arvioida sen yläkanttiin ja toinen alakanttiin. Tietenkään kumpikaan asioista ei ole hyvä. Jos arvioit kipusi liian korkealle verrattuna siihen, miten hoitohenkilökunta sen arvioi, et ole kipuinesi uskottava. Jos taas arvioit ne liian alakanttiin, ei kipujasi pidetä kovina, koska et itsekään tunnu niitä pitävän kovin kovina. Itse huomaan arvioivani kivun yleensä liian pienellä numerolla, aina...