Siirry pääsisältöön

Nostokyky 2 kg

Taas löytyi uutta asiaa fysioterapiassa. Olen käynyt nyt samalla fysioterapeutilla puolitoista vuotta säännöllisesti, ja joka kerta tuntuu, että opin lisää itsestäni ja kropastani. Silti sieltä löytyy aina vaan uusia asentovirheitä tai muita asioita, joita en ole ikinä tajunnut. Olen kuitenkin oppinut valtavasti ja asentoni ovat korjaantuneet treenin myötä.

Viime kerralla työstimme hartioitani ja opettelin nostamaan kättä oikein. Nyt kertoilin, kuinka olen huomannut, että nostan hartioita korviin joka paikassa; tiskatessa, asioita nostaessa, ottaessa mukia kaapista jne. Yritän kyllä korjata asentoja, mutta nyt vielä menee sen kautta että hartiat on ensin korvissa. Liikkeet menevät väärin ja korjaan vasta staattista asentoa. Aikaistahan tämä on, kun vasta kaksi viikkoa olen korjannut asentojani. Fysioterapeutti oli kuitenkin tosi tyytyväinen mun tähänastiseen menestykseen asian kanssa, ja siihen, että edes huomaan virheelliset asennot. Ainakin melko usein. 

Testasimme myös käsien nostoa ylös sivukautta. Vasen käteni toimi melko ok, vaikka olkapää vähän tuppasikin nousemaan. Oikea ei toiminut ollenkaan. Siihen piti löytää liikerata fysioterapeutin ohjauksella. Sen jälkeen sain kättä nostettua, vaikka kalvot vielä kiristivätkin. Käsi vaan tärisi, kun yritin nostaa sen olkapään korkeudelle. Sain treeniksi harjoitella tätäkin liikettä ja nostaa käsiä sivukautta ylös. Olen käyttänyt lihaksiani niin väärin, että käsien nostaminen ei onnistu kunnolla oikeita lihaksia käyttäen.

Kerroin myös päinvastaisesta ongelmastani eli hartiani roikkuvat. Kun kannan esimerkiksi kauppakasseja, hartiani romahtavat normaalia alemmas. Jos yritän nostaa kassia tai korjata asentoa, nosto tulee taas lavasta, ja olkapääni on taas korvissa. Fysioterapeutti halusi katsoa kroppani asentoja tällaisessa tilanteessa. Hän iski minulle käteen pienen kahvakuulan ja tarkkaili roikkuvaa olkapäätäni. Hän käski nostaa kahvakuulan pöydälle. Jouduin käyttämään sen nostamiseen molempia käsiä ja ottamaan ikään kuin vauhtia. Kahvakuula vaihdettiin käsipainoon. Sen sain pöydälle yhdellä kädellä, mutta vartalo meni mutkalle ja jouduin ottamaan vauhtia sen nostamiseen. Käsipaino vaihdettiin pienempään. Sen sain nostettua pöydälle yhdellä kädellä ja pysyttyä oikeassa asennossa. Käsipainossa oli painoa 2 kiloa. Ei kuulemma ole ihan normaalia tällainen. Ihmisen pitäisi kyllä pystyä hyvinkin nostamaan tuo 4kg kahvakuula pöydälle ja vielä painavampiakin asioita.

Testauksen tulos oli siis se, etten minä kykene nostamaan 2 kg painavampia asioita olemalla normaalissa asennossa. Asiaa pitää nyt alkaa treenata. Sain harjoitukseksi nostaa pöydälle 2kg painoa sekä 2,5 kg painoa ja tietysti pitää siinä samalla normaali asento. Lisäksi minun tulee "heitellä" (toisin sanoen ikään kuin pudottaa) 2 kg paino kädestä toiseen ja pysyä samalla suorana. Kun tämä onnistuu hyvin, lisätään liikkeen liikerataa isommaksi eli käsien välimatkaa lisätään ja lopulta painon pudotteluun otetaan mukaan kiertoliikettä.

Haluan todellakin pitää käsieni toimintakyvyn tällaisena ja mielellään jopa lisätä sitä. Elämää on kuitenkin kymmeniä vuosia jäljellä. Ei tässä kenenkään suorituskyky iän myötä parane, joten millainenkohan olen tätä rataa 20 vuoden päästä, jos nyt kykenen nostamaan 2 kiloa. Ilmankos olen ollut sitä mieltä tässä viime ajat, että kauppakassien kantaminen on hankalaa. Repun kanssa pitää kauppaan mennä joka kerta. Ja se on kuulemma nyt suosituskin, ei kannata repiä käsiä rikki kantamusten kanssa, kun käsien kantokyky ei ole kovin hyvä.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista. Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin.  Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen ...

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...