Taas löytyi uutta asiaa fysioterapiassa. Olen käynyt nyt samalla fysioterapeutilla puolitoista vuotta säännöllisesti, ja joka kerta tuntuu, että opin lisää itsestäni ja kropastani. Silti sieltä löytyy aina vaan uusia asentovirheitä tai muita asioita, joita en ole ikinä tajunnut. Olen kuitenkin oppinut valtavasti ja asentoni ovat korjaantuneet treenin myötä.
Viime kerralla työstimme hartioitani ja opettelin nostamaan kättä oikein. Nyt kertoilin, kuinka olen huomannut, että nostan hartioita korviin joka paikassa; tiskatessa, asioita nostaessa, ottaessa mukia kaapista jne. Yritän kyllä korjata asentoja, mutta nyt vielä menee sen kautta että hartiat on ensin korvissa. Liikkeet menevät väärin ja korjaan vasta staattista asentoa. Aikaistahan tämä on, kun vasta kaksi viikkoa olen korjannut asentojani. Fysioterapeutti oli kuitenkin tosi tyytyväinen mun tähänastiseen menestykseen asian kanssa, ja siihen, että edes huomaan virheelliset asennot. Ainakin melko usein.
Testasimme myös käsien nostoa ylös sivukautta. Vasen käteni toimi melko ok, vaikka olkapää vähän tuppasikin nousemaan. Oikea ei toiminut ollenkaan. Siihen piti löytää liikerata fysioterapeutin ohjauksella. Sen jälkeen sain kättä nostettua, vaikka kalvot vielä kiristivätkin. Käsi vaan tärisi, kun yritin nostaa sen olkapään korkeudelle. Sain treeniksi harjoitella tätäkin liikettä ja nostaa käsiä sivukautta ylös. Olen käyttänyt lihaksiani niin väärin, että käsien nostaminen ei onnistu kunnolla oikeita lihaksia käyttäen.
Kerroin myös päinvastaisesta ongelmastani eli hartiani roikkuvat. Kun kannan esimerkiksi kauppakasseja, hartiani romahtavat normaalia alemmas. Jos yritän nostaa kassia tai korjata asentoa, nosto tulee taas lavasta, ja olkapääni on taas korvissa. Fysioterapeutti halusi katsoa kroppani asentoja tällaisessa tilanteessa. Hän iski minulle käteen pienen kahvakuulan ja tarkkaili roikkuvaa olkapäätäni. Hän käski nostaa kahvakuulan pöydälle. Jouduin käyttämään sen nostamiseen molempia käsiä ja ottamaan ikään kuin vauhtia. Kahvakuula vaihdettiin käsipainoon. Sen sain pöydälle yhdellä kädellä, mutta vartalo meni mutkalle ja jouduin ottamaan vauhtia sen nostamiseen. Käsipaino vaihdettiin pienempään. Sen sain nostettua pöydälle yhdellä kädellä ja pysyttyä oikeassa asennossa. Käsipainossa oli painoa 2 kiloa. Ei kuulemma ole ihan normaalia tällainen. Ihmisen pitäisi kyllä pystyä hyvinkin nostamaan tuo 4kg kahvakuula pöydälle ja vielä painavampiakin asioita.
Testauksen tulos oli siis se, etten minä kykene nostamaan 2 kg painavampia asioita olemalla normaalissa asennossa. Asiaa pitää nyt alkaa treenata. Sain harjoitukseksi nostaa pöydälle 2kg painoa sekä 2,5 kg painoa ja tietysti pitää siinä samalla normaali asento. Lisäksi minun tulee "heitellä" (toisin sanoen ikään kuin pudottaa) 2 kg paino kädestä toiseen ja pysyä samalla suorana. Kun tämä onnistuu hyvin, lisätään liikkeen liikerataa isommaksi eli käsien välimatkaa lisätään ja lopulta painon pudotteluun otetaan mukaan kiertoliikettä.
Haluan todellakin pitää käsieni toimintakyvyn tällaisena ja mielellään jopa lisätä sitä. Elämää on kuitenkin kymmeniä vuosia jäljellä. Ei tässä kenenkään suorituskyky iän myötä parane, joten millainenkohan olen tätä rataa 20 vuoden päästä, jos nyt kykenen nostamaan 2 kiloa. Ilmankos olen ollut sitä mieltä tässä viime ajat, että kauppakassien kantaminen on hankalaa. Repun kanssa pitää kauppaan mennä joka kerta. Ja se on kuulemma nyt suosituskin, ei kannata repiä käsiä rikki kantamusten kanssa, kun käsien kantokyky ei ole kovin hyvä.