Siirry pääsisältöön

Hypermobiilin kehon vahvistaminen

Listaan muutamia erinomaisia vinkkejä omaan liikkumiseen, kun sinulla on hypermobiliteettisyndrooma tai hypermobiili EDS. Kuuntelin Jeannie Di Bonin luennon Strengthen Your Hypermobile Core - A Home Exercise Approach for EDS, HSD, and Hypermobility. Se on vapaasti käännettynä Vahvista hypermobiilia keskustaasi, joka on hänen verkkokurssinsa nimi.  Jeannie Di Bon on pilatesohjaaja ja liikuntaterapeutti. Hän on myös itsekin yksi meistä, hänellä on hEDS-diagnoosi.

Vaikka video on oikeastaan tehty vinkkivideoksi hänen hypermobiileille tehdyille kurssilleen, joka on verkossa nyt ilmaisena rekisteröidyttävissä kesäkuun loppuun asti. En ole itse sille rekisteröitynyt enkä tiedä sen varsinaista sisältöä. Kuitenkin tämä video antoi hyviä pointteja liikkumisesta ja liikunnasta, jotka olivat mielestäni järkeviä ja hyvä huomata.

Vinkkejä, kuinka tehdä kotona harjoituksia, jotka sopivat hypermobiileille nivelille. Harjoituksia tehdessä tulee kuunnella omaa kehoaan ja tehdä asioita sen ehdoilla. Pilatesta kannattaa modifioida aina kullekin henkilölle sopivaksi. Hän puhuu movement therapystä eli liiketerapiasta, joka ei ole puhdasta pilatesta vaan siitä hypermobiliisyndoomaa tai hEDSisä sairastaville modifioitua. 

Oma pilates-tuntini näin korona-aikana. Matto lattialla ja kuva puhelimelta.
Oma pilates-tuntini näin korona-aikana. Matto lattialla ja kuva puhelimelta.


Hän puhuu siitä, että liikunnan säännöllisyys on tärkeää. Vaikka tekisi vain vähän kerrallaan, mutta kannattaa tehdä asoita säännöllisesti. Lähestyminen liikkumiseen on tärkeää. Oleellista ovat hitaat liikkeet, joissa kiinnitetään huomioita liikkeisiin ja kehon asentoihin. Hitaissa liikkeissä lihaksia myös käytetään enemmän. Myös lihasjännityksen vapauttamisesta eli lihasten rentouttamisesta on hyötyä.

Liikunta vähentää stressiä vapauttamalla hormoneja kehossa. Pienikin liike on hyvästä ja voi myös helpottaa kipuja ja väsymystä.

Hänen kurssinsa ja opetuksensa koostuu kuudesta osa-alueesta, joita ovat 
  • hengitys
  • rentoutus
  • asentotunto
  • nivelten stabiilius
  • tasapaino
  • ryhti
Hengitys vapauttaa jännitystä ja rentouttaa. Jännä oli myös kuulla hänen kertovan, mitä oikeasta hengittämisestä on tutkittu ja kuinka paljon se voi auttaa kipuun ja stressiin. Eli Jeannie Di Bonin mukaan hengitys tulee opetella ensimmäiseksi.

Rentoutuminen tulee oikeastaan hengityksen mukana. Emme edes ymmärrä kuinka paljon jännitämme kehoamme ja lihaksiamme koko ajan. Se on meille luontaista heikon sidekudoksen takia, mutta fyysinen rentouttaminen on myös erittäin hyvä opetella. On hyvä huomata omat tapansa ja milloin keho jännittyy tarpeettomasti. Rentoutuminen auttaa myös nukahtamiseen.

Asentotuntoa opetellessa opetellaan tietoisuutta omasta kehosta ja sen asennoista. Tarkoitus ei ole yrittää päästä kehon ääriasentoihin vaan opetella ne asennot, joissa hallitsemme vartaloamme ja harjoitamme lihaksiamme. Tälläkin voi olla kipua vähentävä vaikutus.

Nivelten stabiilius on tärkeää, sillä sen avulla opetetaan keholle asentoja. Lihaskunnon ja oikeiden asentojen myötä myös vähennetään subluksaatioita sekä sijoiltaanmenoja.

Tasapaino on tärkeää jokapäiväiseen elämään. Ihan pelkästään kävely vaatii tasapainoa. Hyvä ryhti tulee muun työn myötä sivutuotteena. 

Tässä ikään kuin ohjemoidaan kehon liike uudestaan. Tämä on mielestäni erittäin hyvä vertaus, sillä juuri tätä olen itse opetellut tekemään viimeisten kuuden vuoden aikana. Käyn siis itse PhysioPilatesta, jossa opetellaan juuri tämän tyyppisiä asioita. Mielestäni tämä on todella auttanut itseäni sekä sitä, että huomaan kehoni olevan omituisissa asennoissa. Kun huomaan huonot asennot, voin ne myös korjata. Ja pitkällä aikavälillä keho oppii pois huonoista asennoista ja hakeutuu luonnostaan uusiin opittuihin asentoihin.

Hän painottaa sitä, kuinka kaikki alkaa jaloista ja niiden asennoista. Kuinka kehon keskusta on joka paikassa, ei pelkästään vatsalihaksissa. Hän puhuu paljon siitä, kuinka liikkeen pitäisi olla vapaata eikä väkisin pakotettua, jossa vatsalihaksia väkisin puristetaan liikkeessä. 

Samoin hän kertoo kuinka on hyvä opetella, miltä liikkeet tuntuvat omassa kehossa. Kaikki uudet liikkeet pitää aloittaa rauhassa. Tee vaikka yksi liike ensin. Seuraavalla kerralla enemmän. Jos se tuntuu pahalta, palaa taas takaisin vähempään määrään toistoja. Ei kannata aloittaa isosta määrästä liikkeitä, koska muuten et löydä omaa tasoasi vaan tulet turhaan kipeäksi liikkeistä. 

Hän uskoo dynaamiseen venyttelyyn, ei staattiseen venyttelyyn. Venyttely tulee tehdä varovasti ja niin, ettei venytä niveltä vaan lihasta. Hypermobiileilla lihakset ovat monesti kireitä, sillä ne yrittävät parhaansa tukeakseen niveliä. Siksi kannattaa ensin opetella oikeat asennot ja tukeminen ennen kuin alkaa venyttää lihaksia.

Hänellä on hyvä pointti siitä, että liikkuminen kannattaa, kun se on tehty oikealla tavalla. Tehdään tarpeeksi hitaasti ja sillä tavalla, kun meidän kehoillemme on sopivaa. Hän huomautti vielä, että on täysin normaalia, että liikunnan jälkeen lihaksia voi särkeä, kun niitä on käyttänyt. Sitä ei kannata pelästyä, mutta 

Näet koko videon täältä YouTubesta
Jeannie Di Bon. Movement Therapist. Pilates-ohjaaja.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Autismi, ADHD ja hypermobiliteetti

The Ehlers-Danlos Societyn virtuaalisessa kesäkonferenssissa oli myös kaksi mielenkiintoista luentoa neurodiversiteetistä. Vaikka luennoissa ei tullutkaan mitään erityistä tietoa siitä liittyvätkö autismi ja hypermobiliteetti tai ADHD ja hypermobiliteetti toisiinsa, lääkäreillä oli mielenkiintoisia huomioita asioista. Dr. Carolina Baeza-Velasco kerhoi kuinka sekä yliliikkuvuusoireyhtymissä että autismissa on monia samanlaisia oireita. Lista oli pitkä motorisista oireista ja uniongelmista heikentyneeseen asentotuntoon sekä ruoansulatusongelmiin.  Hän kertoi tutkimuksesta, jossa oli tutkittu keskushermoston poikkeavuuksia EDS-potilailla. Siinä huomattiin, että EDS-potilailla löydettiin samanlaisia poikkeavuuksia kuin autismin kirjon sairauksissa mm. tunteiden säätelyn, kognitiivisen kivunhallinnan ja alueilla aivoissa. Nämä alueet säätelevät tunnesignaaleja ja sosiaalisia signaaleja. Molempien sairausryhmien potilailta on myös löydetty aivojen heterotopiaa eli aivojen harmaan aineen ...

Mitä tehdä nivelten sijoiltaamenon tai osittaisen sijoiltaanmenon sattuessa?

Katsoin YouTubesta Jason Parryn esityksen  Dislocation/Subluxation Management or I'm just popping out for a while nivelten sijoiltaanmenoista ja osittaisista sijoiltaanmenoista. Hän piti esityksensä syyskuussa 2017 EDS Learning Conferencessa Las Vegasissa. Olen alle referoinut videon sisällön suomeksi. Kirjoitusvirheet ja väärinymmärrykset ovat kokonaan minun. Ohjeet ja mielipiteet ovat kuitenkin Jason Parryn videollaan antamia eivätkä omiani. Voit katsoa ja kuunnella englanninkielisen esityksen yläpuolella tai sivun lopussa olevasta linkistä. Dislokaatio, subluksaatio ja niiden syyt Dislokaatio eli sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel tulee kokonaan pois nivelkuopasta. Hoitohenkilökunnan ja sinun itsesi on erittäin helppo huomata sijoiltaanmeno eikä siitä ole epäilystä. Se on helppo huomata myös silmämääräisesti. Subluksaatio eli osittainen sijoiltaanmeno tarkoittaa sitä, että nivel ei tule kokonaan ulos nivelkuopasta vaan liikkuu tai luiskahtaa osittain nivelkuopan ...

Puutunut kieli

Kaikkea sitä voikin käydä! Minulla on vasen puoli kielestä puutunut. Pari viikkoa sitten poskihampaasta irtosi iso paikka ja jouduin hammaslääkäriin. Pelkäsin, että hammas joudutaan juurihoitamaan, sillä minäkin näin lohjenneen palan takaa hammasjuuren kuultava hampaan läpi.  Hammas ei onneksi kuitenkaan ollut kipeä. Lähinnä terävä reuna hankasi poskeen ja pelkäsin hampaan murtuvan lisää. Kaikeksi onneksi juurihoitoa ei vielä tarvittu, vaan paikkaus riitti. Lähellä kuulemma ollaan kuitenkin, sillä vanhan paikan alle oli tullut uutta reikää. Mä pelkään hammaslääkärissä, vaikka näin aikuisena käynnit on olleet ihan siedettäviä ja lääkärit mukavia. Lapsuuden hammaslääkäritraumat kulkevat kuitenkin mukana. Sen takia haluan aina puudutteen, kun porataan ja uusille hammaslääkäreille muistan kertoa, että puutumisessa kestää. Tälläkin kertaa uusi lääkäri kurkkasi suuhun sen verran, että juu, korjattava on ja laittoi puudutteen ennen kuin alkoi valmistella muuten asiaa. Tällä kertaa puudute...