Vetämätön marraskuu
Harmaa marraskuu on ryöstänyt viimeisetkin rippeet energiastani. Raahaudun aamulla työpaikalle ja illalla takaisin kotiin. Kykenen juuri ja juuri hoitamaan pakolliset menot. Muut ajat mielelläni vain lepäilisin.
Viimeksi kirjoittaessani oli selkäni ruksahtanut ja se viikonloppu menikin pitkälti selkää hoitaessani. Viikon mittaan selkä oli parempi ja päätin, ettei minun tarvitse mennä akuuttiajalle fysioterapeutilleni. Kun sitten vihdoin tapasin fyssarini, kerroin hänelle selän ruksahtamisesta ja kuinka olin sitä hoitanut. Sanoin vielä, että uskon kaikkien nikamien loksahdelleen paikoilleen viikon aikana.
Hän tutki selkäni ja alkoi työstää sen subluksoituneita nikamia. Niitä löytyikin useampi, vaikka luulin itse jo korjanneeni asian. Selkä liikkui jo aika hyvin. Yläselässä oli jumissa vakinikamani Th 7-8, lannerangassa L3-4 ja L4-5 sekä SI-nivel . Lisäksi jumissa oli lihaksia ja kalvoja koko selän ja hartioiden mitalta. Olkapää on onneksi pysynyt hyvänä ja nivelet paikoillaan.
Olen tunnollisesti käynyt pilatestunneillani, mutta energiani ei ole paljon muuhun riittänytkään. Tämä vetämättömyys on kamalaa, vaikka osasin sitä näin marraskuussa odottaakin. Tiedän, että varmastikaan kukaan ei nauti marraskuun harmaudesta, mutta oma jaksaminen on tiukilla. Vaikka kipuni ovatkin melko hyvin hallinnassa, ovat ne silti aina siellä ja syövät energiaani. Tällaisina aikoina huomaan, kuinka hauras oma jaksamiseni on ja kuinka pienet asiat kuluttavat sen loppuun. Varmasti myös kaikki ylimääräiset ongelmat kropan kanssa ovat syöneet voimavaroja.
Nyt pitää yrittää ladata akkuja ja rauhoittua mukavan tekemisen parissa. Hyvä kirja ja kuppi kuumaa. Hyvät yöunet ja stressitön viikonloppu.
